Hyppää sisältöön
Lapsi Riihimäen Atsaleapuistossa
Kuva: Jenniina Nummela

Puistot ja viheralueet

Riihimäen tiiviistä puistomaisesta kaupungista löytyy useita viheralueita aina historiallisesta Rautatienpuistosta, kukkivaan Perhospuistoon ja hämyisiin metsiin. Riihimäellä on 155 nimettyä puistoa sekä rakennettuja ja avoimia viheralueita noin 170 hehtaaria.

Puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta sekä metsien hoidon suunnittelusta vastaa kunnallisteknisen suunnittelukeskuksen kaupunkiympäristön palvelualue.

Riihimäen puistoja

  • Riihimäen Vahteriston ulkoilureitin varrella olevassa Atsaleapuistossa kulkee esteetön pitkospuupolku, jonka katseluterassin penkeillä voi levähtää. Lisäksi puistoa kiertää perinteiset pitkospuut sekä aluetta pääsee katsomaan ylempää Helge Hirvinen -maisematornista, jonka on toimittanut taiteilija Juha Pykäläinen.

    Atsaleapuisto on alkujaan Helsingin yliopiston ja Riihimäen kaupungin vuonna 2011 perustama puistoatsaleakenttä. Alueelle on istutettu noin 200 atsaleaa ja tavoitteena on ollut löytää Suomessa menestyviä lajikkeita.

    Puiston pensaat ovat peräisin 1990-luvun alussa aloitetuista risteytyksistä. Risteytysten jälkeläisistä parhaimmistoa istutettiin Vahteriston suopohjaiseen metsään. Muita koepaikkakuntia ovat Salo, Jyväskylä, Helsingin Viikki ja Kuopio.

    Puistoatsalean kukinta-aika on noin kolme viikkoa. Vahteristossa atsaleat kukkivat kesäkuun alkupuolella, yleensä noin juhannukseen saakka. Paikalle pääsee Uhkolan ulkoilualueen parkkipaikalta, josta puistoon on matkaa noin 300 metriä ulkoilureittiä pitkin. Alueella tulee kulkea rakennettuja reittejä pitkin pintajuuristen atsaleojen suojelemiseksi.

    Kuva lohenpunaisesta atsaleasta

    Katso Atsaleapuiston sijainti kartalla.

  • Riihimäen kauppala alkoi kunnostaa paikalla ollutta ryteikköä Opistopuistoksi 1930-luvulla. Alueen pohjoispää varattiin kansakoululaisten opetuspuistoksi ja sinne istutettiin parikymmentä erilaista puulajia mm. kaikki Suomen jalopuut: tammi, jalava, saarni, lehmus ja vaahtera.

    Talvisodan aikana haluttiin sijoittaa sankarihautausmaa kauppalassa keskeisemmälle paikalle kuin Riihimäen varsinainen hautausmaa. Kauppala lahjoitti Opistopuiston eteläpään tähän tarkoitukseen tammikuussa vuonna 1940. Sankarihautausmaa on arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema ja vuonna 1948 paljastettiin kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä graniittinen sankaripatsas. Sankarihautausmaa siirtyi kokonaan seurakunnan vastuulle vuonna 1954.

    Suomen täyttäessä 50 vuotta puisto nimettiin Itsenäisyydenpuistoksi. Vuonna 1986 puistoon istutettiin Itsenäisyydenkuusi, joka on Helsingissä olevan alkuperäisen kuusen vesa.

    Puiston puulajit

    1.  Douglaskuusi on Pohjois-Amerikan länsiosan vuoristojen yleisin havupuu. Se saattaa elää yli 1000 vuotta ja ehtii tässä ajassa kasvaa yli 100 metriä korkeaksi. Pisin douglaskuusi on 115 metrin mittainen ja se on jättiläispunapuun ohella maailman pisin puulaji. Yleensä douglaskuuset ovat 50-70 metrin mittaisia ja vaikka puu viihtyykin Etelä-Suomessa hyvin, jää se täällä vain 25-30 metriin.
    2. Balkanin vuoristoalueilla 1600-2000 metrin korkeudessa kasvavalla makedonianmännyllä 7-10 cm pitkät neulaset kiinnittyvät kääpiöoksiin viiden neulasen kimppuina, tavallisella männyllähän ne ovat kaksittain. Makedonianmänty on latvastaan kapean kartiomainen. Alkuperäisellä kasvualueellaan makedonianmänty tulee 27-34 metrin mittaiseksi, mutta jää meillä huomattavasti lyhyemmäksi. Makedonianmäntyä tapaa Suomessa harvoin niin korkeana kuin tämän puiston kolme yksilöä ovat.
    3. Metsävaahtera ei Suomessa muodosta metsiä, mutta runsasravinteisilla, lehtomaisilla paikolla sitä tavataan koko Etelä-Suomessa. Viljeltynä se menestyy Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa asti. Nuorena puu on hyvin nopeakasvuinen, mutta vanhemmiten kasvu hidastuu. Vaahtera elää yleensä korkeintaan 150-vuotiaaksi. Suomen kookkain Turussa kasvava vaahtera on 32-metrinen.
    4. Okakuusi on kotoisin USA:n lounaisosasta. Luonnossa se kasvaa jopa 50-metriseksi, mutta puistopuuna jää yleensä 15 metrin mittaiseksi. Vaaka-asentoiset oksat kasvavat säännöllisinä kerroksina tavallisesti maahan asti. Puu on hidaskasvuinen, mutta voi elää jopa 400-vuotiaaksi. Okakuusi kestää hyvin saasteita ja viihtyy hikevillä hiekkamailla. Puu ei siedä varjostusta ja onkin tullut yksittäispuuna suosituksi puistoissa että kotipuutarhoissa.
    5. Orapihlaja; Turun Akatemian professori Pietari Kalm teki 1748-51 kasvien keruumatkan Pohjois-Amerikkaan ja toi sieltä Suomeen mm. aitaorapihlajan. Akatemian puutarhasta tämä Kaakkois-Kanadan laji on levinnyt koko Suomeen ja on meillä suosituin leikattavien pensasaitojen kasvilaji. Kasvupaikkaansa nähden orapihlaja on vaatimaton, mutta viihtyy parhaiten aurinkoisilla paikoilla.
    6. Puistolehmus on metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteymä. Se on yleisimmin puistoissa ja kadunvarsilla viljelty lehmuslaji. Puistolehmuksella on säännöllinen kartiomainen, leveähkö oksisto. Nuorten lehmusten kuori on harmaanruskea mutta vanhemmiten lähes musta ja pitkittäisuurteinen. Lehmus voi elää Suomessa jopa 800-vuotiaaksi. Vanha puu on yleensä ontto mutta kestää sellaisenakin pystyssä vuosisatoja. Suomen pisin lehmus kasvaa Savitaipaleella ja on 30-metrinen.
    7. Saarni on jalavan ja lehmuksen ohella Suomen kookkain lehtipuu. Pohjan pitäjässä kasvava yksilö on 33,5 metriä korkea. Saarnelle kuten tammellekin on Suomen kesä liian lyhyt, molempien puiden esiintymisalue rajoittuu etelärannikolle Pori-Hämeenlinna-Lahti -linjan eteläpuolelle. Saarnen latvus on pyöreähkö ja melko harva. Haarat ovat pystyjä, oksat jäykkiä ja paksuja. Saarni on vaatelias paitsi ilmaston myös maaperän suhteen, se viihtyy parhaiten kalkkiperäisillä alueilla.
    8. Serbiankuusta kasvaa luonnonvaraisena vain suppealla alueella Dinaarisilla Alpeilla noin 1000-1500 metrin korkeudessa. Ennen jääkautta lajia esiintyi koko Euroopassa ja suurin osa meripihkasta on muodostunut serbiankuusen fossiilisesta pihkasta. Luonnonvaraisena puu kasvaa jopa 40-metriseksi, mutta jää istutettuna yleensä 15 metriin. Serbiankuusi kestää hyvin saasteita ja pölyä, joten se on tullut suosituksi kaupunkien istutuksissa. Serbiankuusi on hyvin kapeakasvuinen.
    9. Itsenäisyydenkuusi on kasvatettu Helsingin itsenäisyydenkuusen siemenistä.
    10. Siperianpihta kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se tuli jo 1800-luvulla suosituksi kartanopuistoissa ja suurien maalaistalojen pihapiireissä. Sen tuntee tuuheasta ja usein kaksihaaraisesta latvasta. Siperianpihta ei elä juuri 150 vuotta vanhemmaksi. Nuoret puut vaativat varjopuiden suojaa, joten pihta ei sovi istutettavaksi avoimille nurmikoille. Luonnossa puu kasvaa 40-metriseksi, mutta Suomeen istutetut puut jäävät 20-25 metrin mittaisiksi.
    11. Tammi on Keski-Euroopan lehtimetsien yleisin puulaji, mutta Suomessa on tammimetsiä vain lounaissaaristossa. Istutettuna tammi menestyy Keski-Suomessakin. Keski-Euroopan vanhimmat tammet ovat noin 2000-vuotiaita, mutta Suomen tammet ovat vain 600-700-vuotiaita. Vanhat tammet ovat hyvin paksurunkoisia. Suomen ennätystammi Piikkiössä on rinnankorkeudella ympärysmitaltaan peräti 766 cm. Laaja, pyöreähkö latvus ei nouse meillä 30 metriä korkeammaksi. Oksat ovat paksuja ja muhkuraisia. Tammi vaatii paljon valoa ja kasvaa parhaiten ravinteikkaassa, saviperäisessä lehtomaastossa.
    12. Vuorijalava kasvaa Etelä-Suomessa erittäin harvinaisena lehtopuuna. Luonnonvaraiset puuyksilöt ovat rauhoitettuja. Sukulaislaji kynäjalava on on vielä vuorijalavaakin harvinaisempi. Molempia lajeja tavataan Etelä-Häämeessä. Suomen kookkain jalava on Tammisaaressa kasvava 39-metrinen puu. Jalavan oksisto on viistosti ylöspäin suuntautuva. Vuorijalava on nuorena nopeakasvuinen puu, joka saattaa elää jopa 300-vuotiaaksi.
    13. Luonnonvaraisena marjakuusi kasvaa vain Ahvenanmaalla, jossa se jää yleensä pensasmaiseksi. Villinä kasvava marjakuusi on rauhoitettu. Marjakuusi viihtyy parhaiten kosteassa, kalkkipitoisessa maassa. Se sietää erittäin hyvin varjostusta mutta on herkkä pakkaselle. Marjakuusi on tummanvihreä, tiheäkasvuinen havupuu. Euroopan suurimmilla marjakuusilla on korkeutta 15 metriä ja ne saattavat elää jopa 1500-vuotiaiksi.
    14. Riippapihlaja on tavallisin kotipihan mutaation kautta syntynyt riippuvaoksainen muunnos. Puistoissa kasvavat yksilöt on vartettu tavallisen pihlajan parimetriseen varteen. Tyviosan villiversot on poistettava. Puuta voidaan muotoilla oksia typistämällä. Riippapihlaja sietää hyvin sekä kuivuutta, tuulta että varjostusta. Se on melko lyhytikäinen, ikä jää yleensä alle sataan vuoteen. Puun syysväri on kauniin punainen.
    15. Vuorimänty on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoalueilta. Se on yleensä matala ja pensasmaisesti kasvava, harvoin kasvattaa runkoa. Lajia käytetään paljon kallioiden ja rinteiden peitteenä, koska se viihtyy parhaiten aurinkoisilla paikoilla. Vuoristokotipaikasta johtuen vuorimänty viihtyy Suomessa Etelä-Lapissakin.
  • Jukka Jalosen puisto tunnettiin aiemmin Keskuspuistona. Se sijaitsee Valtakadun, Pohjoisen Rautatienkadun ja Kauppakadun välisellä alueella. Puisto nimettiin Jukka Jalosen puistoksi syksyllä 2019. Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti riihimäkeläisen Jalosen johdolla maailmanmestaruuden keväällä 2019, ja kaupunki halusi puiston nimeämisellä kunnioittaa Jalosen saavutuksia jääkiekkomaailmassa.

    Puisto uudistettiin syksyllä 2018, jolloin lampea kiertävät aidat poistettin ja veden äärellä oleminen tuli mahdolliseksi. Puistossa on erittäin suosittu lasten leikkipaikka, piknikpöytä ja avointa nurmialuetta. Lammen saareen johtavat askelkivet ja kesäkaudella lammessa on suihkulähde. Lammen saarella on myös Riihimäen kaupungin R-tunnuselementti.

    Äänimaisemateos

    Puiston virallisissa nimiäisissä helmikuussa 2020 paljastettiin äänimaisemateos. Teos koostuu kaiuttimesta, josta kuuluu jääkiekko-ottelun tiivistävä äänimaisema, ja kullalla kaiverretusta kiekosta, joka muistuttaa huippuvalmentajan saavutuksista. Äänimaiseman ovat suunnitelleet muotoilija Paula Susitaival ja äänisuunnittelija Teemu Korpipää.

    Katso Jukka Jalosen puiston sijainti kartalla.

  • Kastanjapuisto on suosittu piknikpuisto aivan Atomi- ja Neutroni-kauppakeskusten tuntumassa Eteläisen Asemakadun ja Kulmalan puistokadun kulmauksessa.

    Katso Kastanjapuiston sijainti kartalla.

  • Kirjastonpuisto sijaitsee Riihimäen kirjaston edustalla Kauppakadun ja -kujan välissä. Puiston uudistuksessa vuonna 2020 kirjaston edusta avattiin aukioksi puistoon. Aukiolla on runsaasti istuskelupaikkoja ja perennaistutukset ilahduttavat kulkijoita läpi vuoden. Puiston valaistus on elämyksellinen. Kirjaston kelloseinään on projisoitu pelkistetty fraktuurakirjasin K-kirjain, joka symboloi kirjastoa, kulttuuria, kieltä ja kansaa. Tasatunnein pimeällä puisto ”herää eloon”.

    Katso Kirjastonpuiston sijainti kartalla.

    Elämysteos

    Voit kokea Kirjastonpuiston elämysteoksen joka päivä auringon laskettua aina tasatunnein helmikuun loppuun asti. Iltaisin viimeinen näytös on kello 21.00. Teos koostuu valosta ja äänestä ja se kertoo viestinnän historian luolaihmisen puheesta langattomaan digitaaliviestintään. Elämysteoksen suunnittelija Esa Horttanainen on tuonut puistoon ihmisen merkittävimmät tavat viestiä.

  • Kirjaston koilispuolelle oleva Lounaspuisto on monipuolinen keskustapuisto, joka nimensä mukaisesti on hyvä piknikpaikka. Vuoden 2020 uudistuksessa Lounaspuistoon rakennettiin toiminta-aukio, jossa on pingispöytä ja tilaa pelata esimerkiksi petankkia. Lisäksi osassa kivetyn oleskelutilan pöytiä on pelilauta. Kirjaston liikuntavälilainaamosta voit lainata pelaamiseen pingismailat ja pallon, shakki– tai tamminappulat, mölkyn tai petankkipelin.

    Katso Lounaspuiston sijainti kartalla.

  • Kolmiopuisto sijaitsee Hämeenkadun ja Valtakadun risteyksessä. Puistossa on kesäkautena suihkulähde. Talvikaudella puistoa somistavat puiden valohimmelit.

    Katso Kolmiopuiston sijainti kartalla.

  • Messupuisto sijaitsee Suomen lasimuseon ja Suomen metsästysmuseon vieressä Tehtaankadun pohjoispäässä. Alueella aloitettiin 90-luvulla pihamessujen järjestäminen ja siltä ajalta näyttelypuistossa on kaksi lampea, istutuksia sekä erilaisia pinnoiteratkaisuja. 2000-luvulla alue toimi Riihimäki Rock -tapahtuman näyttämönä ja myöhemmin  puistossa on järjestetty muun muassa Rauta ja Petrooli -tapahtumaa. Puiston pohjoisosassa sijaitsee leikkipuisto.

    Katso Messupuiston sijainti kartalla.

  • Riihimäen Perhospuisto sijaitsee Juppalan kaupunginosassa Untolantiehen, Paavolantiehen ja Petsamonkatuun rajoittuvalla puistoalueella (Linjapuisto) lähellä Riihimäen ravirataa. Puiston tarkoituksena on mahdollistaa Suomen päivä- ja yöperhosten katselu vapaasti niittymäisessä maisemassa, johon liittyy oleellisesti  leikkipaikka.

    Perhospuisto uudistettiin vuosina 2020-2021 ja nyt teemapuistosta löytyy perhosaiheisen leikkipaikan lisäksi kuntoiluväline, tasapainorata, riippukeinu ja piknikpöytä. Uudistuksella parannettiin myös perhosten elinolosuhteita monipuolistamalla kasvilajistoa. Puiston istutuksissa on keskitytty perhosten ravintokasveihin. Näihin kuuluu niittyalueella ylläpidettävä nokkoskasvusto, joka on usean eri perhoslajin toukkien elintärkeä ravinnonlähde.

    Puiston pinta-ala on noin 2,5 ha ja se liittyy läheisesti noin 20 hehtaarin puisto- ja omakotialueeseen. Yleisimpiä päiväperhoslajeja on tavattu noin 20 eri lajia. Näyttävimmät perhoset, muun muassa neito-, ohdake- ja amiraaliperho, tavataan puistossa loppukesästä. Mutta alkukesästäkin puistossa riittää katseltavaa. Lisäksi voit vaikka kuunnella heinäsirkkojen konserttia.

    Alueella on opastaulu, joka kertoo perhosten elämästä. Etenkin kyseisenä aikana ajankohtaiset perhoslajit on esitetty värikuvien kera.

    Katso Perhospuiston sijainti kartalla.

  • Rautatienpuisto on Riihimäen vanhin puisto, sen rakentuminen alkoi 1850-luvulla. Se sijaitsee rautatieaseman ja ydinkeskustan välissä. Puisto on miellyttävä, rauhallinen keidas vanhoine puuistutuksineen ja asuintaloineen. Puistossa sijaitsee Riihimäen kaupunginmuseo. Alueen länsireunaa hallitsee Riihimäen keskuskirkko.

    Katso Rautatienpuiston sijainti kartalla.

  • Urheilupuiston koivikko on kuuluisa kauneudestaan. Alueella on komea vesitorni, jonka ylätasanteella on kesäisin avoinna näköalaravintola. Uimala, uimahalli, urheilutalo sekä yleisurheilu- ja jalkapallokentät löytyvät puistoalueelta. Puisto on myös Kansainvälisten Erämessujen pitopaikka.

    Katso Urheilupuiston sijainti kartalla.

Koirapuistot

Varsinaiset koirapuistot (aidatut alueet) sijaitsevat Peltosaaressa ja Istuinkiven sillan kupeessa Kokonkadulla. Koiran lenkittäjät voivat myös napata koirankakkapusseja mukaansa TiksPacin telineistä, joita on 15 eri puolilla Riihimäkeä.

  • Istuinkiven sillan kupeessa Kokonkadulla kauniissa koivikossa (katso sijainti kartalla) on koirapuisto, missä on erikseen merkityt aidatut alueet pienemmille ja isommille koirille. Vieressä on myös parkkipaikka (parkkikiekolla 1 h).

  • Peltosaaressa oleva koirapuisto sijaitsee Hj. Elomaan ja V.I. Oksasen katujen kulmauksessa (katso sijainti kartalla). Puistossa on erilliset aitaukset pienille ja isoille koirille. Aitausten sisääntuloissa on tuulikaapit, jolloin voit turvallisesti laskea lemmikkisi irti ja saapua puistoon rauhassa muilta koirilta.

  • Koiria voi ulkoiluttaa myös Latupuistossa Päivöläntien ja Laaksokadun välissä, mutta alue ei ole aidattu. Katso Latupuiston sijainti kartalla.

  • Riihimäkeläiset yritykset sponsoroivat koiraystävällisempää, siistimpää ja viihtyisämpää Riihimäkeä. TiksPacin 15 koirankakkapussitelinettä on sijoitettu eripuolille Riihimäen puistoja ja raittien varsia. Telineestä voit ottaa mukaasi yritysten sponsoroimia koirankakkapusseja ja puistotyöntekijät täydentävät pusseja telineisiin roskakierrosten ohessa.

    Katso telineiden sijainnit kartalla.

  • Riihimäkeläisillä on mahdollisuus hakea maksuttomia koirankakkaroskis-tarroja Tietotuvasta.  Tarralla varustettu roskis kannattaa rekisteröidä myös osoitteessa koirankakkaroskis.fi. Tällöin roskiksen sijainti näkyy myös verkossa näkyvällä kartalla. Sivuilta voit käydä katsomassa lähialueille rekisteröityjä roskisten sijainteja.

Leikkipuistot

Riihimäellä on 40 kaupungin puistoissa ja yleisillä alueilla sijaitsevaa leikkipaikkaa, joista suosituimpia ovat Jukka Jalosen puiston, Itsenäisyydenpuiston, Pohjankorvenpuiston ja Messupuiston leikkipaikat.

Leikkipuistojen sijainnit on esitetty kaupungin karttapalvelussa.