Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Yhteys
Kuvituskuva, yleiskaava

Yleiskaavoitus

Yleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteellisia ja maankäytöllisiä asioita, jotka vaikuttavat vuosikymmeniä kaupunkirakenteen toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Yleiskaava ilmentää kaupungin strategisia linjauksia maankäyttöä koskevien tavoitteiden osalta ja on hyvä strategisen suunnittelun väline. Yleiskaava ohjaa tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta.

Kaupunkirakenteen kehittäminen ja ylläpitäminen asumista, vapaa-aikaa ja elinkeinoelämää palvelevana edellyttää koko kaupungin kattavan yleispiirteisen suunnitelman laatimista ja ajan tasalla olevien strategisten tavoitteiden määrittelemistä. Pitkän aikavälin strateginen suunnittelu on tärkeää kaupungin kestävän kasvun ja kehittämisen kannalta.

  • Riihimäellä yleiskaavatyötä tehdään jatkuvan suunnittelun periaatteella. Yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään rullaavasti. Sitä voidaan tehdä esimerkiksi osayleiskaavatasoisilla maankäytön suunnitelmilla sekä yleis- ja kehittämissuunnitelmilla tai koko kaupungin kattavilla teemoilla. Jatkuva yleiskaavoitus antaa ajantasaisen kokonaiskuvan kaupungin maankäytön kehityksestä. Se auttaa yksityiskohtaisempien suunnitteluhankkeiden ajoittamisessa ja niihin varautumisessa.

Voimassa olevat yleiskaavat

Vuosien 2013–2017 aikana laadittu yleiskaava 2035 sai lainvoiman 20. elokuuta 2017. Yleiskaava 2035 on voimassa lukuun ottamatta seuraavia hyväksymättä jätettyjä aluevarausmerkintöjä: Paalijärven – Hirvijärven laaja MUY –alue, Suolijärven pohjoispään luonnonsuojelualueen laajennus, Paalijoen kanjonin luonnonsuojelualue sekä Arolammin ja Monnin asemien yhdyskuntarakenteiden laajenemisalueet. Näillä alueilla on voimassa Riihimäen yleiskaava 2010 (KV 9. kesäkuuta 1997 § 87) lukuun ottamatta Suolijärven pohjoispään suojelualueen laajennusta ja Paalijoen kanjonin suojelualuetta.

Osayleiskaavat

  • Osayleiskaavassa Kalmuun on suunniteltu uusi asuinalue palveluineen. Tavoitteena kaavoitustyössä on ollut asumisen ja virkistyksen tarpeiden turvaaminen sekä maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja se on pohjana alueen myöhemmälle vaiheittain tapahtuvalle asemakaavoitukselle. Uuden asuntoalueen saaminen käyttöön on kaupungin omakotitonttituotannon kannalta tärkeää.

    Osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä:

    • Riihimäen Kalmun / Herajoen alueeseen liittyvä liikenneselvitys 2011
    • Luonnonsuojelualoite Kalmun osayleiskaavaehdotuksen alueelle – Vaikutusten arviointi 2. joulukuuta 2010
    • Kalmun hulevesiselvitys 7. marraskuuta 2008
    • Kalmun täydentävä luontoselvitys 2008
    • Kalmun meluselvitys 2008; täydentävä meluselvitys 2009
    • Kalmun linnustoselvitys 2008
    • Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista 2007
    • Kalmun luontoselvitys 28. marraskuuta 2006
    • Kalmun muinaisjäännösselvitys 2006
    • Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan 16. tammikuuta 2012.

    Kalmun osayleiskaavan kaavakartta (KV 16. tammikuuta 2012)
    Kalmun osayleiskaavan kaavaselostus ja kaavaselostuksen liitteet (KV 16. tammikuuta 2012)

    Osayleiskaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on 22. tammikuuta 2015 hylännyt yleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset, joten valtuuston päätös on saanut lainvoiman. Kaupunginhallituksen kuulutus on julkaistu Aamupostissa 8. helmikuuta 2015.

Lisätietoja

Suosittelemme sopimaan tapaamisista etukäteen.

Lisää aiheesta: Kaavoitus

Tutustu Riihimäen maapoliittiseen ohjelmaan

Maapolitiikalla tarkoitetaan kaupungin kaavoituksen toteuttamista sekä maaomaisuuden hallintaa, kuten maanhankintaa sekä -luovutuksia ja maaomaisuuden kehittämistä, yksityisen maan kaavoittamiseen liittyviä sopimuksia sekä toimenpiteitä, joilla asemakaavojen toteutuminen varmistetaan. Maapolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset yhdyskunnan kehitykselle ja kaupungin elinvoimaisuudelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistetun maapolitiikan kesäkuussa 2018.