Hyppää sisältöön
Kuva: Veera Bergström

Hulevedet ja niiden hallinta

Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla muodostuvaa sade- ja sulamisvesien pintavaluntaa. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Rakentamattomilta alueilta tuleva valunta ei ole hulevettä vaan luonnontilaisten alueiden valuntaa.

Mitä tiiviimmin alue on rakennettu ja mitä suurempi osa valuma-alueen pinnoista on vettä läpäisemätöntä, sitä enemmän ja nopeammin muodostuu pintavaluntaa eli hulevesiä.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja tonttikoon pienentyessä yhä laajempi osa maapinnasta on peitetty rakennusten ja asfalttipinnan alle. Vettä imevän maanpinnan osuus vähenee ja lisäksi vettä haihduttavien puiden määrä vähenee, joten pintavalunta lisääntyy.

Rakennetuilla alueilla asutus, liikenne ja teollisuustoiminta aiheuttaa päästöjä, jotka heikentävät hulevesien laatua. Haitta-aineita päätyy hulevesiin muun muassa liikenteen pakokaasuista, teiden kulumisesta, ajoneuvojen ja rakennusmateriaalien korroosioista, eläinten ulosteista, viemäriylivuodoista sekä torjunta-aineista.

Aiemmin tavanomaisesti käytetty tapa johtaa hulevedet mahdollisimman tehokkaasti viemärissä pois rakennetuilta alueilta suoraan vesistöihin heikentää vastaanottavien vesistöjen laatua, aiheuttaa eroosiota ja riskin pohjavesivarojen vähenemiselle ja muuttaa rakennettujen alueiden hydrologiaa.

Nykyään hulevesisuunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesien paikalliseen käsittelyyn, jolla pyritään muun muassa ehkäisemään niistä aiheutuvaa vesistökuormitusta, vähentämään hulevesiviemäriverkostoon kohdistuvaa kuormaa, parantamaan pohjaveden muodostumisolosuhteita ja ehkäisemään kaupunkipuroissa ja muissa purku-uomissa tapahtuvaa eroosiota.

  • Lain mukaan kunnat vastaavat hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella (Maankäyttö- ja rakennuslaki 682/2014). Lisäksi kuntien vastuulla on hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu (Laki 620/2010 ja asetus 659/2010 tulvariskien hallinnasta). Hulevesien hallintaa voidaan ohjata parhaiten kunnan laatimalla ja vahvistamalla hulevesiohjelmalla. Riihimäen ensimmäinen hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 6.6.2022, §56.

  • Ensisijaisesti kiinteistöt käsittelevät ja hyödyntävät kiinteistöllä muodostuvat hulevedet omalla tontillaan esimerkiksi imeyttäen maahan. Jos hulevesiä ei voi imeyttää syntypaikallaan, ne johdetaan eteenpäin esimerkiksi hulevesiviemäriin hidastaen ja viivyttäen veden kulkua esimerkiksi viivytysrakenteissa.

    Hulevesiohjelman rinnalle laadittiin kiinteistötyyppikohtainen hulevesiohjeistus. Rakentajien hulevesiohjeistus luo perusteet hulevesien hallinnan tonttikohtaiselle suunnittelulle. Ohjeet löytyvät sivun laidasta.

Lisätietoja