Aittonen Susanna
Pianonsoitonopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Tutustu eri soitinryhmiin ja niihin kuuluviin soittimiin! Kun teet soitinvalintaasi, uskalla olla rohkea ja tee valintasi sen perusteella minkä soittimen äänestä erityisesti pidät.
Viulu on jousisoitinperheen pienin ja kirkasäänisin soitin, jota soitetaan jouseksi kutsutulla puukepillä: ääni syntyy jouhien hangatessa soittimen kieliä. Orkesterissa viulu on johtava melodiasoitin. Vaikka kauniin äänen saaminen viulusta voi aluksi tuntua haastavalta, sinnikäs harjoittelu kuitenkin palkitsee. Viulussa on parhaimmillaan lumoava ääni, eikä sitä turhaan kutsuta soitinten kuningattareksi. Musiikkiopistolta voi lainata viulun, jotta pääsee aloittamaan soiton helposti. Pienimmät viulistit ovat voineet aloittaa opinnot jo niinkin nuorena kuin 3-vuotiaana. Melko yleinen aloitusikä on noin 5–6-ikävuotta.
Alttoviulu on rakenteeltaan samanlainen kuin viulu, mutta kooltaan isompi. Alttoviulun sointi on viulua tummempi ja matalampi. Äänenvärin tummempi sävy on ihastuttava. Sanotaankin, että alttoviulu on orkesterin sielu. Alttoviulunsoiton voi aloittaa noin 6–10-vuotiaana. Soitin sopii sekä soolosoittimeksi että orkesterisoittoon. Musiikkiopistolla on myös alttoviuluja lainattavaksi.
Sellon ääni on tumma ja pehmeä. Soitinta soitetaan istualtaan ja soitin tuetaan lattiaan piikkimäisellä tuella. Sello taipuu monenlaiseen musiikkin ja erilaisiin musiikkityyleihin. Voit soittaa yksin tai erilaisissa ja eri kokoisissa kokoonpanoissa ja orkestereissa. Sello on suosittu soitin klassisessa musiikissa, mutta olet voinut kuulla ja nähdä sellon viihdemusiikinkin parissa. Sellonsoiton voi aloittaa noin 7-vuotiaana.
Jousisoitinperheen bassosoitin on kontrabasso. Kontrabassoja on eri kokoisia, joten ei pidä luulla, etteikö pienikokoinenkin soittaja voisi soitinta soittaa. Aloitusikä opinnoille voi olla noin 7-ikävuotta. Kontrabassoa soitetaan jousella ja näppäillen, seisten tai istuen. Kontrabasso on vakiosoitin klassisissa orkestereissa, sitä voidaan kuulla myös jazzissa, kansanmusiikissa ja rytmimusiikkikokoonpanoissa. Basson matala ääni luo musiikkiin sykkeen.
Huilu kuuluu maailman vanhimpiin soittimiin. Huilua kutsutaan puupuhaltimeksi, vaikka se onkin nykyään metallinen. Huilistin soittoasento on erilainen kuin muissa puhaltimissa, koska siihen puhalletaan reunasta ja sitä soitetaan tyylikkäästi poikittain. Huilun ääni on pehmeä ja kaunis ja se sopii monenlaiseen musiikkityyliin. Soittoharrastuksen voi aloittaa jo 5–6-vuotiaana ja pienimmille on saatavilla huiluja, joiden suukappale on käyrä. Ammattihuilistin soitin on usein valmistettu hopeasta tai jopa kullasta!
Riihimäen musiikkiopistossa huilunsoiton opintokokonaisuuteen sisältyy sekä taide- että rytmimusiikkipohjainen opetus. Voimmekin tituleerata opintoja yleishuilun nimellä.
Tutustu opettajan omaan Youtube-kanavaan!
Nokkahuilu on kätevä soitin soittoharrastuksen aloittamiseen: mahtuu pieneen tilaan eikä paina paljon. Nokkahuiluja on kolmea eri kokoa: sopraniino, sopraano ja altto, joista valitaan soittajalle sopivin. Käsien kasvaessa vaihdetaan isompaan. Eniten musiikkia on sävelletty alttonokkahuilulle. Nokkahuiluja valmistetaan muovista sekä erilaisista puista. Puksipuusta tulee keltaisia, päärynäpuusta vaaleanruskeita ja ruusupuusta tummanruskeita soittimia.
Klarinettia käytetään monissa eri musiikinlajeissa johtuen sen äänestä, joka voi olla samettisen pehmeä tai räikeän terävään. Klarinetteja valmistetaan sekä puusta että muovista. Muovinen soitin onkin yleensä aloittavan soittajan valinta kevyen painonsa vuoksi. Jotta klarinetin soiton voi aloittaa, on soittajalla oltava pysyvät ylä- ja alahampaat edessä. Lisäksi käsissä tulee olla riittävästi kokoa.
Oboe on orkesteriteoksissa paljon käytetty puupuhallin kauniin ja aaltoilevan äänensä myötä. Oboensoiton voi aloittaa noin 7–8-vuotiaana. Oboen suukappaletta kutsutaan rööriksi. Röörit valmistetaan itse ruokopuusta ja korkista sitomalla ja veistämällä. Röörien tekeminen opetellaan soittotuntien ohessa.
Fagotinsoiton opiskelun voi aloittaa fagottinolla noin 6–8-vuotiaana. Fagotti on puupuhaltimien bassosoitin. Fagotti sopii sekä soolosoittimeksi että mukaan orkestereihin. Fagotti valmistetaan puusta, sen koneisto on metallia. Vaikka soitin on pitkä, sen saa mainiosti kulkemaan mukana osissa pienessä soitinlaukussa.
Saksofoni on metallirunkoinen, mutta siitä huolimatta suukappaleensa vuoksi luetaan puupuhaltimiin. Saksofoni kehittyi, kun belgialainen keksijä Adolphe Sax yhdisti yksilehtisen puupuhaltimen äänenmuodostustavan oboen kartiomaiseen putkirakenteeseen ja läppäjärjestelmään. Tästä muodostui saksofonille ominainen viehättävä sointi.
Trumpetilla voi soittaa hyvin monipuolista musiikkia klassisesta kevyeen. Pienemmät aloittavat oppilaat voivat aloittaa soittamaan taskutrumpetilla, joka on kooltaan huomattavasti lyhyempi kuin täysikokoinen trumpetti. Tällä tavoin trumpetin paino saadaan lähemmäs kehoa ja lapsikin jaksaa tällöin kannatella soitinta soittaessaan. Trumpettia voi alkaa soittaa noin 6-ikävuodesta ylöspäin.
Pasuuna on hauskasti erilainen vaskipuhallin, jossa ääni muodostetaan huulia päristelemällä ja luistia liikuttamalla. Sopiva aloitusikä pasuunansoitolle on noin 7-8-vuotta, mutta pienemmän alttopasuunan soittamisen voi aloittaa jo jopa 5-vuotiaana.
Käyrätorvessa on putkistoa 3–5 metriä. Samoin kuin pasuunassa, käyrätorvessakin ääni muodostetaan huulia pärisyttämällä. Käyrätorvea pidetään siten, että vasen käsi pitää soitinta pikkusormella venttiilien alapuolelta ja oikea käsi on kevyesti työnnettynä kelloon. Käyrätorvi sopii hyvin sekä soolosoittimeksi että osaksi ryhmäsoittoa. Torvia on eri kokoisia, lapsen käyrätorvi painaa noin 2 kg. Sopiva aloitusikä on noin 8–10 vuotta.
Kuten trumpetissa, baritonitorvessa ääniä vaihdellaan huuliotteella ja venttiileillä. Baritonitorvi on tuuban ”pikkuveli”. Baritonitorven soiton voi aloittaa noin 8-vuotiaana tenori- tai alttotorvella.
Tuuba on vaskisoitinten isoin ja matalin soitin. Ääniä vaihdellaan huuliotteella ja venttiileillä. Suositusaloitusikä on noin 12-ikävuotta. Soittajasta riippuen soiton voi aloittaa aikaisemminkin altto-, tenori- tai baritonitorvella.
Piano lienee yksi helpoimmista aloitussoittimista. Pianolla pystyy soittamaan korvakuulolta pienimuotoisia tuttuja lastenlauluja ehkäpä jo ensimmäisellä pianotunnilla. Soolosoittimen lisäksi piano on yksi keskeisimmistä säestys- ja kamarimusiikkisoittimista: sillä soitetaan yhtä hyvin niin klassista, jazzia kuin rytmimusiikkiakin joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Pianonsoiton aloitusikä on yksilöllinen ajoittuen noin 5–10 ikävuoteen.
Riihimäen musiikkiopistossa annetaan sekä pianon että pianon vapaan säestyksen soittotunteja. Pianotunneilla käydään läpi perinteistä klassista pianomusiikkia ja jonkin verran rytmimusiikkia. Pianon vapaa säestys tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että pianisti säestää esimerkiksi omaa lauluaan tai jonkun toisen soittamaa tai laulamaa melodiaa. Tyylilajit keskittyvät usein rytmimusiikin ja jazzin maailmaan. Tunneilla sointuja puretaan osiin ja tutustutaan sointumerkkeihin ja erilaisiin rytmeihin.
Riihimäen musiikkiopistolla on ilo tarjota myös cembalonsoiton opetusta. Cembalo on pianon edeltäjiin kuuluva kosketinsoitin. Kuten pianossa, cembalossakin on koskettimet, joilla soitinta soitetaan. Kuitenkin tässä soittimessa, toisin kuin pianossa, koskettimet liikuttavatkin kieliä näppäävää eräänlaista plektraa, jolloin ääni muistuttaakin enemmän näppäilysoitinten tuottamaa ääntä. Cembaloa käytetään soolosoittimena, soitinyhtyeissä ja kamarimusiikissa.
Tervetuloa oppimaan maailman vanhimpien soittimien soittoa: mitä erilaisimpia rumpuja, helistimiä, rumpusettiä, melodialyömäsoittimia ja miltei kaikkea mistä lähtee ääni, kun kapulalla lyö. Mahdollisuus on päästä soittamaan bändeihin ja erilaisiin yhtyeisiin muiden lyömäsoittajien kanssa. Lyömäsoitintunneilla soitetaan rytmejä tuhansien vuosien takaa aina tähän päivään asti!
Harmonikka on sylissä soitettava näppäilysoitin. Harmonikkoja on eri kokoisia ja erilaisia isoille ja pienille soittajille, ja harmonikansoiton voikin aloittaa jo 6-vuotiaana. Soittimen ohjelmisto on monipuolista aina viihdemusiikista popin ja rockin kautta taidemusiikkiin.
Kanteleensoiton voi aloittaa 5-kielisellä kanteleella, josta jatkaa 11-kieliseen tai vaikka Saarijärven kanteleeseen. Toisaalta mikään ei myöskään estä aloittamasta kanteleensoittoa konserttikanteleella, jossa kieliä onkin jo 40. Kantele on kaunisääninen soitin, jolla voidaan soittaa monipuolisesti ohjelmistoa klassisesta kansanmusiikkiin ja rytmimusiikkiin.
Riihimäen musiikkiopistossa on tarjolla yleiskitara-oppiaine, jossa yhdistyy klassisen-, sähkökitaran- ja säestyskitaran opiskelu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Opinnot voivat sisältää oppilaan valinnan mukaisesti joko klassisen kitaran, sähkökitaran tai säestyskitaran soiton opintoja. Usein oppilaat haluavat opiskella jonkin verran kaikkia mainittuja.
Sähköbasso on erilaisten orkestereiden ja bändien merkittävä tukiranka ja usein basso mielletäänkin säestäväksi soittimeksi, joka seuraa rumpujen ja kitaran komppausta. Basso voi kuitenkin olla myös soolosoitin. Perinteisessä sähköbassossa on neljä kieltä, joskin useampikielisiäkin bassoja on. Kieliä soitetaan näppäilemällä tai plektralla.
Riihimäen musiikkiopistossa voi laulua harrastaa monipuolisesti: klassisen laulun lisäksi voi opiskella myös pop/jazz-laulua, laulaa bändeissä ja kuorossa tai lauluyhtyeissä. Lauluharrastuksen omilla laulutunneilla voi aloittaa noin 10-vuotiaana, mutta 18-vuotiaanakin on hyvä aika aloittaa lauluopinnot. Musiikkiopiston laulajat ovat pääsääntöisesti yläkoulu-lukioikäisiä nuoria. Lukuvuoden aikana pidetään hauskoja teemakonsertteja.
Tunneilla lauletaan laajasti eri musiikkityylejä rytmimusiikista klassiseen lauluohjelmistoon. Laulutunneilla etsitään jokaisen omaa, persoonallista ääntä ja opetellaan tervettä äänenkäyttöä ja äänitekniikkaa. Tärkeää on myös tarina, jota laulamme – tunneilla pohditaan laulujen tekstejä ja tulkintaa.
Tervetuloa lauluopintojen pariin!
Pianonsoitonopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Pianon ja cembalonsoitonopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Laulunopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Lyömäsoitinten opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Musiikkileikkikoulun opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnan toimiala
Huilunsoiton opettaja, bändit, puhallinorkesteri, yleiskitara- ja yleishuilu -hanke
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Trumpetinsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Musiikkileikkikoulun opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Saksofoninsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Viulunsoitonlehtori, musiikkiopisto
Sivistyksen ja osaamisen toimialue
Musiikkiopiston apulaisrehtori
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Harpunsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Kitaransoiton opettaja, bändit, yleiskitara- ja yleishuilu -hanke
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Pianonsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Lukion lehtori, bändisoiton tuntiopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Sähkö- ja kontrabassonsoiton opettaja, kansanmusiikkiyhtyeet
Sivistyksen ja osaamisen toimialue
Sellonsoiton opettaja, jousiorkesterit
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen rehtori
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Pianonsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Pianonsoiton lehtori
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Pianonsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Viulunsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Nokkahuilunsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Viulunsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Musiikin hahmotusaineiden opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Kanteleensoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Laulunopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
viulunsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Käyrätorvensoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Yhteismusisoinnin vastuuopettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Kitaransoiton opettaja Myös akustinen kitara ja sähkökitara, mandoliini, banjo, dobro, muut kielisoittimet, vapaa säestys, kansanmusiikki.
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Oboensoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Klarinetin- ja pianonsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinnvoinnin toimiala
Vahtimestari
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Fagotinsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala
Viulunsoiton opettaja
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala