Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea
Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välisellä alavalla tasangolla, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupungin keskustaajamaa halkoo puron levyisenä uomana Erkylänjärvestä laskeva Vantaanjoki. Joen yläjuoksulla on virkistyspaikka Käräjäkoskella, jossa sijaitsee myös luontopolku. Kaupungin eteläpuolella jokeen haarautuu Herajoki. Arolammi on joen ensimmäinen ja ainoa Vantaanjoen lampimainen leventymä kaupungin eteläosassa. Arolammi on rehevöitynyt, peltojen ympäröimä kosteikko. Alue on merkittävä vesi- ja rantalinnuston pesintä- ja ruokailupaikka.
Riihimäen keskustan-Peltosaaren alue oli aiemmin nimetty merkittäväksi tulvariskialueeksi ja se on edelleen alue, jolla tulvat ovat mahdollisia. Vantaanjoen virtaamavaihtelu on suurta ja vesistöalueen tulvia voi esiintyä kaikkina vuodenaikoina.
Kaikki Riihimäen järvet ovat kaupungin eteläosassa. Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat naapurikuntien rajalla. Hirvijärvelle on rakennettu kaupunkilaisten virkistäytymiseen uimaranta nuotiopaikkoineen ja siellä on myös luontopolku. Myös Paalijärvellä on kaupungin uimaranta. Uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta valvovat säännöllisesti terveystarkastajat.
Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärven Erkylänjärvestä ja virtaa Riihimäen läpi kohti etelää. Joen yläjuoksulla on virkistyspaikka Käräjäkoski. Käräjäkoskella sijaitsee myös luontopolku. Vantaanjoen latvaosissa tehtiin kalataloudellinen kunnostus 2000-luvun alussa. Työn ensisijaisena tarkoituksena oli kunnostaa virtapaikat lohikalojen poikastuotantoon sopiviksi. Työssä entisöitiin koskipaikkoja lähelle luonnontilaa ja rakennettiin lisäksi eri-ikäisille poikasille mahdollisimman hyvät elinympäristöt. Toimenpiteisiin kuuluivat myös kutualueiden rakentaminen ja kalojen ja muiden eliöiden vaellusesteiden poistaminen. Vantaan pääuoman lisäksi kunnostustöitä tehtiin myös Epranojalla ja Uhkolanojalla. Kaupungin läpi vähävetisenä virtaava joki kulkee merkittävän matkan Versowood Oy:n teollisuuslaitosten alueella. Vantaanjokea kuormittaa myös Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamo. Kaupungin eteläpuolella jokeen haarautuu Herajoki.
Arolammi on Vantaanjoen rehevöitynyt laajentuma, jonka kunnostus toteutettiin samanaikaisesti kalataloudellisen kunnostuksen kanssa. Kunnostuksen tavoitteena oli lammen umpeenkasvun estäminen vesitilavuutta suurentamalla. Kunnostuksessa lammen luusuaan rakennettiin pohjapato nostamaan veden pintaa alivesiaikana. Lisäksi lampeen rakennettiin ruoppausmassoista pesimäsaarekkeita linnuille.
Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaadun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Pintaveden seurantaohjelmaan voit tutustua tästä linkistä. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2021, jolloin tutkittiin järvien vedenlaatua.
Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita. Järvet ovat myös osa vararaakavesijärjestelmää pääkaupunkiseudulla. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa.
Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia ja reheviä järviä. Paalijärven fysikaaliskemiallinen tila on tyydyttävä. Paalijärven alueella paikallinen vesiensuojelutyö on ollut aktiivista. Viime vuosina rehevän järven käyttökelpoisuus on ollut hyvä, kun sinilevien runsastumista ei ole juurikaan esiintynyt ja veden hygieeninen laatu on ollut hyvä.
Seurannassa mukana olevat lammet, Kalaton, Myllylampi ja Hatlampi ovat pieniä humuslampia, joissa vesi oli hapanta ja voimakkaasti ruskettunutta. Lisäksi vuonna 2024 tutkittiin Juppalanlammen vedenlaatua.
Viimeisimmät seurantaraportit ovat vuodelta 2021 ja 2024.
Vedenlaadun seurantatulokset lisätään myös Järviwikiin, josta ne löytyvät kunkin yli yhden hehtaarin kokoisen järven ja lammen oman sivuston alta.
Kaupungin keskellä virtaavan Vantaanjoen vedenlaatua seurataan vuosittain Riihimäellä neljällä havaintopaikalla ja lisäksi seurannassa ovat Herajoki ja vuonna 2018 myös Paalijoki. Jokivesien tulokset raportoidaan vuosittain Vantaanjoen yhteistarkkailuraportissa, joka on luettavissa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen verkkosivuilta.
Riihimäen vedenhankinnalle tärkein pohjavesialue, Herajoen pohjavesialue, on harjujakso joka ulottuu Riutasta moottoritien alitse Herajoelle. Juomaveden laatua valvoo säännöllisesti laboratorioanalyysein terveydensuojeluviranomainen. Pohjavesialueen rajat näkee esimerkiksi Riihimäen karttapalvelusta.
Herajoen pohjavesialueen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti vesihuoltolaitoksen toimesta pohjavesiputkista.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on päivittänyt Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman kaupungin ympäristönsuojelun vastuualueen koordinoimana vuonna 2024. Riihimäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suojelusuunnitelman päivityksen maaliskuussa 2025. Suojelusuunnitelmaa käytetään työkaluna pohjaveden suojelun huomioimiseksi lähinnä viranomaistyössä.
Suojelusuunnitelma kattaa Herajoen pohjavesialueen ja osan Hirvenojan pohjavesialueesta. Herajoen pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi I-luokan pohjavesialueeksi.
Suojelusuunnitelmassa on kuvattu pohjavesimuodostumien nykyinen tilanne ja pohjaveteen kohdistuvat riskit. Tärkeä osa suojelusuunnitelmaa ovat toimenpidesuositukset riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Pohjaveden suojelu on otettava huomioon maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Alueiden kehittämisessä on otettava huomioon vedenottoalueiden sijainti ja rakentamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin. Hulevesien hallinta on suunniteltava pohjavesiolosuhteet huomioiden.
Kiinteistönomistajille suunnattavaa öljysäiliötiedotusta on tarpeen jatkaa kaikilla Riihimäen pohjavesialueilla. Tiedottamisella varmistetaan, että kiinteistöjen omistajat ovat tietoisia vanhojen öljysäiliöiden vuotoriskeistä ja velvoitteesta tarkistuttaa öljysäiliö määräajoin. Jos säiliön todetaan aiheuttaneen pilaantuneisuutta, on kiinteistönomistaja vastuussa maaperän (ja pohjaveden) pilaantumisesta aiheutuneista kustannuksista.
Herajoen pohjavesialueen tila on arvioitu hyväksi, mutta alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja siellä on jo olemassa olevia riskitoimintoja. Mattilan pienteollisuusalueen yritystoimintaan liittyy pohjavedelle haital-listen aineiden käsittelyä ja varastointia. Herajoen pohjavesialueella on myös yli kymmenen kiinteistöä, joilla maaperä on pilaantunut tai mahdollisesti pilaantunut. Lämmitysöljysäiliöitä on noin 130. Muita mahdollisia riskejä ovat vanhat kaatopaikat, tieliikenne ja liukkaudentorjunta, viemäriverkon vuodot, haja-asutuksen jätevesien käsittely, eläintilat ja maalämpökaivot.
Kiireellisimpiä toimenpiteitä pohjaveden suojelemiseksi Herajoen pohjavesialueella ovat pilaantuneiksi todettujen alueiden maaperän ja pohja-veden kunnostusten loppuunsaattaminen, pilaantuneeksi epäiltyjen maa-alueiden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, sekä tieliikenteen ja teiden kunnossapidon aiheuttamien pohjavesiriskien vähentäminen.
Vuonna 2020 toteutettiin Riihimäen pienvesiselvitys, jossa laadittiin selvitys vesilain mukaisista pienvesikohteista sekä muista arvokkaista pienvesistä.
Työssä koottiin valituista 44 pienvesikohteesta jo olemassa oleva tieto, hankittiin uutta tietoa maastoselvityksin ja määritettiin valittujen kohteiden valuma-alueet Riihimäen kaupungin alueella. Työn tavoitteena oli myös esittää valituille pienvesikohteille mahdollisesti tarvittavia ennallistamistoimia sekä hulevesien hallinnassa ja maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia asioita.
Pienvesiselvitystä voidaan hyödyntää esimerkiksi luonnonsuojeluohjelman laadinnassa, maankäytön suunnittelussa, vesien suojelussa, virkistysalueiden suunnittelussa sekä hulevesien hallintaratkaisuja suunniteltaessa.
Riihimäen keskustan alue on poistunut valtakunnallisesti merkittävien tulvariskialueiden joukosta vuoden 2024 lopussa. Tulviminen on kuitenkin edelleen riski, johon tulee varautua. Tulvariskien Hämeen aluesivuilta löydät lisätietoa tulvista ja muun muassa aiemmin Riihimäellä tapahtuneista tulvista.
Tulvariskeihin voi ja kannattaa varautua etukäteen, jos kiinteistö sijaitsee sellaisella alueella, jossa tulviminen on mahdollista. Tulviin varautumisesta löytyy lisätietoa vesi.fi -sivustolta tulviin varautumisen osiosta ja Riihimäen kaupungin sivustolta kohdasta Turvallisuus ja varautuminen.
Ympäristöjohtaja, vt
Elinvoiman toimiala
Ympäristönsuojelun vastuualueen johtaminen, kehittämishankkeet, ympäristöntilan seuranta, uudet ympäristöluvat, vesiensuojelu- ja luonnonsuojeluasiat (Teollisuuden ja jätehuollon ympäristöluvat ja rekisteröinnit, ympäristönsuojelumääräykset, luontopolut, Siisti Riksu)
Yhteys
Yhteystiedot