Hyppää sisältöön
Riihimäen rautatieaseman ja Asema-aukion maisema.
Kuva: Jenniina Nummela

Palveluverkkouudistus

Riihimäen kaupungin palveluverkkouudistus käynnistyi keväällä 2019. Palveluverkkouudistuksen tavoitteena on muokata kaupungin palveluverkko sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

Kaupunginvaltuusto päätti Riihimäen uudesta palveluverkosta

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin palveluverkkoa uudistetaan kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Päätös syntyi usean tunnin keskustelun ja yhden äänestyksen jälkeen maanantaina 28.9.2020 pidetyssä kokouksessa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä malli pohjautuu vahvasti ohjausryhmän työhön, jossa pohjoisella, itäisellä ja läntisellä alueella olisi tulevaisuudessa kaksi alakoulua. Pohjoisella alueella perusopetusta tarjottaisiin jatkossa Uramon koululla ja Pohjoisella koululla. Itäisellä alueella opetusta olisi monitoimitalon (Lasten ja nuorten talo) lisäksi Jukolan alakoulussa, jossa opetusta tarjottaisiin 1.–2.-luokkalaisille. Läntisellä alueella opetusta olisi jatkossa Eteläisessä koulussa ja joko Herajoen tai Lasitehtaan koulussa. Herajoen ja Lasitehtaan koulujen tilannetta tarkasteltaisiin uudestaan viimeistään vuonna 2023.

Alakouluverkon lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymä malli pitää sisällään linjauksen museoiden sijoittumisesta, useita kiinteistöistä luopumisia ja vuokrasuhteiden päättymisiä. Lisäksi ohjausryhmä linjasi, että yläkoulujen vähenevä oppilasmäärä tulee huomioida toimitilaohjelmaa laatiessa.

  • Riihimäellä on käynnissä palveluverkkouudistus, joka käynnistyi keväällä 2019. Uudistustyötä varten kaupunki tilasi palveluverkkoselvityksen, joka valmistui tammikuussa 2020. Selvityksessä arvioitiin nykyisen palveluverkon toimivuutta ja siinä olivat mukana kaupungin kaikki palvelut. Selvitystyön tilaajana toimi tekninen palvelukeskus. Palveluverkkoselvitys tilattiin WSP Finland Oy:ltä, ja projektista vastasi yksikön päällikkö Heikki Lonka ja johtava asiantuntija Johanna Tschokkinen.

    Palveluverkkoselvityksen lopputuloksena syntyi neljä vaihtoehtoa. Niiden pohjalta laadittiin toteutussuunnitelma jatkotoimenpiteiden pohjaksi. Päätöksentekoon edenneessä toteutussuunnitelmassa huomioitiin taloudellisten tosiseikkojen lisäksi myös kiinteistöjen elinkaari. Riihimäen kaupungin nykyinen palveluverkko koostuu 60:sta eri puolilla kaupunkia sijaitsevasta toimitilasta, joista osa ei palvele nykyistä käyttötarkoitustaan eikä niitä voi muuntaa tuleviin tarpeisiin.

    Kaupunkilaisten mielipidettä nykyisistä palveluista kartoitettiin sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 280 riihimäkeläistä. Lisäksi kaupunkilaisilla oli mahdollisuus osallistua selvitystyön aikana pidettyyn asukasiltaan.

    Palveluverkkoselvityksen ohjaukseen osallistui kaupungin toiminnoista vastaavia viranhaltijoita ja asiantuntijoita. Tämän lisäksi työn ohjaukseen osallistuivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri. Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden osalta työhön osallistuivat sivistysjohtaja Esa Santakallio, opetuspäällikkö Virve Jämsén ja varhaiskasvatuspäällikkö Marjut Helenius. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta työhön osallistui sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Sakomaa ja kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osalta elinkeinojohtaja Mika Herpiö, museojohtaja Hanna Mamia-Walther, liikuntapalvelupäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki ja liikuntapaikkamestari Arto Kokkonen. Maankäytön suunnittelun asiantuntijoina mukana olivat kaavoituspäällikkö Anniina Korkeamäki ja yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala. Teknisestä palvelukeskuksesta työhön osallistuivat kaupungininsinööri Toni Haapakoski, rakennuspäällikkö Hannu Mattila ja projekti-insinööri Pasi Ratia. Lisäksi työhön osallistuivat asiantuntijoina viestintä- ja markkinointipäällikkö Mia Miettinen ja paikkatietokoordinaattori Ari Matinlassi.

    Kaupunginhallitus käsitteli palveluverkkouudistusta ensimmäisen kerran maanantaina 27. tammikuuta 2020. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle. Samalla hallitus päätti, että ennen seuraavaa hallituksen käsittelyä kaupunkilaisille järjestetään palveluverkkoa koskeva esittelytilaisuus. Tilaisuus pidettiin tiistaina 4. helmikuuta 2020 Kalevantalolla. Kaupunginhallitus käsitteli uudistusta uudelleen 2. maaliskuuta 2020 ja teki siihen muutoksia.

    Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 9. maaliskuuta 2020 ja palautti palveluverkkouudistuksen uudelleen valmisteluun. Samalla valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi poliittisen ohjausryhmän perustamisen, joka ohjaa palveluverkkouudistuksen jatkovalmistelua. Lisäksi äänestyksen jälkeen valtuusto päätti, että palveluverkkouudistus käsitellään kokonaisuutena pilkkomisen sijaan. Valtuuston päätös syntyi äänin 26–17. Riihimäen kaupunginhallitus päätti maanantaina 16. maaliskuuta poliittisen ohjausryhmän perustamisesta.

  • Ohjausryhmä vie palveluverkkouudistusta eteenpäin

    Poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu edustaja kaikista valtuustoryhmistä, työskentelee palveluverkkouudistuksen kanssa, hankkii tarvittavia selvityksiä ja miettii mahdollisia toteutusmalleja. Ohjausryhmä on työstänyt useita malleja, joista kolmesta on tehty ennakkovaikutustenarviointi. Arviointi sisältää lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi arviot muun muassa taloudellisuudesta, ekologisuudesta, koulumatkoista ja pito- ja vetovoimasta.

    Osana ennakkovaikutusten arviointia ohjausryhmä toteutti viikolla 33 verkkokyselyn alakoulujen oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle sekä kaupungin asukkaille. Kyselyn lisäksi asukkaille soitettiin robottipuhelu, jossa tarjottiin mahdollisuus kertoa näkemyksensä kaupungin nuorisopalveluista.

    Ohjausryhmältä valmistui lopullinen ehdotus palveluverkosta

    Ohjausryhmän palveluverkkoehdotus on valmistunut. Ehdotus noudattaa muun muassa alakoulujen määrän ja käytössä poistuvien kiinteistöjen osalta ohjausryhmän aiemmin valmistelemaa ja lautakunnille kommenttikierrokselle lähetettyä mallia.

    Kaupunginhallitus käsitteli palveluverkkoa 21. syyskuuta ja kaupunginvaltuusto päätti siitä 28. syyskuuta 2020.

    • Hannu Nokkala (sdp), varajäsen Seppo Karjalainen,
    • Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen (kok.), varajäsen Kai Heimonen,
    • Anni Antila (vas.), varajäsen Anne Immonen,
    • Eero Yrjö-Koskinen (vihr.), varajäsen Anne Lindgren,
    • Hannele Saari (kd), varajäsen Ismo Portin,
    • Jari Heikkinen (ps), varajäsen Riikka Tervatuli ja
    • Risto Paajanen (kesk.), varajäsen Risto Paajanen.

    Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter. Lisäksi kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmän jäseniksi Riihimäen kaupungin sivistysjohtaja Esa Santakallion, kaupungininsinööri Toni Haapakosken ja rakennuspäällikkö Hannu Mattilan. Kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Mia Miettinen osallistuu kokouksiin.