Oppilaaksiotto

Perusopetuksen ja esiopetuksen oppilaaksiotto koostuu kolmesta eri osasta:

1. Lähikoulun osoittaminen (perusopetuslaki 6 §). Riihimäen kaupungin esiopetusryhmiin ja kouluihin otetaan oppilaita, joiden kotikunta on Riihimäki.
2. Valitseminen painotettuun musiikin opetukseen (musiikkiluokka) (perusopetuslaki 28 §).
   Oppilas voi hakea painotettuun opetukseen (musiikkiluokka).  Valinnat musiikkiluokalle tehdään pääsykokeiden perusteella. Musiikkiluokka perustetaan, mikäli vähintään 16 valintakokeen läpäissyttä oppilasta aloittaa opetuksessa. Ensisijaiseen oppilaaksiottoon kuuluu myös mahdollinen koulukuljetussäännön mukainen kuljetuksen järjestäminen (musiikkiluokalle valittu oppilas voi olla oikeutettu koulukuljetukseen).
3. Valitseminen toissijaiseen kouluun (perusopetuslaki 28 §)

Ensijaisessa oppilaaksiotossa perusopetuksen ensimmäiset luokat ja esiopetuksen ryhmät muodostetaan seuraavien prioriteettijärjestyksessä esitettyjen kriteereiden pohjalta:

1. Lähikoulu:
   Opetuksen järjestäjä määrittää oppilaan lähikoulun/esiopetuspaikan väestötietorekisterissä olevan osoitetiedon mukaisesti.  Tämä voi olla jokin muu kuin fyysisesti lähin koulu tai esiopetuspaikka. Saatu esiopetuspaikka ei määritä perusopetuksen alkaessa lapsen koulupaikkaa. Tavoitteena on, että opetusryhmäkoot eri koulujen välillä muodostuvat mahdollisimman tasaisiksi. Opetusryhmäkoot noudattavat Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätöstä (27. tammikuuta 2021 § 12).
2. Sisaruusperuste:
   1. -luokkalaisten ensisijaisessa koulupaikkasijoittelussa otetaan huomioon oppilaaksioton suunnitteluaikana 1. tai 2. luokalla olevan, samassa osoitteessa asuvan, sisaruksen koulupaikka oppilaan väestörekisterissä olevan osoitetiedon mukaisesti (pl. sisaruksen musiikkipainotteinen opetus, oppimisen tuen tarve tai muu erityinen syy). Tässä huomioidaan vain ensisijaiset koulupaikat.
3. Muu erityinen peruste:
   Muun painavan kriteerin mukaan esim. terveydentilan, oppimisen tuen tarpeen, s2-opetustarpeen takia.

Opetuspäällikkö päättää peruskoulun oppilaiden opetuksen ensisijaisesta järjestämispaikasta tai sen vaihtamisesta sekä päättää oppilaaksiotosta, mikäli oppilasmäärä ylittää sivistys- ja hyvinvointilautakunnan opetusryhmille asettamat enimmäismäärät. Vastaavat päätökset esiopetuksen osalta tekee varhaiskasvatuspäällikkö.

Opetusryhmän koko voidaan ylittää opetuspäällikön tai varhaiskasvatuspäällikön päätöksellä 10 %:lla vain erityisen painavasta syystä. Rehtori toimeenpanee oppilaaksiottamisen asianomaisen koulun osalta, ellei sivistyksen ja osaamisen toimialueen delegointisäännössä ole nimenomaisesti toisin määrätty. Esiopetuksen osalta esiopetuspaikan osoittaa varhaiskasvatuspäällikkö.

Esi- ja perusopetuksen enimmäisryhmäkoot pienenevät portaittain

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt (27.1.2021 § 12), että esi- ja perusopetuksen enimmäisryhmäkoot pienenevät tulevina vuosina hallitusti ja portaittain seuraavalla tavalla:

• Lukuvuodet 2021–2023: Esiopetuksen ryhmäkoko on voimassa olevan mitoituksen (1:13 tai 1:7) mukainen pääsääntöisesti 21 lasta. Perusopetuksen 1–2 luokan opetusryhmäkoko on enintään 24 oppilasta ja luokilla 3–6 enintään 27 oppilasta.
• Lukuvuodet 2023–2025: Esiopetuksen ryhmäkoko on voimassa olevan mitoituksen (1:13 tai 1:7) mukainen, pääsääntöisesti 21 lasta. Perusopetuksen 1–2 luokan opetusryhmäkoko on enintään 23 oppilasta ja luokilla 3–6 enintään 26 oppilasta.
• Lukuvuodesta 2025–2026 eteenpäin: Esiopetuksen ryhmäkoko on voimassa olevan mitoituksen (1:13 tai 1:7) mukainen, pääsääntöisesti 21 lasta. Perusopetuksen 1–2 luokan opetusryhmäkoko on enintään 22 oppilasta ja luokilla 3–6 enintään 25 oppilasta, kuitenkin siten, että lautakunnan tahtotilana on pyrkimys keskimäärin 20 oppilaaseen luokilla 1–2.

Oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa lähikoulua. Oppilas voi kuitenkin hakea lähikoulun sijaan yleisopetukseen muuhun kuin lähikouluun. Tällaisesta muusta kuin lähikoulusta käytetään nimitystä toissijainen koulu ja tällaiseen kouluun hakevasta oppilaasta nimeä toissijainen hakija. Samoin esiopetukseen voi hakea muuhun esiopetuspaikkaan kuin mitä esiopetukseen osallistuvalle lapselle on ensisijaisesti osoitettu.

Toissijaiseen kouluun hakevia oppilaita tai toissijaiseen esiopetuspaikkaan hakevia esiopetusikäisiä voidaan valita ainoastaan, jos koulun opetusryhmissä tai esiopetuspaikoissa on vapaita oppilaspaikkoja sen jälkeen, kun kaikille oppilaille tai esiopetukseen osallistuville lapsille on osoitettu ensisijaiset oppilaspaikat. Toissijainen oppilaaksiotto tehdään määräaikaisena.

Lautakunnan tahtotilana on pyrkimys keskimäärin 20 oppilaaseen luokilla 1–2. Mikäli oppilaita otetaan hakemuksesta toiseen kouluun, ei toissijainen oppilaaksiotto saa kasvattaa luokkakokoa lukuvuonna 2025-2026 suuremmaksi kuin 22 oppilasta luokilla 1-2 ja 25 oppilasta luokilla 3–5. Jos kunnassa asuva oppilas hakee toissijaista koulupaikkaa 1.-luokkalaisten oppilaaksioton yhteydessä, hänelle voidaan myöntää ensisijainen oppilaspaikka, jos hänen koulumatkansa pituus tai vaarallisuus ei oikeuta koulumatkaetuuteen. Lukuvuodesta 2024-2025 lähtien toisen kunnan oppilaan oppilaaksiotto ei saa kasvattaa luokkakokoa yli 20:n luokilla 1-2. Toissijaiseen kouluun hakevien oppilaiden ja toissijaiseen esiopetuspaikkaan hakevien lasten valitseminen tapahtuu lähikoulun tai esiopetuspaikan osoittamisperusteista poikkeavin perustein. Toissijaiseen kouluun valitut oppilaat tai toissijaiseen esiopetuspaikkaan valitut lapset eivät ole oikeutettuja koulumatkaetuuteen eikä heidän mahdollisilla sisaruksillaan ole oikeutta päästä samaan kouluun.

Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit

Toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatettavat periaatteet esiopetuksessa ja perusopetuksen 1.–9.-luokkien kouluissa etusijajärjestyksessä ovat:

1. Kuhunkin kouluun tai esiopetuspaikkaan voidaan ottaa lisäoppilaita, jos kyseisen esiopetusryhmän tai luokka-asteen perusopetusryhmät eivät ole täynnä ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen (toissijaisessa haussa enintään 23 opp. 1.–2. -luokilla ja 25 oppilasta luokilla 3–5 lukuvuonna 2024-2025 ja lukuvuodesta 2025-2026 lähtien enintään 22 opp. luokilla 1-2 ja 25 opp. luokilla 3-5). Saatu esiopetuspaikka ei määritä perusopetuksen alkaessa lapsen koulupaikkaa.
2. Karan ja Pohjolanrinteen koulujen kokonaisoppilasmäärät eivät saa ylittää 440 oppilasta (enintään 420 yleisopetuksen oppilasta ja 20 erityisen tuen oppilasta). Karan ja Pohjolanrinteen koulujen 6.–9. luokkien oppilasmäärä voi olla enintään 105 yleisopetuksen oppilasta kutakin ikäluokkaa kohti. Harjunrinteen kouluun voidaan ottaa enintään 480 oppilasta (enintään 450 yleisopetuksen oppilasta ja 30 erityisen tuen oppilasta). Harjunrinteen koulun 6.–9. luokkien oppilasmäärä voi olla enintään 112 yleisopetuksen oppilasta kutakin ikäluokkaa kohti. Lisäksi opetuspäällikkö määrittelee lukuvuosittain 6. luokkien perusopetusryhmien määrän ja sijoittumisen.
3. Muun asiantuntijalausunnon mukaisen painavan kriteerin mukaan esim. terveydentila, oppilashuollollinen syy, oppimisen tuen tarve.
4. Toissijaiseen kouluun myönnetty oppilaspaikka ei saa aiheuttaa lisäresurssin tarvetta.

Toissijaisessa esiopetus- tai koulupaikassa kuljetuskustannuksista vastaa aina oppilaan huoltaja.

Mikäli oppilaaksiotossa tai esiopetukseen osoittamisessa on syntynyt hakijoiden välillä tasatilanne, valinta tehdään yhdenvertaisuuden takaamiseksi esiopetuspaikka- ja koulukohtaisella arvonnalla. Arvonnan suorittaa toimikunta, jossa on koulun rehtorin kutsumana kaksi koulun edustajaa. Esiopetuksen osalta toimikuntaan kuuluu kaksi varhaiskasvatuksen viranhaltijaa ja arvontaan osallistuvat kutsuu varhaiskasvatuspäällikkö. Arvonnasta laaditaan pöytäkirja.

Jos esiopetukseen osallistuva lapsi vaihtaa kaupungin sisällä asuinpaikkaa, hän voi jatkaa esiopetuksessa entisessä esiopetuspaikassaan ns.
toissijaisena oppilaana kuluvan lukuvuoden loppuun asti. Esioppilaan huoltaja huolehtii mahdollisista kuljetuskustannuksista.

Jos alakoulun oppilas vaihtaa kaupungin sisällä asuinpaikkaa, hän voi jatkaa koulunkäyntiä entisessä koulussaan ensisijaisena oppilaana viidennen luokan loppuun saakka, ellei muuttunut koulumatkan pituus oikeuta koulumatkaetuuteen. Huoltaja tekee Wilmassa ensisijaisen oppilaaksiottohakemuksen, jonka rehtori hyväksyy.

Jos alakoulun oppilas vaihtaa kaupungin sisällä asuinpaikkaa kauemmaksi niin, että koulumatkaetuuteen oikeuttava kilometriraja ylittyy, oppilas voi jatkaa koulunkäyntiä entisessä koulussaan toissijaisena oppilaana viidennen luokan loppuun saakka. Tällöin huoltaja tekee Wilmassa toissijaisen oppilaaksiottohakemuksen. Myönteisen päätöksen edellytyksenä on, että huoltaja vastaa mahdollisista koulumatkakustannuksista. Jos kyseisessä tilanteessa oppilaan ei ole tarkoituksenmukaista kulkea kauempana olevaan entiseen kouluunsa, opetuksen järjestäjä määrittelee ensisijaisen koulupaikan uudelleen.

Jos yläkoulun oppilas vaihtaa kaupungin sisällä asuinpaikkaa, hän voi jatkaa koulunkäyntiä entisessä koulussa ensisijaisena oppilaana peruskoulun loppuun saakka.

Toisessa kunnassa asuva oppilas tai esiopetusikäinen lapsi voi hakea toissijaista esiopetuspaikkaa tai koulupaikkaa Riihimäeltä.  Oppilas voi olla Riihimäen peruskoulun toissijaisessa oppilaaksiotossa hakijana perusopetukseen tai musiikkipainotteiseen opetukseen. Lukuvuodesta 2024-2025 lähtien toisen kunnan oppilaan oppilaaksiotto ei saa kasvattaa luokkakokoa yli 20:n luokilla 1-2. Luokilla 3-5 toisen kunnan oppilasta koskevaan oppilaaksiottoon liittyvät luokkakokorajat ovat samat kuin muussa toissijaisessa oppilaaksiotossa.

Esiopetukseen osallistuva lapsi tai perusopetuksen oppilas voidaan valita ensisijaisten hakijoiden jälkeen, jos esiopetuspaikassa tai koulun opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja ja oppilas täyttää haettavan opetusmuodon valintaperusteet (pääsykoe musiikkiluokalle). Jos toisessa kunnassa asuva oppilas tulee valituksi toissijaisena hakijana esiopetukseen, perusopetukseen tai painotettuun opetukseen, oppilaan koulumatkoista ja niistä syntyvistä kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja. Toissijainen oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa lisäresurssin tarvetta. Peruskoulujen erityisluokille otetaan ulkopaikkakuntalaisia oppilaita vain toissijaisen oppilaaksioton kautta, sillä edellytyksellä, että kyseisen oppilaan asuinkunta on tehnyt asiasta sopimuksen tai maksusitoumuksen Riihimäen kaupungille.