Hyppää sisältöön

Ilmanlaatu

Riihimäen ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvä. Ilmansaasteiden pitoisuudet voivat kuitenkin ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Riihimäen ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin autoliikenteen typen oksidi- ja hiukkaspäästöt sekä näiden epäpuhtauksien kaukokulkeuma. Raskasta ympäristöä kuormittavaa teollisuutta on vähän. Suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat Fortum Oyj:n vaarallisen jätteen ja yhdyskuntajätteen polttolaitokset.

Riihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämismallitutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvitetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Teollisuuslaitosten velvoitetarkkailuista saadaan säännöllistä tietoa myös laitosten savukaasupäästöistä. Jatkuvaa ilmanlaadun epäpuhtauksien mittausta Riihimäellä ei ole.

Ilmanlaatu

  • Ilmatieteen laitos mittasi Riihimäen keskustan ilmanlaatua touko-lokakuussa 2016. Mittaustulosten mukaan ilmanlaatu oli hiukkaspitoisuuksien osalta
    pääsääntöisesti hyvää.

    Riihimäen keskustassa mitatut ulkoilman hiukkaspitoisuudet olivat tyypillisiä Riihimäen kokoiselle kaupungille. Mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittivat tarkastelujaksolla selvästi hiukkaspitoisuuksille annetun ilmanlaadun ohjearvon ja raja-arvotason.

    Autoliikenteen pakokaasupäästöt ja liikenteen ilmaan nostama katupöly vaikuttivat eniten Kolmiopuistossa mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Mittauksissa ei voitu havaita energiantuotannon ja teollisuuden laitosten vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin. Keskimäärin suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet havaittiin tyynellä säällä, jolloin pakokaasupäästöjen ja pölyämisestä aiheutuvien hiukkaspäästöjen laimeneminen on lähellä maanpintaa heikkoa ja pitoisuudet voivat kohota normaalia korkeammiksi.

    Riihimäen Kolmiopuistossa mitatuista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista laskettiin ilmanlaadun indeksi, joka kuvaa vallitsevaa ilmanlaatutilannetta viisiportaisella sanallisella asteikolla: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksillä kuvattuna ilmanlaatu oli Riihimäellä hyvää tai tyydyttävää lähes koko mittausjakson ajan. Ilmanlaatu oli huonoa vain yhtenä päivänä eikä erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita havaittu touko-lokakuussa lainkaan. Huonon ilmanlaadun tilanne aiheutui todennäköisesti läheisen rakennuksen purkutyömaan aiheuttamasta paikallisesta pölyämisestä.

  • Ilmatieteen laitos mittasi Hämeenkadulla 1.3.2005 – 30.5.2006 jatkuvatoimisella hiukkaspitoisuusanalysaattorilla halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoisten ns. hengitettävien hiukka­sten pitoisuuksia. Mittauksista on julkaistu raportti Hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittaukset.

    Tulosten mukaan Riihimäen keskustan ilmanlaatu oli Hämeenkadulla maalis-huhtikuussa 2005 päivittäin huono tai jopa erittäin huono. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu ohje-arvo, 70 µg/m³, ylittyi molempina em. kuukausina. Kesä – lokakuussa 2005 hengitettävien hiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuudet pysyivät suurimman osan ajasta suhteellisen matalalla tasolla. Joulukuussa 2005 mitattiin Hämeenkadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden lumista kautta edustava perustaso oloissa, joissa katujen pölyämisellä ei ollut juurikaan vaikutusta mittaustuloksiin. Hiukkaspitoisuudet olivat maalis-huhtikuussa 2006 merkittävästi matalampia kuin kevätkaudella 2005 ja toukokuun alkupäivinä hieman korkeampia kuin vuonna 2005. Riihimäen keskustan ilmanlaatu oli ilman hiukkaspitoisuuksien suhteen keväällä 2006 edellisvuotta selvästi parempi. Parantuneeseen tulokseen vaikutti aiempaa tehokkaampi hiekoitushiekan poisto.

    Riihimäen keskusta-alueen hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa merkittävimmin liikenteen ja tuulen maasta nostattama katupöly sekä katujen puhdistus talven hiekoitushiekasta, joka ajoittui mittauspisteen ympäristössä suunnilleen samaan aikaan todetun pitoisuuksien selvän kohoamisen ja huippupitoisuuksien kanssa. Tutkimus osoitti, että muiden hiukkaspäästölähteiden kuin katupölyn ja liikenteen pakokaasupäästöjen vaikutus Riihimäen keskustan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on kevätpölykaudella lähinnä marginaalinen. Paikallisen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt sekä muualta Suomesta ja ulkomailta peräisin olevat kaukokulkeutuneet hiukkaspäästöt aiheuttivat vain hyvin pienen taustapitoisuuden luonteisen pohjatason kaupungin keskustan hiukkaspitoisuuksiin.

  • Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ympäristön tilaan tutkittiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä bioindikaattoreiden avulla 304 tutkimusalalla, joista 13 oli Riihimäellä. Indikaattoreina käytettiin männyn runkojäkäliä, männyn latvuskuntoa, sammalten, neulasten ja humuksen alkuainepitoisuuksia sekä humuksen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Tutkimuksen rahoittivat alueen kunnat ja maakuntaliitot sekä ilmapäästöjä aiheuttavat laitokset. Tutkimusta koordinoi Hämeen ELY-keskus ja tutkimuksen toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy.

    Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät bioindikaattoreissa selvimpinä voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Hajakuormitetuilla alueilla vaikutukset olivat lieviä. Jäkälien kuntoa huononsivat ja jäkälien lajimäärää vähensivät alueen teollisuustoiminta, energiantuotanto, jätteenkäsittely ja jätevedenpuhdistamot. Vaikutuksen voimakkuus riippui merkittävästi päästökorkeudesta: korkeiden piippujen kautta leviävät päästöt laimentuvat ilmassa voimakkaasti eivätkä aiheuta yhtä voimakasta paikallista kuormitusta kuin matalalta tulevat päästöt.

    Alueen ilmanlaatu oli tutkimuksen perusteella keskimäärin samaa luokkaa kuin muualla Suomessa. Kanta-Hämeessä mm. sormipaisukarvejäkälän vaurioaste kasvoi, kun taas levien esiintyminen väheni vuoteen 2002 verrattuna. Sammalen elohopeapitoisuus ja humuksen kadmium- ja lyijypitoisuus laskivat, mutta kuparipitoisuudet kasvoivat. Parhaiten alueen päästökuormitusta kuvasivat sammalen ja humuksen metallipitoisuudet. Korkeita metallipitoisuuksia havaittiin erityisesti Heinolan Myllyojan tutkimusalalla sekä Riihimäellä. Sammalesta mitatut lyijy- ja kromipitoisuudet olivat alueella suurempia kuin vertailuaineistoissa muualla Suomessa, humuksen vertailuaineistoja korkeampia keskimääräisiä pitoisuuksia havaittiin kromilla, kuparilla, lyijyllä, vanadiinilla ja nikkelillä. Riihimäen alueen metallikuormitus näkyi humuksen ja sammalen metallipitoisuuksissa, jotka olivat usean metallin osalta korkeimmillaan Haapahuhdan alueella.

  • Ilmatieteen laitos selvitti leviämismalleilla Riihimäen autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia alkuvuodesta 2011 valmistuneessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa ei huomioitu laitosten mahdollisia häiriöpäästöjä, jotka voivat paikallisesti aiheuttaa korkeitakin lyhytaikaisia pitoisuuksia.

    Tutkimuksen mukaan ilmanlaatu alueella on pääsääntöisesti hyvää, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla;

    • Autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista Riihimäellä.
    • Autoliikenteen aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat korkeita etenkin kuivaan kevätpölyaikaan maalis–huhtikuussa, jolloin pakokaasupäästöjen lisäksi hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti tien pinnalta ilmaan nouseva pöly.
    • Korkeimpia typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy moottoritien (vt 3) varrella, sen risteysalueilla sekä keskustan pääkatujen varsilla.
    • Pitoisuudet pienenevät selvästi, kun etäisyys vilkkaimmista liikenneväylistä ja Riihimäen keskustasta kasvaa.
    • Energiantuotanto ja teollisuus aiheuttavat nykyisillä päästömäärillään ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vain hyvin pienen lisän, sillä korkealta vapautuvat päästöt laimenevat tehokkaasti.

    Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittavat terveyden suojelemiseksi asetetut raja-arvot alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Osassa Riihimäen keskusta-aluetta ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla ilmansaasteiden pitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun ohjearvot. Ohjearvoilla ennalta ehkäistään terveydellisiä ja luontoon kohdistuvia haittoja.