Maalämpöjärjestelmän rakentaminen

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat energiakaivo, maapiiri ja vesistö.

Kaupunki- ja asemakaava-alueella energiakaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto lämmönlähteeksi. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1 000–2 000 neliömetriä. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia. Keruuputkiston alueeksi ei myöskään sovellu alue, jota talvella aurataan. Maapiiriä ei saa rakentaa pohjaveden muodostumisalueille. Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan luvan ja vesirakennusilmoituksen ELY-keskukselle ja mahdollisesti aluehallintoviraston luvan.

Energiakaivon porareiän suositeltavat minimietäisyydet eri kohteisiin on esitetty alla taulukossa.

¹ etäisyys riippuu maaperän laadusta, kaivusyvyydestä ja kaivantoon sijoitettavista putkista
² vinoon porattaessa katso ympäristöopas

• Energiakaivon etäisyyden on oltava vähintään 7,5 m naapureiden rajoista. Naapurin kirjallisella suostumuksella voidaan energiakaivo rakentaa lähemmäs rajaa. Jos kaivoja rakennetaan suositusetäisyyksiä lähemmäs toisiaan, lupahakemuksen mukana tulee toimittaa asiantuntijan lausunto kaivojen toimivuudesta.
• Porattaessa naapurikiinteistön puolelle ulottuva vinoreikä, suositellaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Vino porausreikä ei kuitenkaan saa ulottua katu-alueelle tai yleiselle alueelle.
• Ennen rakentamista tulee selvittää, onko kyseessä pohjavesi- tai muu erityisalue.
• Ennen rakentamista tulee selvittää lähialueen talousvesikaivojen ja muiden energiakaivojen sijainti.
• Ennen rakentamista tulee selvittää, sijaitseeko maan alla mahdollisesti johtoja, luolia tai teknisiä järjestelmiä (hankkeeseen ryhtyvän velvollisuus).
• Ennen työn aloittamista tulee riittävän aikaisin ilmoittaa naapureille muun muassa melusta, pölystä ja arvioidusta työajasta.

• Hakemuslomake: hakemuksessa oltava nimetty maalämmön suunnittelija, jolla on oltava riittävä kokemus ja koulutus lämpötaloudellisuudesta ja rakentamisesta.
• Selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta sekä määrästä.
• Selvitys rakennuspaikan omistus-/hallintaoikeudesta.
• Naapurien kuulemislomakkeet niiltä kiinteistönomistajilta, joiden rajasta energiakaivon etäisyys on alle 7,5 m.
• Riihimäen kaupungin suostumus, mikäli energiakaivon etäisyys on alle 4,0 metriä tontin katualueeseen tai yleiseen alueeseen rajoittuvasta rajasta.
• Asemapiirustus (2 kpl), johon energiakaivon tai -kaivojen etäisyys on merkitty tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi on merkittävä porauskulma, mikäli energiakaivojen porauskulma poikkeaa pystysuorasta. Lähikiinteistöjen talousvesikaivot on myös tarvittaessa esitettävä asemapiirustuksessa. Mikäli lämmönkeruussa käytetään maapiiriä, on sen sijainti ja putkiston pituus osoitettava asemapiirustuksessa.
• Karttaote.
• Mahdolliset muut toimenpidelupaan liittyvät asiakirjat kuten valtakirja ja pöytäkirjaote.

Mikäli maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää lisäksi muun kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa, tietoja niiden hakemisessa tarvittavista asiakirjoista saa kyseisen luvan myöntävältä viranomaiselta.

Maalämpöjärjestelmän rakentamista koskevaan toimenpidelupapäätökseen sisältyy ehto loppukatselmuksen suorittamisesta. Tilaa loppukatselmus rakennusvalvontaviranomaiselta luvan voimassaoloaikana. Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta sen lainvoimaiseksi tulon jälkeen.

Toimita viimeistään loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle energiakaivon tai maapiiriputkiston toteutusraportti, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• kaivon tai maapiirin sijainti, ellei se ole hakemuksessa esitetyn mukainen
• porausurakoitsija (energiakaivo)
• kaivon kokonaissyvyys ja suunta sekä maaporauksen pituus (energiakaivo)
• suojausrakenteet.

Liitä tiedot energiakaivosta tai maapiiristä kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeisiin.

Vaihdettaessa maalämpöjärjestelmän lämmönsiirtoaine uuteen, on vanhaa lämmönsiirtoainetta käsiteltävä ongelmajätteenä.

Mikäli maalämpöjärjestelmään siirtymisen yhteydessä poistetaan aiemmin käytössä ollut öljysäiliö, tulee siitä ilmoittaa pelastuslaitokselle ja noudattaa öljylämmitysasetuksessa ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä annettuja säädöksiä.

Energiakaivon porauksessa syntyvä karkea kiviaines sekä veden ja kiintoaineen muodostama liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta tai lietettä ei saa johtaa sellaisenaan suoraan vesistöön (puro, lampi, järvi) tai yleiseen viemäverkostoon. Mikäli lietettä johdetaan porattavan tontin maaperään imeytettäväksi, tulee se tehdä niin, ettei siitä aiheudu naapuritontin vettymistä tai ojien tukkeutumista. Kiviaines tulee varastoida työn aikana siten, ettei se pölyä tuulen mukana tai leviä sateen mukana lietteenä hallitsemattomasti ympäristöön.

Maalämpöjärjestelmän lämmönsiirtoaineena tulee käyttää ympäristölle mahdollisimman haitatonta ainetta kuten etanolia. Lämmönkeruuputkien mahdollinen vuotaminen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Pilaantumisriskin estämiseksi lämmönsiirtoaineena ei tule käyttää pohjavedelle haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi etyleeni- tai propyleeniglykolia tai metanolia.

Pintavesien suora pääsy pohjaveteen tulee estää asianmukaisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden avulla.

Kallioperän mahdollisesti radonpitoisen ilman siirtyminen energiakaivosta tulevien putkien läpivientien kautta asuintiloihin tulee estää tiivistämällä läpiviennit soveltuvilla elastisilla tiivistysaineilla.