Naava ja luppo

Jäkäliin kuuluvat naavat ja lupot kasvavat puiden oksilla roikkuvina partamaisina kasvustoina. Väriltään ne voivat olla harmaita, vihertäviä, kellertäviä tai mustia.

Naava ja luppo ovat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia, mutta luppo on naavaa yleisempi. Naavan erottaa siitä, että sen keskellä kasvaa vaalea säie. Lupolla tällaista muita vahvempaa keskijännettä ei ole.

Naavaa ja luppoa käytetään usein niin sanottuina bioindikaattorilajeina. Bioindikaattori on erityisen herkkä jollekin ympäristötekijälle ja sen avulla voidaan siten tutkia ympäristön tilaa ja sen muutoksia. Lupot ja eritoten naavat ovat erittäin herkkiä ilmansaasteille, etenkin rikkidioksidille, jota syntyy muun muassa fossiilisten polttoaineiden palaessa. Puhtaassa ilmassa naavat ja lupot kasvavat ja voivat hyvin. Jos ilmassa puolestaan on saasteita, niiden kasvu hidastuu tai ne katoavat alueelta kokonaan.

Miksi naavat ja lupot sitten ovat tavallista herkempiä ilmansaasteille? Niiden tapa kasvaa puiden oksilla altistaa ne saasteille vuoden ympäri. Ne ottavat kaikki tarvitsemansa ravintoaineet suoraan ilmasta, sadevedestä tai oksia pitkin valuvasta vedestä, ja ovat siksi herkkiä ilmentämään ilmanlaatua. Naavat ja lupot, kuten muutkin jäkälät, ovat levän ja sienen yhdistelmiä ja myös tämä tasapaino järkkyy helposti.

Nuoli Edellinen sivu | Seuraava sivu Nuoli


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 17 Ei 0 Kyllä 17 Ei 0