Oppilaaksiotto

Oppilaaksioton perusteet

Esiopetuspaikan osoittamisen ja perusopetuksen oppilaaksioton perusteet Riihimäen kaupungissa 1.2.2022 alkaen. (Sios ltk § 9/26.1.2022)

Riihimäen kaupunki muodostaa yhden koulupiirin, jonka perusteella esiopetuspaikan osoittaminen ja perusopetuksen oppilaaksiotto tapahtuu. Oppilaaksiotto tehdään erikseen vuosiluokille 1–5 ja 6–9.

Perusopetuksen ja esiopetuksen ensisijaista oppilaaksiottoa koskevat linjaukset: Perusopetuksen ja esiopetuksen oppilaaksiotto koostuu kolmesta eri osasta:

1. Lähikoulun osoittaminen (perusopetuslaki 6 §). Riihimäen kaupungin esiopetusryhmiin ja kouluihin otetaan oppilaita, joiden kotikunta on Riihimäki.
2. Valitseminen painotettuun musiikin opetukseen (musiikkiluokka) (perusopetuslaki 28 §).
   Oppilas voi hakea painotettuun opetukseen (musiikkiluokka).  Valinnat musiikkiluokalle tehdään pääsykokeiden perusteella. Musiikkiluokka perustetaan, mikäli vähintään 16 valintakokeen läpäissyttä oppilasta aloittaa opetuksessa. Ensisijaiseen oppilaaksiottoon kuuluu myös mahdollinen koulukuljetussäännön mukainen kuljetuksen järjestäminen (musiikkiluokalle valittu oppilas voi olla oikeutettu koulukuljetukseen).
3. Valitseminen toissijaiseen kouluun (perusopetuslaki 28 §)

Ensisijainen oppilaaksiotto

Ensijaisessa oppilaaksiotossa perusopetuksen ensimmäiset luokat ja esiopetuksen ryhmät muodostetaan seuraavien prioriteettijärjestyksessä esitettyjen kriteereiden pohjalta:

1. Lähikoulu:
   Opetuksen järjestäjä määrittää oppilaan lähikoulun/esiopetuspaikan.  Tämä voi olla jokin muu kuin fyysisesti lähin koulu tai esiopetuspaikka. Saatu esiopetuspaikka ei määritä perusopetuksen alkaessa lapsen koulupaikkaa. Tavoitteena on, että opetusryhmäkoot eri koulujen välillä muodostuvat mahdollisimmat tasaisiksi. Opetusryhmäkoot noudattavat Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätöstä (27.1.2021 § 12).
2. Sisaruusperuste:
   Esi- ja alkuopetuksessa sisaruusperusteella esiopetukseen osallistuvat ja 1–2 lk saman perheen lapset sijoitetaan samaan kouluun (pl. musiikkipainotteinen opetus). Tässä huomioidaan vain ensisijaiset koulupaikat.
3. Muu erityinen peruste:
   Muun painavan kriteerin mukaan esim. terveydentilan, oppimisen tuen tarpeen, s2-opetustarpeen takia.

Opetuspäällikkö päättää peruskoulun oppilaiden opetuksen ensisijaisesta järjestämispaikasta tai sen vaihtamisesta sekä päättää oppilaaksiotosta, mikäli oppilasmäärä ylittää sivistys- ja hyvinvointilautakunnan opetusryhmille asettamat enimmäismäärät. Vastaavat päätökset esiopetuksen osalta tekee varhaiskasvatuspäällikkö. Opetusryhmän koko voidaan ylittää opetuspäällikön tai varhaiskasvatuspäällikön päätöksellä 10 %:lla vain erityisen painavasta syystä. Rehtori toimeenpanee oppilaaksiottamisen asianomaisen koulun osalta, ellei sivistyksen ja osaamisen toimialueen delegointisäännössä ole nimenomaisesti toisin määrätty. Esiopetuksen osalta esiopetuspaikan osoittaa varhaiskasvatuspäällikkö.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt (27.1.2021 § 12), että esi- ja perusopetuksen enimmäisryhmäkoot pienenevät tulevina vuosina hallitusti ja portaittain seuraavalla tavalla:

• Lukuvuodet 2021–2023: Esiopetuksen ryhmäkoko on voimassa olevan mitoituksen (1:13 tai 1:7) mukainen pääsääntöisesti 21 lasta. Perusopetuksen 1–2 luokan opetusryhmäkoko on enintään 24 oppilasta ja luokilla 3–6 enintään 27 oppilasta.
• Lukuvuodet 2023–2025: Esiopetuksen ryhmäkoko on voimassa olevan mitoituksen (1:13 tai 1:7) mukainen, pääsääntöisesti 21 lasta. Perusopetuksen 1–2 luokan opetusryhmäkoko on enintään 23 oppilasta ja luokilla 3–6 enintään 26 oppilasta.
• Lukuvuodesta 2025–2026 eteenpäin: Esiopetuksen ryhmäkoko on voimassa olevan mitoituksen (1:13 tai 1:7) mukainen, pääsääntöisesti 21 lasta. Perusopetuksen 1–2 luokan opetusryhmäkoko on enintään 22 oppilasta ja luokilla 3–6 enintään 25 oppilasta, kuitenkin siten, että lautakunnan tahtotilana on pyrkimys keskimäärin 20 oppilaaseen luokilla 1–2.

Toissijainen oppilaaksiotto

Oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa lähikoulua. Oppilas voi kuitenkin hakea lähikoulun sijaan yleisopetukseen muuhun kuin lähikouluun. Tällaisesta muusta kuin lähikoulusta käytetään nimitystä toissijainen koulu ja tällaiseen kouluun hakevasta oppilaasta nimeä toissijainen hakija. Samoin esiopetukseen voi hakea muuhun esiopetuspaikkaan kuin mitä esiopetukseen osallistuvalle lapselle on ensisijaisesti osoitettu.

Toissijaiseen kouluun hakevia oppilaita tai toissijaiseen esiopetuspaikkaan hakevia esiopetusikäisiä voidaan valita ainoastaan, jos koulun opetusryhmissä tai esiopetuspaikoissa on vapaita oppilaspaikkoja sen jälkeen, kun kaikille oppilaille tai esiopetukseen osallistuville lapsille on osoitettu ensisijaiset oppilaspaikat. Toissijainen oppilaaksiotto tehdään määräaikaisena.

Lautakunnan tahtotilana on pyrkimys keskimäärin 20 oppilaaseen luokilla 1–2. Mikäli oppilaita otetaan hakemuksesta toiseen kouluun, ei toissijainen oppilaaksiotto saa kasvattaa luokkakokoa 20 oppilasta suuremmaksi luokilla 1–2 ja 25 oppilasta luokilla 3–5. Toissijaiseen kouluun hakevien oppilaiden ja toissijaiseen esiopetuspaikkaan hakevien lasten valitseminen tapahtuu lähikoulun tai esiopetuspaikan osoittamisperusteista poikkeavin perustein. Toissijaiseen kouluun valitut oppilaat tai toissijaiseen esiopetuspaikkaan valitut lapset eivät ole oikeutettuja koulumatkaetuuteen eikä heidän mahdollisilla sisaruksillaan ole oikeutta päästä samaan kouluun.

Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit:

Toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatettavat periaatteet esiopetuksessa ja perusopetuksen 1.–9.-luokkien kouluissa etusijajärjestyksessä ovat:

1. Kuhunkin kouluun tai esiopetuspaikkaan voidaan ottaa lisäoppilaita, jos kyseisen esiopetusryhmän tai luokka-asteen perusopetusryhmät eivät ole täynnä ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen (toissijaisessa haussa alle 20 opp. 1–2 -luokilla ja 25 oppilasta luokilla 3–5). Saatu esiopetuspaikka ei määritä perusopetuksen alkaessa lapsen koulupaikkaa.
2. Karan ja Pohjolanrinteen koulujen kokonaisoppilasmäärät eivät saa ylittää 460 oppilasta (enintään 430 yleisopetuksen oppilasta ja 30 erityisen tuen oppilasta). Karan ja Pohjolanrinteen koulujen 6.–9. luokkien oppilasmäärä voi olla enintään 107 yleisopetuksen oppilasta kutakin ikäluokkaa kohti. Harjunrinteen kouluun voidaan ottaa enintään 490 oppilasta (enintään 450 yleisopetuksen oppilasta ja 40 erityisen tuen oppilasta). Harjunrinteen koulun 6.–9. luokkien oppilasmäärä voi olla enintään 112 yleisopetuksen oppilasta kutakin ikäluokkaa kohti. Lisäksi opetuspäällikkö määrittelee lukuvuosittain 6. luokkien perusopetusryhmien määrän ja sijoittumisen.
3. Muun painavan kriteerin mukaan esim. terveydentila, oppilashuollollinen syy, oppimisen tuen tarve (asiantuntijalausunto).
4. Toissijaiseen kouluun myönnetty oppilaspaikka ei saa aiheuttaa lisäresurssin tarvetta esim. valinnaisaineiden osalta.

Toissijaisessa esiopetus- tai koulupaikassa kuljetuskustannuksista vastaa aina oppilaan huoltaja.

Mikäli oppilaaksiotossa tai esiopetukseen osoittamisessa on syntynyt hakijoiden välillä tasatilanne, valinta tehdään yhdenvertaisuuden takaamiseksi esiopetuspaikka- ja koulukohtaisella arvonnalla. Arvonnan suorittaa toimikunta, jossa on koulun rehtorin kutsumana kaksi koulun edustajaa. Esiopetuksen osalta toimikuntaan kuuluu kaksi varhaiskasvatuksen viranhaltijaa ja arvontaan osallistuvat kutsuu varhaiskasvatuspäällikkö. Arvonnasta laaditaan pöytäkirja.

Asuinpaikan vaihto kesken esiopetuksen tai peruskoulun

Jos esiopetukseen osallistuva lapsi tai alakoulun oppilas vaihtaa kaupungin sisällä asuinpaikkaa, hän voi jatkaa esiopetuksessa entisessä esiopetuspaikassa ja koulunkäyntiä entisessä koulussaan ns. toissijaisena oppilaana kuluvan lukuvuoden loppuun asti. Oppilaan huoltaja huolehtii mahdollisista kuljetuskustannuksista.

Jos yläkoulun oppilas vaihtaa kaupungin sisällä asuinpaikkaa, hän voi jatkaa koulunkäyntiä entisessä koulussa ensisijaisena oppilaana peruskoulun loppuun saakka.

Toisen kunnan oppilaat

Toisessa kunnassa asuva oppilas tai esiopetusikäinen lapsi voi hakea toissijaista esiopetuspaikkaa tai koulupaikkaa Riihimäeltä.  Oppilas voi olla Riihimäen peruskoulun toissijaisessa oppilaaksiotossa hakijana perusopetukseen tai musiikkipainotteiseen opetukseen. Esiopetukseen osallistuva lapsi tai perusopetuksen oppilas voidaan valita ensisijaisten hakijoiden jälkeen, jos esiopetuspaikassa tai koulun opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja ja oppilas täyttää haettavan opetusmuodon valintaperusteet (pääsykoe musiikkiluokalle). Jos toisessa kunnassa asuva oppilas tulee valituksi toissijaisena hakijana esiopetukseen, perusopetukseen tai painotettuun opetukseen, oppilaan koulumatkoista ja niistä syntyvistä kustannuksista vastaa oppilaan huoltaja.