Hyppää sisältöön

Rakennusjärjestys

Riihimäen kaupungissa sinun on noudatettava kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ole toisin määrätty. Lisäksi sinun on huomioitava Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.

  • 1.1 Soveltamisala

    Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja – asetuksessa (MRA) olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Riihimäen kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksissä ole toisin määrätty. Lisäksi on huomioitava Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.

    1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

    Riihimäen kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontayksikkö. Rakennusvalvonnan asiantuntijaelimenä toimii katselmustoimikunta, johon kuuluvat:

    • rakennustarkastaja
    • kaavoituspäällikkö
    • alueellisen pelastuslaitoksen edustaja
    • ympäristönsuojelupäällikkö
    • ympäristöterveysosaston vastaava terveystarkastaja tai muu heidän edustamiensa toimielinten edustaja
    • tarvittaessa rakennusvalvontayksikön muut henkilöt

    Toimikunnan puheenjohtajana toimii rakennustarkastaja ja sihteerinä hänen määräämänsä rakennusvalvontayksikön henkilö. Katselmustoimikunta antaa lausuntonsa rakennuslupahakemuksista ja tarvittaessa toimenpide-, purku- ja maisematyölupahakemuksista. Katselmustoimikunta voi kutsua asiantuntijoita kokoukseen.

    1.3 Määritelmiä

    Rakennuspaikka

    Tässä rakennusjärjestyksessä käytetään nimitystä rakennuspaikka sekä asemakaavan tai erillisen tonttijaon mukaisesta tontista että tilan, määräalan tai muun vastaavan maa-alueen muodostamasta alueesta.

    Katos

    Katos on rakennelma tai rakennuksen osa, jonka kiinteiden seinien pinta-alasta on avoinna vähintään 30 %.

    Kerrosala

    Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan tilojen ominaisuuksien perusteella sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

  • 2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus

    Luvan/ilmoituksen tarve

    Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan pienehkön, enintään 25 m²:n suuruisen kevytrakenteisen, tulisijattoman muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä.

    Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 6 m²:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakentamiseen.

    2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus

    Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetusten 62 § ja 63 § nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn seuraavasti:

    ToimenpideAsemakaava-alueMuu
    alue
    1) Rakennelma (rakentaminen)
    katos pinta-ala enint. 15 m² asemakaava- tai ranta-alueII
    katos tai vaja, pinta-ala enint. 25 m² muut alueetII
    vaja pinta-ala enint. 10 m²I-
    kevytrakenteinen kioski pinta-ala enint. 10 m²II
    muuntaja tai laitesuoja pinta-ala enint. 15 m²TI
    maalämpökaivon ja – putkiston rakentaminenTT
    jätevesijärjestelmän rakentaminen tai oleellinen muuttaminenTT
    alueellisen jätteiden keräyspisteen rakentaminenTI
    2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)
    urheilu- tai kokoontumispaikkaTI
    tilapäinen telttarakennelma tai vastaavaII
    asuntovaunualue tai vastaavaTT
    3) Liikuteltava laite
    asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyynTT
    4) Erillislaite (rakentaminen)
    masto tai antenni, korkeus enint. 20 mII
    säiliö, lantavarasto tai vastaava rakennelmaTI
    muistomerkki tai vastaavaII
    hiihtohissiTT
    suurehko lautasantenni (halkaisija 1,2 - 2m) II
    aurinkopaneeli 2 – 10 m²II
    tuulivoimala, korkeus enintään 20 mTT
    suurehko valaisinpylväs tai vastaava, korkeus yli 15 mII
    5) Vesirajalaite (rakentaminen)
    suurehko laituri, pituus yli 10 m tai ala yli 20 m²TT
    muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaavaTT
    6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen)
    muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alueTT
    7) Julkisivutoimenpide
    kattomuodon muuttaminen, julkisivumateriaalin tai julkisivun olennainen muuttaminenTT
    katteen tai ulkoverhouksen värityksen olennainen muuttaminenII
    ikkunajaon olennainen muuttaminenTI
    katukuvaan vaikuttavan markiisin tai muun laitteen asettaminenI-
    parvekkeen tai terassin lasittaminenTI
    8) Mainostoimenpide
    muun kuin maantielaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminenTI
    9) Aitaaminen (rakentaminen)
    rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuriTI
    asuinpientalotonttien enintään 1,2 metrin korkuisen aidan rakentaminenI-
    10) Kaupunkikuvajärjestely
    muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutoksetTI

    Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa naapurien kuulemisesta. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom).

    Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen tai vaatinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia lisäselvityksiä (MRL 129 § 2 mom).

    Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

    Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Lisäksi rakentaminen on tehtävä siten, että ne eivät aiheuta palon leviämisen vaaraa muihin samalla tai toisella rakennuspaikalla oleviin rakennelmiin tai rakennuksiin.

    Vähäisen mainoslaitteen sijoittaminen ei edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Vähäiseksi katsotaan laite, joka on korkeudeltaan enintään 40 cm ja leveydeltään enintään 100 cm eikä se ulotu yli 15 cm:ä julkisivun pinnasta. Rakennusluvassa hyväksytyille mainoksille varatuille julkisivupinnoille sijoitettavat mainokset voidaan toteuttaa ilmoitusmenettelyllä.

  • 3.1 Sijoittuminen

    Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella

    Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta, yksityisen tien alueesta tai kulkuoikeuden rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 8 metriä, ilmoitusmenettelyllä hyväksyttävän rakennelman osalta etäisyyden tulee olla vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 12 metriä.

    3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

    Maisema ja ympäristö

    Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja kuntatekniikkaan. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

    Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa rakennuspaikasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

    Oleva rakennuskanta ja kulttuurimaisema

    Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan/kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

    Rakennuslupamenettelyssä on huomioitava valtakunnallisten inventointien mukaiset merkittävät kulttuuriympäristöt, jotka perustuvat Valtioneuvoston kulloinkin hyväksymään ja voimassa olevaan rakennetun ympäristön inventointiin (Liite 1), sekä maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet (Liite 2). Kaupungin toimesta on päivitetty selvitys ”Riihimäen rakennuskulttuuria 2010” (Liite 3a, Liite 3b). Näiden mukaisten kohteiden uudis- ja korjausrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueiden erityspiirteiden ja kulttuurisen omaleimaisuuden säilyttämiseen.

    3.3 Julkinen kaupunkitila

    Julkisen kaupunkitilan määritelmä

    Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty katu-, katuaukio-, puisto-, virkistys- tai liikennealueeksi tai joka on asema-kaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä.

    Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet

    Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystysmateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kaupunkikuvaan ja ominaispiirteisiin sopiviksi ja esteettömiksi. Katu, tori tai muulle vastaavalle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita, jos ne vaarantavat jalankulkijoiden turvallisuuden tai haittaavat kadun käyttämistä ja kunnossapitoa.

    Julkisen kaupunkitilan rakennelmat ja laitteet

    Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi ja siten, etteivät ne muodosta liikuntaestettä. Jakokaapit ja muut vastaavat tekniset laitteet on keskustatoimintojen alueella sijoitettava, mikäli mahdollista, rakennuksiin.

    Puistot

    Puistoihin rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden tulee soveltua kunkin puiston luonteeseen. Puistoon ei saa sijoittaa myynti- tai mainoslaitetta ilman viranomaisen lupaa.

    Tapahtumien järjestäminen

    Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Tapahtumien järjestämisellä pitää aina olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat.

    Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava muun muassa riittävistä pelastusteistä, jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ennalta ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen.

    3.4 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta

    Ympäristön hoito

    Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Asemakaava-alueella asuinrakennuksen tontilla ei saa säilyttää linja-autoa, raskasta kuorma-autoa, yhdistelmäajoneuvoa tai suurehkoa työkonetta, ellei säilyttäminen perustu tontin vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen ole hyväksynyt toimenpidettä.

    Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin poistaminen on teknisesti mahdollista.

    Ympäristön valvonta

    Ympäristölautakunta ja sen alaiset viranhaltijat voivat suorittaa ympäristön hoidon valvontaa pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille lautakunnan päättämällä tavalla.

    3.5 Aitaaminen

    Aita on tehtävä ja kunnossapidettävä siten, että se sopeutuu ympäristöön. Aita ei saa näkyvyyttä rajoittamalla tai muulla tavalla aiheuttaa haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä aiheuttaa tarpeettomasti haittaa naapurikiinteistöille. Katua, maantietä tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva aita on tehtävä tai istutettava kokonaan rakennuspaikan puolelle. Istutettavaa aitaa on hoidettava siten, että aidan juuret ja oksisto pysyvät täysikasvuisenakin rakennuspaikan puolella.

    Aidan, joka ei ole naapurikiinteistön rajalla tekee ja pitää kunnossa kiinteistön haltija.

    Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin kiinteistön haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Ellei rakennuspaikan aitaa sijoiteta rajalle, tulee aita sijoittaa siten, että se on pihaalueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

    3.6 Piha-alue / pihamaa

    Rakennuspaikan kuivanapito

    Rakennuspaikka tulee tarpeellisilta osin salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Mikäli vesiä johdetaan rakennuspaikan ulkopuolelle hulevesiverkoston toiminta-alueen ulkopuolella, on siihen oltava maanomistajan suostumus. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

    Pihamaan korkeusasema

    Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Milloin maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua alueella, rakennuspaikan omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan, ettei toimenpiteestä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille lisääntyvästä pintavedestä tai muulla tavalla.

    Liikennejärjestelyt

    Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus ja tarvittaessa pelastustoiminnan tarvitsemat tilajärjestelyt. Tontille johtavan ajoneuvoliittymän leveyden tulee olla vähintään 3 metriä. Ajoväylän pituuskaltevuus ei saa olla jyrkempi kuin 1:7. Asuntoalueilla liittymän leveys saa olla enintään 5 metriä ja muilla alueilla enintään 10 metriä. Omakotitontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän. Avo-ojitetulla alueella liittymä tulee varustaa riittävän kokoisella (vähintään 300 mm) rummulla.

    Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy 3-kerroksisen ja sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Pelastustiet on merkittävä kyltein ja ne on pidettävä jatkuvasti ajokelpoisina.

    Istutukset ja puusto

    Rakennuspaikan olemassa olevaa kasvillisuutta on mahdollisuuksien mukaan suojeltava ja säilytettävä. Rakennelmia ei saa yleensä sijoittaa kadun puoleiselle istutettavalle tontinosalle lukuun ottamatta pienehköjä jätekatoksia.

    Puiden kaatamiseen tarvitaan asemakaava-alueella maisematyölupa, ellei toimenpidettä ole hyväksytty voimassaolevassa rakennus- tai toimenpideluvassa. Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide on vähäinen. Luvan tarpeen arvioinnin suorittaa katu- ja puistoyksikkö. Rakennuspaikan omistajan tai haltijan tulee valvoa rakennuspaikalla olevan puuston kuntoa.

    Maanalaiset johdot ja rakenteet

    Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

    Osoitemerkintä

    Rakennetun rakennuspaikan omistaja tai haltija on velvollinen asettamaan kadulta tai tieltä näkyvään paikkaan osoitenumeron. Mikäli samalla tontilla on useampia asuinrakennuksia, on tontille johtavan ajoväylän alkupäähän sijoitettava tonttiopastetaulu. Asemakaava-alueella olevien rakennusten osoitenumerot ja porraskirjaimet on valaistava.

    3.7 Tontin rajan ylittäminen

    Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

    1. Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,15 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 0,5 metriä.
    2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran. Julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle pidemmällekin.
    3. Tekniset laitteet ja muut vastaavat 0,5 metriä, portaat 0,5 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
    4. Mainos- yms. laitteet vähintään 2,4 metrin korkeuteen sijoitettuna 0,75 metriä, muussa tapauksessa 0,15 metriä.

    Ylittävien osien on sopeuduttava ympäristöön. Niistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle eikä henkilö- ja liikenneturvallisuudelle. Rakennuspaikan rajan ylittävän osan alle on jäätävä vapaata korkeutta kohtien 2-3 mukaisissa ylityksissä vähintään 3 metriä, markiisien osalta vähintään 2,4 metriä ja ajoradan päällä tai lähempänä kuin 0,5 metriä ajoradan reunasta vähintään 4,5 metriä.

    Erkkerit ja parvekkeet eivät saa ulottua yhtä metriä lähemmäksi naapurirakennuspaikan rajaa.

  • 4.1 Rakennuspaikka

    Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, on rakennuspaikan oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m².

    Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa rakennuspaikan pinta-alan estämättä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

    4.2 Rakentamisen määrä

    Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään I 2/3-kerroksisen, kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300 neliömetriä. Toisen asunnon huoneistoala saa olla enintään 70 neliömetriä. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 75 neliömetriä. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 neliömetriä. Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 8 prosenttia.

    Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen voidaan sallia maanpinnan alapuolelle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus, rakentamismääräykset sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on alle 2 hehtaaria, ei saa sijoittaa hevostallia tai muuta vastaavaa eläinsuojaa tai maneesia.

    Vähintään 2 hehtaarin suuruisen asuinrakennuspaikan yhteyteen voidaan rakentaa enintään 75 km²:n suuruinen hevostalli tai muu eläinsuoja 1-3 hevoselle tai ponille. Tallin ja lantalan vähimmäisetäisyys naapurina olevan asuinkiinteistön rajasta tulee olla 50 metriä.

    4.3 Rakentaminen ranta-alueelle (MRL 72 §)

    Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 1 hehtaari. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 70 metriä.

    Uudestaan rakentamisen, peruskorjauksen ja vähäisen lisärakentamisen yhteydessä voidaan pinta-alavaatimuksesta ja rantaviivan pituudesta poiketa, jos rakennuspaikka pysyy samana.

    Ranta-alueelle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon liittyviä yksikerroksisia, kellarittomia rakennuksia. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-asuntoisen loma-asunnon sauna- ja talousrakennuksineen. Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohti saa olla enintään 100 neliömetriä, josta erillisen loma-asunnon osuus saa olla enintään 75 neliömetriä. Kuhunkin rakennukseen saa lisäksi rakentaa katettua ulkotilaa enintään 25 % rakennetusta kerrosalasta. Katetun ulkotilan koko saunan yhteydessä saa kuitenkin olla saunan koosta riippumatta 6 m².

    Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä.

    Rakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 neliömetriä, saa sijoittaa 20 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien käsittelyn osalta on mahdollista ja rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan.

    Saunarakennus on yksikerroksinen rakennus, jossa saunatilat (löylyhuone, pesuhuone, pukuhuone) muodostavat vähintään puolet rakennuksen kerrosalasta.

    Rakentamisessa ranta-alueella tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuksen etäisyyden naapurin hallitsemasta maasta, yksityisen tien alueesta tai kulkuoikeuden rajasta tulee olla vähintään 8 metriä.

  • Maankäyttö- ja rakennuslain 16 § suunnittelutarvealueeksi määrätään koko kaupungin alue lukuun ottamatta asemakaavoitettua aluetta. Rajaamisen perustelut ovat seuraavat:

    1. Sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä seuraavilla alueilla:
      • koko kunnan alueella, koska
        • kunnan pinta-ala on pieni
        • kunnan väkiluku on kasvava
        • rakentamiskelpoiset alueet ovat vähissä
      • asemakaava-alueen lievealueet
      • moottoritien liittymien ympäristöt
      • liikennekehittämishankkeiden linjaukset
      • yhdyskuntateknisten verkostojen hyödyntämisen ja suunnittelun kannalta olennaiset vaikutusalueet (runkovesijohdot, runkoviemärit, maakaasujohto, voimajohdot)
    2. Erityisten ympäristöarvojen kuten luonnon, maiseman tai rakennuskulttuurin vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä seuraavilla alueilla:
      • pohjavesialueet
      • Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset alueet
      • Museoviraston luokittelemat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöalueet
      • Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia koskevat alueet
      • Usmin gabroalue
      • luonnonsuojelulain perusteella suojellut alueet
      • maakuntakaavan mukaiset suojelualueet
    3. Erityisten ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä seuraavilla alueilla:
      • raideliikenteen melualueet
      • tieliikenteen melualueet
      • varuskunnan ampumaratamelualue
      • maa-ainesten ottoalueet
      • kaatopaikka-alueet
      • tulvavaara-alueet
      • vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten konsultointivyöhykkeet

    Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Ranta-alueiden suunnittelutarpeesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä.

  • 6.1 Maaperä

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä rakennuspaikan perustamisolosuhteet ja viranomaisen niin vaatiessa rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Nämä selvitykset sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin pilaantumisen johdosta on tarpeen ryhtyä, on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

    Mikäli maaperä on todettu pilaantuneeksi tai rakentamisen aikana havaitaan pilaantuneita maa-aineksia, on asiasta ilmoitettava Hämeen ELY keskukselle ja ympäristönsuojeluyksikölle. Pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakennustöiden aloittamista tai jatkamista ELY keskuksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

    Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän ja käytettävien materiaalien mahdollinen radonpitoisuus.

    6.2 Pohjavesialueet

    Tehtäessä rakennustöitä luokitellulla pohjavesialueella (Liitekartta 4) on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä (vähintään 2 metriä) suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöaineen oltava laadultaan täyttöön soveltuvaa puhdasta kivennäismaata. Täyttömaiden alkuperä ja puhtaus on tarvittaessa selvitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle.

    Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueelle, on lupa-asiakirjoihin viranomaisten niin vaatiessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma.

    Likaisia pintavesiä tuottavien alueiden pintavedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai ne on johdettava suunnitellusti alueen hulevesijärjestelmään. Haitallisten aineiden kuten öljyn, erotuksesta on huolehdittava. Tärkeillä pohjavesialueilla on varastorakennusten, autosuoja- ja huoltorakennusten alapohjat rakennettava tiiviiksi.

    Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt on sijoitettava kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Viemäröimättömällä alueella jätevesien maaperään imeyttäminen on kielletty. Maalämpöjärjestelmässä käytettävä neste ei saa olla haitallista pohjavedelle.

    6.3 Vesihuolto

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava riittävän ja laadultaan soveltuvan talousveden saannista rakennuspaikalle, mikäli rakennuksen käyttö sitä edellyttää. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä talousveden saantitapa.

    Vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella jätevesien käsittelyjärjestelmät on toteutettava talousjätevesien käsittelystä annetun asetuksen ja kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Umpisäiliötä käytettäessä säiliö on aina varustettava täyttymisen ilmaisevalla hälytysjärjestelmällä.

    6.4 Hulevesi

    Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä suunnitellusti rakennuspaikalla. Mikäli hulevesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, on ne johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä hulevesiviemäriverkostoon tai hulevesiviemärin puuttuessa avo-ojastoon tai muulla tavalla pois rakennuspaikalta. Hulevesien poisjohtaminen on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille.

    Rakennus-, maisematyö- tai toimenpidelupahakemuksessa tulee tarvittaessa esittää selvitys hulevesien käsittelystä ja johtamisesta. Hulevesien johtamiseen käytettäviä avo-ojia ei saa täyttää. Mikäli täyttäminen on välttämätöntä, tulee hulevesien vaihtoehtoinen johtaminen toteuttaa rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

    Ympäristölautakunta voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen sade- ja pintavesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden johdosta on tarpeellista.

    6.5 Jätehuolto

    Rakennuspaikalle on osoitettava jätehuoltoon suunnitellut riittävät tilat ja keräysvälineet. Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava myös kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden keräysvälineet ja kompostorit on sijoitettava vähintään 8 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Omakotialueilla vähimmäisetäisyys omasta asuinrakennuksesta on neljä metriä. Lyhyempi etäisyys omasta asuinrakennuksesta voidaan sallia, mikäli keräilyvälineet erotetaan siitä tehokkaalla, tapauskohtaisesti määritettävällä paloosastonnilla. Uudet jätekatokset tulee rakentaa lukittuina.

    Määräys ei koske erillispientaloja.

    6.6 Melu ja tärinä

    Rakennusten ja oleskelupihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee melun ja tärinän torjunnassa pyrkiä siihen, että voimassa olevat enimmäisohjearvot eivät häiriintyvissä kohteissa ylity. Rakennusvalvontaviranomaiselle tulee viranomaisen niin vaatiessa esittää asiantuntijan laatima selvitys melusta ja tärinästä sekä niiden torjunnasta.

  • 7.1. Suunnittelu ja suunnittelijat

    Rakennusten suunnittelun lähtökohtana tulee rakennukselle määritellä sen käyttötarkoitus huomioiden riittävän pitkä käyttöikä. Rakennushankkeiden suunnittelijoiden ja toteuttajien tulee olla päteviä ja ammattitaitoisia. Lämmitettävät rakennukset on suunniteltava siten, että niiden energiankulutus jää vähäiseksi.

    7.2. Rakennuksen muunneltavuus ja esteettömyys

    Rakennusten suunnittelussa on huomioitava, että se on elinkaarensa aikana kohtuullisin kustannuksin muunneltavissa käyttäjien tarpeiden muuttuessa. Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden varustaminen liikuntaesteisille soveltuviksi on kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä.

    7.3. Rakennuksen purkaminen

    Rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemuksessa tulee viranomaisen niin vaatiessa esittää selvitys rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista on laadittava purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen sekä työ- ja paloturvallisuuteen. Purkujäte tulee toimittaa hyötykäyttöön. Tarvittaessa on purkukohteessa tehtävä lyijy- ja asbestikartoitus sekä ongelmajätteiden kartoitus.

    Jos purettavan rakennuksen rakennuspaikalle ei välittömästi rakenneta uudisrakennusta, on se siistittävä purkamisen jälkeen ja vaurioitunut katu- ja muu yleinen alue on viivytyksettä korjattava.

  • Eräiden tonttien rakennusoikeus, peittoprosentti ja kerrosluku ovat perustuneet sisäasianministeriön 14.10.1948 vahvistamaan rakennusjärjestykseen. Em. määräyksiä ei ole otettu myöhemmin laadittuihin rakennusjärjestyksiin. Tässä rakennusjärjestyksessä asiasta säädetään vuoden 1948 määräysten mukaisesti seuraavaa:

    Seuraavien kiinteistöjen tonttitehokkuusluvun, peittoprosentin ja kerrosluvun enimmäismäärät ovat:

    KiinteistötunnusTonttitehokkuusluku (e)Peittoprosentti *Kerrosluku
    694-3-9019-30,525II
    694-3-9019-60,525II
    694-3-9019-70,525II
    694-1-9026-30,525määritetty asemakaavassa
    694-1-9026-40,525määritetty asemakaavassa
    694-3-9005-11,033,3III

    * Peittoprosentilla tarkoitetaan kuinka monta prosenttia tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen.

  • 9.1 Työmaajärjestelyt

    Työmaa on pidettävä hyvässä järjestyksessä ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu vahinkoja ulkopuolisille eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle. Työmaa on tarvittaessa erotettava ympäristöstä aitaamalla. Tekninen keskus voi myöntää hakemuksesta oikeuden käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta ym. työmaajärjestelyistä. Käyttöoikeuden hakijan on suoritettava alueesta teknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen maksu.

    Työmaata varten voidaan rakennettavalle tontille tai alueelle, jolle on myönnetty käyttöoikeus, sijoittaa tarvittavia tilapäisiä työmaarakennuksia.

    Rakennuspaikalla sijaitsevat maisemallisesti arvokkaat puut ja luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Työmaan jätehuollon on oltava suunnitelmallista. Työmaalla on oltava työmaan kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen ja jätehuollossa tulee pyrkiä jätteiden määrän vähentämiseen ja hyötykäyttöön.

    Rakentamisen johdosta likaantuneet katualueet ja muut yleiset alueet on puhdistettava viipymättä ja rakennustyössä syntyvän pölyn leviäminen tulee estää.

    Rakennustyön valmistumisen jälkeen tilapäiset työmaarakennukset, työmaa-aidat ja vastaavat työmaarakenteet on viipymättä poistettava ja työmaa-alue siistittävä. Vaurioitunut katu- tai muu yleinen alue on viivytyksettä pantava kuntoon.

    9.2 Työmaataulu

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tiedotettava tulevasta rakentamisesta sijoittamalla rakennuspaikalle vähintään A 4- kokoinen säänkestävä työmaakyltti samaan aikaan rakennuslupahakemuksen jättämisen kanssa. Kyltissä annetaan riittävä selvitys rakennushankkeesta yhteystietoineen.

    Yli kolme kuukautta kestävälle muulle kuin pientalorakennustyömaalle on pystytettävä ennen työn aloittamista työmaataulu tai vastaava, josta ilmenee työmaan osoite, työn laatu, rakennuttaja, suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sekä kohteen aloittamisja valmistumisajankohdat.

  • 10.1 Määräyksistä poikkeaminen

    Rakennusluvasta päättävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei poikkeaminen merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.

    Mikäli rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä rantaalueilla koskevista määräyksistä halutaan poiketa, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava teknisen keskuksen kaavoitusyksikön lausunto.

    10.2 Täydentävät ohjeet ja liitteet

    Rakennusvalvontaviranomainen voi antaa rakennusjärjestystä täydentäviä ohjeita. Täydentävät ohjeet eivät saa olla ristiriidassa rakennusjärjestyksen tavoitteiden kanssa. Rakennusjärjestyksen liitemateriaalin ajantasalla pidosta vastaa ympäristökeskus ja ympäristökeskuksella on oikeus tarkistaa ja täydentää liitemateriaalia.

    10.3 Voimaantulo

    Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Riihimäen kaupungin 1.2.2002 voimaan tullut rakennusjärjestys liitteineen ja uusittu rakennusjärjestys liitteineen astuu voimaan 1.2.2012 alkaen.