Hyppää sisältöön

Harjukylä, Kalevankatu 1, vanha kaupungintalo

Viistoilmakuva vanhasta kaupungintalosta.
Viistoilmakuva vanhasta kaupungintalosta.

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutoksella on tarkoitus suojella vuonna 1948 rakentunut kaupungintalon osa. Vanhan osan alueen käyttötarkoitus on tarpeen osoittaa joustavana. Kaupungintalon laajennusosa on tarkoitus purkaa ja alue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kokinmäen varteen osoitetaan yksi erillispientalotontti. Kaupungintalon vieressä sijaitseva Lasinpuhaltaja-patsaan ympäristö osoitetaan asemakaavaan puistoalueeksi.

  • Toimitilaohjelma 2021-2030

    Riihimäen kaupungintalo on ollut tyhjillään vuoden 2016 lopusta. Kaupungintalo on Riihimäen toimitilaohjelman 2021-2030 mukainen C-salkun toimitila. Toimitilaohjelman C-salkun rakennukset käytetään loppuun, myydään, puretaan tai jalostetaan kaavallisesti. Kaavoituksen yhteydessä tulee tarkastella rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Kaupunginhallitus on päättänyt toimitilaohjelman hyväksymisestä 29.3.2021 § 112. Hyväksymispäätöksen yhteydessä kaupunginhallitus päätti kaupungintalon osalta, että toimitilaohjelman toimeenpanon yhteydessä selvitetään kaupungintalon vanhan osan hyödynnettävyys vaihtoehtoina toimitilaohjelman linjauksille. Selvitystyö on käynnissä.
    Kaupunginhallituksen 29.3.2021 pöytäkirja.

    Kaupungintalo on ollut myös edeltävässä toimitilaohjelmassa vuosille 2017-2021 (KV 23.1.2017 § 5).

    Kaupungintalon historia ja kulttuurihistorialliset arvot

    Kohde on osa Kalevankadun varteen 1940-1960 -luvuilla rakentunutta kerroksellista ja arkkitehtuuriltaan tasokasta hallinto- ja koulurakennusten kokonaisuutta, joka on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Hämeen liitto, 2019).

    Kaupungintalon vanha osa on rakennettu vuonna 1948 arkkitehti Veli Valorinnan suunnitelmien mukaisesti kaupungin kirjasto- ja virastotaloksi. Kaupungintaloa laajennettiin vuonna 1973 rakentamalla laajennusosa kiinni vanhaan osaan. Molemmat vaiheet edustavat arkkitehtuuriltaan hyvin rakennusaikaansa sekä julkisivujen että sisätilojen osalta. Vanhan osan ja laajennusosan välillä on havaittavissa selkeä siirtymä paikallaan rakentamisesta elementtirakentamiseen sekä detaljisuunnittelun väheneminen. Myös sisätiloissa on nähtävissä toimistorakentamiselle tyypillinen tilajärjestelyn muuttuminen perinteisestä yksikäytäväjärjestelmästä 1960-70 –lukujen kaksikäytäväjärjestelmään.

    Vanhan osan julkisivut ovat sommittelultaan eleettömät, mutta rakentaminen on ollut laadukasta käsityötä ja arvokkuutta luovat käytetyt korkealaatuiset materiaalivalinnat sekä detaljointi. Pääjulkisivun arkkitehtuuri on säilynyt pääosin hyvin. Sisätiloista merkittävimmät ovat itäpäätyyn sijoittuva ensimmäisen kerroksen entinen kirjastotila (myöhemmin toimistotila ja kahvio) ja toimistokäytävään johtavat portaat, kolmannen kerroksen valtuuston istuntosali ja entinen kauppalan hallituksen huone sekä lisäksi porrashuoneet ja toimistokäytävät. Tiloissa on pääosin säilynyt alkuperäinen tilajärjestely ja kiinteää sisustusta. Valtuuston istuntosalissa ja kauppalan hallituksen huoneessa sekä osittain muissa tiloissa on säilynyt myös kyseisiin tiloihin suunnitellut alkuperäiset ja Riihimäellä paikallisesti valmistetut kalusteet sekä alkuperäiset valaisimet.

    Laajennusosan lasijulkisivun tasainen ruudukkomainen jaottelu ilmentää 1970-luvun tasa-arvoa korostavaa ajattelua, jossa mikään tila ei erotu muista ulospäin. Merkittävimmät sisätilat ovat ylimmän kerroksen aula ja siihen liittyvät kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan huoneet. Sisätilojen hierarkia näkyi materiaalivalinnoissa, kun arvokkaissa tiloissa oli alun perin tekstiilimatot ja puuviilua jäljittelevät väliseinien pinnat ja muissa toimistotiloissa muovimatot sekä kangaspäällysteiset väliseinät.

    Kaupungintalosta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Vahanen 2020), jonka löydät verkkosivulta kohdasta selvitysaineisto.

    Rakennuksen kunto

    Kohteesta on laadittu riskiarvio (Vahanen, 2020), jonka löydät verkkosivulta kohdasta selvitysaineisto.

    Riskiarvion mukaan kaupungintalon vanha osa on pääosin kunnossa vuonna 2003 tehdyn laajan peruskorjauksen ansiosta. Vanhan osan rakenteissa on joitain yksityiskohtia, joiden vaikutus sisäilman laatuun on suositeltavaa selvittää samoin kuin ilmanvaihdon toiminta.

    Riskiarvion mukaan kaupungintalon laajennusosa vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä, kuten julkisivun, vesikaton, alakattojen sekä IV-järjestelmän uusimisen. Muun muassa lasijulkisivun vesitiiviydessä sekä rakenteen kuivumiskyvyssä on todettu puutteita. Kaupungintalon laajennusosa on tarkoitus purkaa.

    Asemakaavamuutoksen tarkoitus

    Kohteessa on tarkoituksenmukaista muuttaa alueen asemakaavaa. Alueen nykyinen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus (yleisten rakennusten korttelialue) on tarpeen muuttaa joustavammaksi. Asemakaavamuutoksella huomioidaan kaupungintalon kulttuurihistorialliset arvot ja tutkitaan kaavamuutosalueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet.

Asemakaavoituksen eteneminen

  • Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutokseen ryhtymisestä kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä 2.3.2020 § 61. Vanha kaupungintalo, Kalevankatu 1 asemakaavamuutos on kaavoituskatsauksen 2021 kohde A9.

    Asemakaavamuutos on tullut vireille 18.10.2020 (kuulutus Aamupostissa ja verkkosivuilla)
    Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (18.10.2020, päivitetty 2.6.2021)

  • Kalevankatu 1, vanha kaupungintalo asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä 7.6.-6.8.2021 (MRA 30 §) välisenä aikana Riihimäen Virastokeskus Veturissa (Eteläinen Asemakatu 4) ja osoitteessa www.riihimaki.fi/kaavoitus.

    Asemakaavakartta, luonnos
    Asemakaavaselostus, luonnos

    Havainnekuvaluonnos, asemapiirros ja leikkaus

    Kaavaluonnoksesta järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus etäyhteydellä 15.6.2021.
    Esittely- ja keskustelutilaisuuden muistio

  • Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22.12.2021 (§ 486) asettaa Kalevankatu 1, vanhan kaupungintalon asemakaavamuutoksen ehdotuksen sekä tonttijaon ja tonttijaon muutoksen nähtäville.
    Kaupunginhallituksen 22.12.2021 pöytäkirja.

    Asemakaavamuutoksen ehdotus oli nähtävillä 3.1.–2.2.2022 (MRL 65 §, MRA 27 §) tällä verkkosivulla sekä Riihimäen virastokeskus Veturissa osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.

    Osallisilla oli mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus nähtävilläolon aikana. Muistutuksia ei saapunut.
    Ehdotusvaiheessa pyydettiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaiset lausunnot. Lausuntoaikaa jatkettiin 28.2.2022 saakka.

    Kuulutus ehdotuksen nähtävilläolosta julkaistiin kaupungin verkkosivuilla 2.1.2022.

    Kaavaehdotusaineisto:
    Asemakaavakartta, ehdotus
    Asemakaavakartan liite, säilytettävät sisätilat
    Asemakaavaselostus liitteineen, ehdotus

    Ehdotusvaiheeseen asemakaava-aineistoa tarkennettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella. Vastineet kaavaprosessin aikana saatuun palautteeseen (mielipiteet ja lausunnot) ovat asemakaavaelostuksen liitteenä (liite 7).

  • Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 2.5.2022 (§ 170) tarkistetun asemakaavaehdotuksen ja lausunnot vastineineen ja päättää kaavan hyväksymisen esittämisestä kaupunginvaltuustolle.

    Kaupunginhallituksen 2.5.2022 esityslista
    Tarkistettu kaava-aineisto

    Kaupunginvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä.

  • Asemakaava saa lainvoiman noin 1,5-2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä, mikäli siitä ei valiteta.

Lisätietoja