Opetussuunnitelma

Alla olevaa Riihimäen kaupungin koulutuslautakunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa noudatetaan 1.8.2004 alkaen. Opintonsa vanhan ops:n mukaan aloittaneet ja järjestäneet voivat halutessaan opiskella sen mukaisesti seuraavaan päättötutkintoonsa asti.

Katso myös kaavakuva opintojen kulusta: huomioi pääaineen, musiikin perusteiden ja yhteismusisoinnin yhtaikainen eteneminen!

 

RIIHIMÄEN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

Sisällysluettelo:

1. TOIMINTA-AJATUS	Toiminta-alue ja ylläpitäjä
	Tehtävät
	Tavoitteet
	Kulttuuripalvelujen tuottaminen
2. OPPIMISKÄSITYS	Oppimiskäsitys
	Oppimisympäristö
	Työtavat
3. OPETUKSEN TARJONTA
4. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT	Varhaisiän musiikkikasvatus 4.1
	Perustaso 4.2
	Opistotaso 4.3
	Lisäopetus 4.4
	Avoin opetus 4.5
5. SUORITETTAVAT KURSSIT
6. OPPILASARVIOINTI	Kurssisuoritukset: lautakunnat ja arviointiasteikot
	Vuositutkinnot
	Muu oppilasarviointi
	Arvioinnin oikaisu
7. OPINNOT MUUALLA
8. TODISTUKSET
9. OPPILAAKSI OTTAMINEN
10. YHTEISTYÖ
11. ITSEARVIOINTI

 

1.  TOIMINTA-AJATUS

1.1 Toiminta-alue ja ylläpitäjä

Musiikkiopiston ylläpitäjä on Riihimäen kaupunki. Musiikkiopisto toimii koulutuslautakunnan alaisena yksikkönä. Toiminta-alueeseen kuuluvat Riihimäen kaupunki sekä Hausjärven ja Lopen kunnat.

1.2 Tehtävät

Riihimäen musiikkiopiston tehtävä on antaa laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta, järjestää konsertteja sekä kehittää ja säilyttää musiikkikulttuuria. Tämä tapahtuu muiden taideoppilaitosten ja yhteistyötahojen kanssa.

1.3 Tavoitteet

Opetuksella tuetaan oppilaan tavoitteellista musiikin harrastusta sekä oppilaan kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä.

Opetuksessa otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen sekä mahdollisuuksien mukaan myös yksilöllistetyn opetuksen vaatimukset.

1.4 Kulttuuripalvelujen tuottaminen

Musiikkiopisto järjestää oppilas- ja muita konsertteja sekä musiikkiproduktioita. Opisto osallistuu alueensa kulttuuritapahtumiin ja suomalaisen musiikkikulttuurin kehittämiseen.

2.  OPPIMISKÄSITYS, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

2.1 Oppimiskäsitys

Oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on keskeinen merkitys opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas kykenee arvioimaan omaa edistymistään tiedostaen vahvuutensa ja heikkoutensa.

2.2 Opiskeluympäristö

Opiskeluympäristön tulee tarjota oppilaalle mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa opetussuunnitelman puitteissa, oppia työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä löytää tuloksellisin työskentelytapansa. Pitkäjänteisen työskentelyn päämääränä on onnistumisen kokemus. Huomiota kiinnitetään myös opetuksen niveltämiseen oppilaiden siihen musiikkiharrastukseen, joka tapahtuu opiston ulkopuolella.

2.3 Työtavat

Opettajan tehtävänä on luoda oppimiselle myönteinen, avoin ja rohkaiseva ilmapiiri, joka mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Opetuksessa käytetään eri työtapoja monipuolisesti ottaen huomioon eri oppiaineiden keskeiset tavoitteet. Päämääränä on löytää oppilaan kanssa juuri hänelle parhaiten soveltuvat työtavat, joilla hän voi saavuttaa oppimistavoitteensa.

Työtapoja voivat olla

• soittaminen
• laulaminen
• musiikin kuuntelu
• musiikkiliikunta
• loruilu
• työpajatoiminta
• periodiopiskelu
• projekti
• esiintyminen
• säveltäminen ja sovittaminen
• improvisointi.

3. OPETUKSEN TARJONTA

Riihimäen musiikkiopistossa järjestetään musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opetusta, joka on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon musiikin eri lajit.

Alle kouluikäisille järjestetään varhaisiän musiikkikasvatusta musiikkileikkikoulussa. Aikuisopetusta annetaan avoimessa opetuksessa, johon myös nuoremmilla on mahdollisuus osallistua.

Opisto voi kesälukukautenaan järjestää lasten ja nuorten musiikkileirin sekä mestarikurssin ammattiopiskelijoille ja ammattiopintoihin valmistautuville nuorille.

4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

4.1 Varhaisiän musiikkikasvatus

Varhaisiän tavoitteelliseen musiikkikasvatukseen kuuluvat musiikkileikkikoulu ja musiikkivalmennus (esim. Suzuki-pedagogiikka) sekä näihin liittyvä muu toiminta.

4.1.1 Opetuksen järjestäminen

Musiikkileikkikoululaiset ovat 2 – 6 -vuotiaita. Jatkoryhmien oppilaina voi olla 7 – 8 -vuotiaita, myös perustason oppilaita. Avoimessa opetuksessa voidaan järjestää myös alle 2-vuotiaiden musiikkileikkikouluopetusta.

Musiikkileikkikouluryhmät kokoontuvat 1 – 2 kertaa viikossa 30 – 90 minuuttia kerrallaan iästä ja opetusmetodista riippuen. Ryhmään kuuluu yleensä 6 – 10 lasta. Kaksivuotiaat tulevat tunnille aikuisen seurassa, sitä vanhemmat itsenäisesti.

Musiikkivalmennusryhmien oppilaiden ikä, ryhmien toiminta ja tuntimäärät määräytyvät käytössä olevan opetusmenetelmän mukaisesti.

4.1.2 Tavoitteet

Musiikkileikkikoulussa ja musiikkivalmennuksessa annettavan opetuksen tavoite on, että

• lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkiharrastukselle
• lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin
• lapsen rakkautta musiikkiin herätellään ja vaalitaan
• lapsen hienomotorisia valmiuksia sekä kehon hallintaa ja koordinaatiokykyä kehitetään

4.1.3 Opetuksen sisältö

Kokonaisvaltainen musiikin kokeminen, elämyksellisyys ja leikinomaisuus ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeisiä periaatteita. Opetuksessa kehitetään erilaisia musiikillisia perusvalmiuksia leikin ja mielikuvituksen sekä eri ikäkaudet huomioon ottavien opetusmenetelmien ja työtapojen avulla. Musiikin elementit – rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri – muodostavat opetuksen keskeisen sisällön.

Lapsi oppii hahmottamaan musiikin peruskäsitteistöä vastakohtaparien kautta: hidas – nopea, hiljainen – voimakas, korkea – matala. Opetus etenee lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle. Musiikkiin yhdistetään myös muita taidemuotoja.

4.2 Perustaso

4.2.1 Opetuksen järjestäminen

Perustasolla voi opiskella kaikkiaan yhdeksän lukuvuoden ajan, myös päättötutkinnon jälkeen. Opiskelunsa alle kouluikäisenä aloittaneiden opiskeluaika lasketaan sen lukuvuoden alusta, jona oppilas täyttää seitsemän vuotta.

Perustason opiskelu päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jona oppilas täyttää 18 vuotta. Ikärajaa ei noudateta, jos pääaineen opiskelun aloittaminen on pääaineen vaatimusten johdosta mahdollista vasta suhteellisen myöhään (esim. laulu).

• Solistisen pääaineen opetusta annetaan 45 – 75 minuuttia viikossa, sivuaineessa yleensä 30 minuuttia. Opetus voi olla henkilökohtaista, ryhmäopetusta ja periodityöskentelyä.
• Musiikin perusteiden opetusta annetaan 45 – 90 min. viikossa ryhmäopetuksena.
• Yhteismusisoinnissa opetusaika määräytyy toimintamuodon ja tavoitteiden mukaan.

4.2.2 Tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on

• musiikin rakkauden herättäminen ja vaaliminen
• musiikillisten valmiuksien monipuolinen kehittäminen
• oman instrumentin hallinta
• musiikin esittämiseen tarvittavien taitojen opettaminen
• musiikillisen yleissivistyksen laajentaminen ja syventäminen
• itsenäiseen musiikin harrastamiseen tarvittavien valmiuksien antaminen.

4.2.3 Opetuksen sisältö

Perustason oppiaineet

Pakollisia aineita ovat

• soitin tai laulu pääaineena
• musiikin perusteet
• yhteismusisointi.

Oppilaalla tulee olla solistinen pääaine. Pääsykokeiden kautta hyväksytty oppilas voi ennen solistisen pääaineen valintaa osallistua soitinvalmennukseen lukuvuoden ajan.

Musiikin perusteiden opiskelu on jatkuvaa: se aloitetaan n. 8 vuoden iässä ja se jatkuu välitutkintoon tai päättötutkintoon asti. Oppiaineeseen kuuluvat musiikin peruskäsitteet ja musiikkianalyysi, säveltapailu ja musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus.

Yhteismusisointiin kuuluvat orkesterisoitto, kamarimusiikki (yhtyesoitto), yhtye- ja kuorolaulu sekä säestäjänä toimiminen.

• Orkesterisoitinoppilaiden ensisijainen yhteismusisointimuoto on orkesterisoitto.
• Jokainen orkesterisoitinoppilas on muista opinnoistaan riippumatta oikeutettu soittamaan tasonsa mukaisessa orkesterissa.
• Yhteismusisointiryhmien toimintaan sitoudutaan vähintään lukukaudeksi kerrallaan
• Ryhmiin voi kuulua myös opiston ulkopuolisia musiikin harrastajia.

Täydentäviä opintoja ovat

• soitin tai laulu sivuaineena
• musiikin eri alojen kurssit.

Sivuaineen voi saada pääaineen menestyksellisen 2-tasosuorituksen jälkeen.

Erityiskursseja voidaan järjestää esim. improvisoinnista, vapaasta säestyksestä, esiintymistaidosta ja musiikkiteknologiasta.

4.3 Opistotaso

Opistotasolla annetaan perustasolle rakentuvaa opetusta. Oppiaineet ja velvoitteet ovat soveltuvin osin samat kuin perusasteella.

4.3.1 Opetuksen järjestäminen

Opistotasolla voivat opiskella oppilaat, jotka ovat suorittaneet perustason päättötodistukseen kuuluvat opinnot ja joita pääaineen päättötutkintolautakunta suosittelee opistotason opintoihin.

Opistotasolla voi opiskella neljä lukuvuotta tai perustellusta syystä rehtorin luvalla pitempään. Opistotason opintojen jälkeisestä lisäopetuksesta on omat määräyksensä (4.4).

• Solistisen pääaineen opetusta annetaan 60 – 75 minuuttia viikossa, sivuaineessa 30 – 45 minuuttia. Opetus on enimmäkseen henkilökohtaista, mutta myös ryhmäopetusta ja periodityöskentelyä käytetään.
• Musiikin perusteiden opetuksessa, yhteismusisoinnissa ja erityiskursseissa opetusaika määräytyy toimintamuodon ja tavoitteiden mukaan.

4.3.2 Tavoitteet

Opistotason opetuksen tavoitteena on

• perustason opetuksen laajentaminen ja syventäminen
• valmiuksien antaminen ammattiopintoja varten
• yleisen II asteen koulutuksen osana toimiminen.

4.3.3 Opetuksen sisältö

Pakolliset aineet ovat

• soitin tai laulu pääaineena
• musiikin perusteet: harmonian kirjoittaminen ja musiikkianalyysi, säveltapailu ja musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus
• yhteismusisointi: orkesteri, kuoro, kamarimusiikki (yhtyesoitto) tai säestäminen.

Täydentäviä opintoja ovat

• soitin tai laulu sivuaineena
• vapaan säestyksen alkeet ja osallistuminen pianonsoiton valmiuskurssille
• musiikin eri alojen kurssit.

Erityiskursseja voidaan järjestää kuten perustasolla, lisäksi esim. harmoniaopissa ja ohjelmiston tuntemuksessa.

4.4 Lisäopetus

Opistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta voidaan antaa opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät musiikkialan ammattiin. Tavoitteena on tukea erityislahjakkaiden nuorten musiikillista kehitystä ja pääsyä alan ammattiopintoihin.

4.4.1 Lisäopetuksen edellytykset

Lisäopetuksen edellytyksenä on hyväksytty henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka tehdään koko suunnitellulle opiskeluajalle ja tarkistetaan vuosittain.

4.4.2 Opiskeluaika, aineet ja opetuksen määrä

Lisäopetuksen opiskeluaika, opetusaineet ja opetuksen määrä määräytyvät opiskelusuunnitelman perusteella.

4.5 Avoin opetus

Avointa opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan niille, jotka eivät voi tai halua opiskella laajan oppimäärän suorittamiseen tähtäävän opetussuunnitelman mukaisesti. Oppituntien määrä ja pituus sovitaan opiskelijakohtaisesti. Oppilas maksaa kaikki opetuskustannukset itse.

Opettajaneuvosto 2/2001 4§: Lähtökohtana pidetään sitä, että oppilaat maksavat pidetyistä tunneista. Jos oppilas ilmoittaa ajoissa (3 vrk) poissaolostaan, oppitunti pidetään toisena sovittuna ajankohtana.

4.5.1 Oppilaiden ottaminen

Avoimen opetuksen oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykoetta. Oppilaalla tulee olla oppiainekohtaiset perusedellytykset opiskeluun, esim. sopiva ikä.

4.5.2 Kurssit ja todistukset

Oppilaalla on mahdollisuus tehdä perus- ja opistotason kurssisuorituksia erillistä maksua vastaan sekä osallistua yhteismusisointiin erikseen sovittavalla tavalla. Oppilaalle annetaan todistus opinnoista ja suoritetuista kursseista.

5. SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Perustason kurssisuorituksia ovat solistisessa aineessa (perus)taso 1, 2 ja 3 (päättösuoritus), laulussa taso 1 ja 2 (päättösuoritus), musiikin perusteissa välisuoritus ja päättösuoritukset.

Opistotason kurssisuoritus on solistisessa aineessa D (päättösuoritus), musiikin perusteissa päättösuoritukset.

Päättösuorituksissa noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton kurssivaatimuksia. Muissa suorituksissa käytetään Riihimäen musiikkiopiston tai SML:n kurssivaatimuksia. Kurssisuorituksessa pyritään siihen, että oppilas kokee tilanteen opiskelunsa luontevana osana.

Oppilaan tulee pääaineessaan tehdä perustason kurssisuoritukset 1 ja 2 siten, että hän saavuttaa päättösuoritukseen (3) vaadittavat taidot opiskeluun käytettävissä olevana aikana.

Oppilaan on vuosittain esiinnyttävä

• kurssisuoritustilaisuudessa tai
• kahdessa musiikkiopiston järjestämässä konsertissa tai muussa tilaisuudessa tai
• vuositutkinnossa.

Vuositutkinto voidaan järjestää kurssisuorituksista tai muista esiintymisistä riippumatta.

6. OPPILASARVIOINTI

6.1 Kurssisuoritukset

6.1.1 Arviointilautakunnat

Lautakunnan kokoonpano solististen aineiden kurssisuorituksissa

• vuositutkinnot ja taso 1: oman opettajan lisäksi yksi saman soitinryhmän opettaja (pj.)
• taso 2: puheenjohtaja ja yksi jäsen (ei oma opettaja)
• taso 3: puheenjohtaja ja kaksi jäsentä
• D-kurssi (opistotaso): puheenjohtaja ja kolme jäsentä.

Puheenjohtaja osallistuu arviointiin.

Musiikin perusteiden päättösuoritukset arvostelevat oma opettaja ja toinen opettaja, jolla on musiikin perusteiden opetuskokemusta.

Vapaan säestyksen ym. erityiskurssit arvioi taso 2:ssa käytettävä lautakunta.

6.1.2 Arviointi

Kurssisuoritukset arvioidaan seuraavasti:

solistiset kurssit		arviointiasteikko
taso 1	hyväksytty / uusittava	erinomainen	5
tasot 2 – 3 ja D	1 – 5	kiitettävä	4
musiikin perusteet		hyvä	3
välisuoritus	hyväksytty / uusittava	tyydyttävä	2
päättösuoritukset	1 – 5	hyväksytty	1
Jos oppilas ei yllä hyväksyttyyn arvosanaan, hän saa kehotuksen täydentää suoritustaan myöhemmin.
Kaikista suorituksista annetaan sanallinen palaute.

6.2 Vuositutkinnot

Solististen aineiden vuositutkinnoista annetaan sanallinen palaute. Vuositutkinnon korvaavat esiintymiset kirjataan opintokirjaan.

6.3 Muu oppilasarviointi

Opettaja arvioi oppilaan edistymistä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista lukukausittain yhdessä oppilaan kanssa. Arvio kirjataan opintokirjaan.

6.4 Arvioinnin oikaisu

Oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. (Asetus taiteen perusopetuksesta, 1998 / 813)

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. (Laki taiteen perusopetuksesta, 1998 / 633)

7. MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

Suomen musiikkioppilaitosten liiton jäsenoppilaitoksissa SML:n ohjeiden mukaan tehdyt kurssisuoritukset hyväksytään oppilaan suorituksiksi sellaisenaan.

Rehtorin päätöksellä suorituksiksi voidaan lukea myös muissa oppilaitoksissa, musiikkileireillä ja -kursseilla suoritetut tutkinnot, kun ne on tehty SML:n kurssisuoritusohjeiden mukaisesti.

8. TODISTUSTEN SISÄLTÖ

Musiikin perustason päättötodistus sisältää pääaineen päättösuorituksen (taso 3) arvosanan, musiikin perusteiden arvosanat sekä merkinnän osallistumisesta yhteismusisointiin.

Musiikkiopistotason päättötodistukseen kuuluvat arvosanat pääaineen päättösuorituksesta (D) ja musiikin perusteista sekä merkintä osallistumisesta yhteismusisointiin.

Todistuksiin tulee myös merkintä muista opintosuorituksista sekä opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden vaatimat merkinnät.

9. OPPILAAKSI OTTAMINEN

Varhaisiän musiikkikasvatuksen oppilaat valitaan tarvittaessa arpomalla, Suzuki-pedagogiikan oppilaat lisäksi vanhempien haastattelun perusteella.

Perustason opiskelijat valitaan pääsykokeen perusteella, muista musiikkioppilaitoksista siirtyvät oppilaat pääaineen näytteen perusteella.

Opistotason oppilaat otetaan perustason päättötutkintolautakunnan lausunnon perusteella.

Avoimen opetuksen oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykoetta, kun edellytykset opiskeluun ovat olemassa.

10. YHTEISTYÖ

Musiikkiopisto voi tehdä työtään menestyksellisesti vain yhdessä oppilaiden vanhempien ja huoltajien kanssa sekä vanhempainyhdistyksen tuella.

Opintojen alkuvaiheessa oppilaille huoltajineen voidaan järjestää musiikkiopisto-opintoihin orientoiva kurssi.

Musiikkiopisto toteuttaa tehtäväänsä myös yhteistyössä päiväkotien, musiikkiluokkien, lukioiden, puhallinorkestereiden, musiikkiyhdistysten, taideinstituutioiden ja muiden musiikkiopistojen kanssa.

11. ITSEARVIOINTI JA OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

Riihimäen kaupungin koulutoimen johtosäännön mukaan musiikkiopiston opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Yksilölliset, oppilaskohtaiset poikkeukset opetussuunnitelman noudattamisessa hyväksyy rehtori.

Itsearviointia suoritetaan ja opetussuunnitelmaa kehitetään lisäksi seuraavasti:

• Musiikkiopiston opettajaneuvosto ja ainekollegiot keskustelevat lukuvuosittain opetuksen tavoitteista ja painopistealueista, seuraavat tavoitteiden toteutumista ja tekevät ehdotuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi.
• Opettajan ja rehtorin välisissä keskusteluissa luodaan puitteet yksilölliseen opetuksen toteuttamiseen ja oppilaiden tuntijakoon sekä seurataan asetettujen oppilaskohtaisten tavoitteiden toteutumista.
• Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan tilaisuus keskustella opettajan ja rehtorin kanssa oppilaan opinnoista ja tavoitteista. Erityisesti huomioidaan opintojaan aloittavat ja lisäohjausta tarvitsevat oppilaat.