Seuraavien vuosien asemakaavahankkeet sekä kehittämis- ja yleissuunnitelmat painottuvat täydentämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Riihimäkeä kehitetään ihmisen mittakaavaisena, suurena pikkukaupunkina, jossa palvelut ovat lähellä.
Tavoitteena on lisätä asuntoja, palveluja ja työpaikkoja erityisesti asemanseudulla ja keskustassa. Lisäksi uusia asumisen mahdollisuuksia kaavoitetaan olemassa olevaa kaupunkirakennetta harkitusti täydentäen. Täydennysrakentamisessa huomioidaan ympäristön ominaispiirteet, vaalitaan paikallisia arvoja ja panostetaan kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Myöskään kaupunkivihreää ja luonnonmonimuotoisuutta ei unohdeta. Kaavoituksella halutaan luoda lähtökohdat kaupunkiympäristölle, joka kannustaa kaupunkilaisia ilmastoviisaisiin liikkumistapoihin ja siten pienentää riihimäkeläisten ilmastokuormitusta.
Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu jatkossakin hyvien liikenneyhteyksien varsille täydentämään olemassa olevia työpaikka-alueita. Kehittämisen kohteina ovat erityisesti valtatien 3, kantatien 54 ja seututien 130 ympäristöt. Ohjelmassa on myös kahden teollisen luokan aurinkovoimalan toteuttamisen mahdollistaminen asemakaavoituksella.
Rautatieaseman ympäristön kehittäminen jatkuu laatimalla asemakaavan muutos Hämeen ammattikorkeakoulun uutta kampusta varten. Sen sijoittuminen Matkakeskuksen Liikeradalle vahvistaa Riihimäen keskusta-alueen elinvoimaisuutta. Asumisen mahdollisuuksia keskustassa parannetaan viemällä loppuun asemakaavan muutokset Kaivokadulla ja Pohjoisella Rautatienkadulla. Työn alla on myös Herajoen keskustan asemakaavoitus. Tarkoituksena on kaavoittaa seututien 130 varrelle uusia toimitiloja yrityksille ja lisäksi luoda lähtökohdat paikkaansa sopivalle, omaleimaiselle pientalorakentamiselle.
Lisäksi tavoitteena on, että valtuuston toukokuussa 2025 hyväksymä Riihimäen yleiskaava 2050 tulee lainvoimaiseksi vuoden 2026 aikana.