Kiusaamisen ehkäisy

Jokaisessa yksikössä on nimetyt vastuuhenkilöt tai tiimit, jotka koordinoivat ja edistävät kiusaamisen vastaista työtä. Toimintasuunnitelmiin kirjataan kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän ehkäisemisen sekä niihin puuttumisen toimintatavat, tavoitteet ja vastuut. Lapset, nuoret ja aikuiset tuntevat yhteiset toimintatavat ja sitoutuvat noudattamaan niitä.

Säännöt laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa. Yhdessä laadittuihin sääntöihin on helpompi sitoutua arjessa. Säännöt tehdään näkyviksi, jotta ne ovat lapsille ja nuorille selkeitä ja tukevat turvallisen ympäristön rakentumista.

Käyttäytyminen opitaan vuorovaikutuksessa.  Välittävä vuorovaikutus ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ehkäisevät kiusaamista. Toiminnassa korostuvat positiivinen ja kunnioittava vuorovaikutus lasten, nuorten ja aikuisten välillä sekä henkilöstön keskuudessa.

Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, minkä vuoksi sen ehkäisyssä yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeisessä roolissa. Lasten ja nuorten kiinnittymistä yhteisöön tuetaan, ja toimintakulttuuria kehitetään vahvistamaan myönteisiä vertaissuhteita sekä ehkäisemään toista loukkaavaa käyttäytymistä.

Jotta ryhmä voi kehittyä toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi, tarvitaan aikaa ja yhdessä tekemistä. Ryhmäytymistä, lasten ja nuorten keskinäistä tutustumista sekä turvallista ja myönteistä yhdessäoloa tuetaan jatkuvasti. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan yhteistyössä opiskeluhuollon ja nuorisopalveluiden kanssa.

Osallisuutta ja yhteistoimintaa vahvistamalla lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä hyvinvointiin.

Kiusaamisen ehkäisy kuuluu kaikille. Lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on yhteinen ymmärrys siitä, mitä kiusaaminen on ja miten siihen puututaan. Kiusaamisesta kannustetaan kertomaan aikuiselle, ja jokainen tilanne otetaan vakavasti.

Koska kiusaaminen liittyy usein koko ryhmän toimintaan, sitä voidaan ehkäistä parhaiten vahvistamalla ryhmän myönteistä vuorovaikutusta ja yhteisvastuuta. Aikuiset näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä kunnioittavasta kohtaamisesta ja turvallisesta vuorovaikutuksesta. Lapset ja nuoret osallistuvat toimintatapojen ja tavoitteiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, jotka edistävät jokaisen oikeutta tulla kohdatuksi arvostavasti ja yhdenvertaisesti.

Reilu Riksu -toimintamalli

Koko kaupungin kattavan Reilu Riksu -mallin tarkoituksena on selkiyttää toimintatapaa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Mallissa suurin paino on ennaltaehkäisyssä, jotta lapsi ja nuori saa olla ympäristössä, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitojen edistymistä. Malliin on kirjattu myös ohjeet puuttumiseen sekä toimenpiteet, kun epäasiallinen käytös on tullut ilmi. Jatkotoimenpiteet on määritelty seuraavassa vaiheessa, ja ne otetaan käyttöön, mikäli ensimmäisen vaiheen toimet eivät riitä.

Jokainen yksikkö, kuten koulut, päiväkodit ja nuorisotilat, laatii mallin pohjalta oman toimintamallinsa, miten juuri kyseisessä yksikössä toimitaan kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen toiminnan ennalta ehkäisemiseksi ja sellaisen tullessa ilmi. Kaikki lasten ja nuorten parissa toimivat toimijat, kuten esimerkiksi liikuntaseurat, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt sekä seurakunnat, voivat vapaasti hyödyntää toimintamallia toiminnassaan. Toimintamalliin on tarkoitus kirjata ylös oman yksikön suunnitelma toteutukseen sekä sovitut käytännöt, kuten vastuuhenkilöt ja yhteydenpitotapa huoltajiin.

Mallin mukainen toiminta on pitkäjänteistä työskentelyä turvallisen ympäristön luomiseksi. Reilu Riksu -mallin toteutumista seurataan kaupungin hyvinvointikertomuksen yhteydessä esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksilla ja koulujen hyvinvointikyselyillä.

Turvallisemman tilan periaatteet

Riihimäen kaupunki on sitoutunut noudattamaan turvallisemman tilan periaatteita. Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan ohjeita siitä, millä tavoin tiloissa ja tapahtumissa pyritään olemaan huomaavaisia ja arvostavia kaikkia kohtaan.

Olemme jokainen omanlaisia. Meidän ominaisuuksiamme ovat ikä, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli ja kulttuuri, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen näkemys, perhemuoto, sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, vammaisuus, sosiaalinen asema, taloudellinen asema ja muut yksilölliset tekijät mm. ihonväri, kehon koko tai neurokirjoon kuuluminen. Nämä periaatteet on laadittu, jotta jokaisella osallistujalla on mahdollisimman hyvä, tervetullut ja turvallinen olo.

Ohje turvallisemman tilan periaatteiden laatimiseen ja käyttöön

• Turvallisemman tilan periaatteet on hyvä olla laadittuna jokaisessa tapahtumia tai muuta toimintaa järjestävällä taholla. Tällaisia tapahtumia ja tiloja ovat esimerkiksi kulttuuritapahtumat, vapaa-ajan toiminta, harrastustoiminta, nuorisotilat sekä yhdistysten toiminta.
• Yksi turvallisen tilan ohjeistus ei toimi kaikkialla. Jokaisen tahon kannattaa laatia omat turvallisen tilan periaatteet, jotka sopivat parhaiten omaan tilaan tai tapahtumaan. Alta voit ladata muokattavan turvallisemman tilan periaatteiden julisteen.
• Tärkeää on, että turvallisemman tilan periaatteita ovat laatimassa yhdessä kaikki – lapset, nuoret ja aikuiset sekä asiakkaat, työntekijät ja vapaaehtoiset.
• Kun yhdessä laaditut periaatteet ovat valmiit, tulisi ne olla osallistujien tiedossa. Turvallisemman tilan periaatteista voi tiedottaa esimerkiksi nettisivuilla, tapahtumakutsuissa ja julisteilla.
• Turvallisemman tilan periaatteisiin tulee kirjata yhteyshenkilö, johon osallistuja voi olla yhteydessä, jos periaatteet eivät ole toteutuneet tai niistä halutaan antaa palautetta. Yhteyshenkilö seuraa tapahtumassa tai tilassa turvallisemman tilan periaatteiden toteutumista ja puuttuu niiden rikkomiseen.