Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Viheralueohjelma

Riihimäen viheralueohjelma 2015–2035 on pitkän aikavälin yleispiirteinen linjaus viher- ja virkistysalueiden palveluiden kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on ohjata viheralueiden suunnittelua, suunnitteluttamista, rakennuttamista, ylläpidon teettämistä ja omaa tuotantoa sekä metsätalousalueiden suunnittelua ja hoitoa. Viheralueohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa viheralueverkostoa, viheralueiden määrää, mitoitusta ja tarkastella niiden saavutettavuutta.

  • Riihimäen viheralueohjelma 2015–2035 on pitkän aikavälin yleispiirteinen linjaus viher- ja virkistysalueiden palveluiden kehittämiseksi.

    Riihi­mäellä ei oltu aikaisemmin laadittu koko kaupungin kattavaa viher­alueita koskevaa suunnitelmaa, ja se päätettiin laatia yleis­kaa­va­työn yhteydessä. Suunnittelutyö aloitettiin 9.6.2014. Viheralueohjelma laaditaan rinnan yleis­kaa­va­työn kanssa siten, että viheralueohjelma toimii samalla yleis­kaa­van viher- ja virkistysalueita koskevana selvityksenä.

    Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tun­nistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan ke­hit­tä­mis­toi­men­pi­teitä. Asemakaavoitetuilla alueilla viheralueohjelma painottuu kau­punkirakenteen tiivistämistarpeisiin ja niiden ulkopuolella luonnon mo­nimuotoisuuteen ja ekologisiin yhteystarpeisiin. Työssä ote­taan huomioon muun muassa. ilmastonmuutokseen liittyvät tarpeet, hu­le­ve­det, arvokkaat luontokohteet, viherpalvelut, liikuntapaikat ja ul­koi­lureitit.

    Viheralueohjelman laati FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy yh­teis­työs­sä Riihimäen kaupungin kanssa. Työtä ohjasi Riihimäen kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan sekä sivistystoimen asiantuntijoista koottu ohjausryhmä. Viheralueohjelma hyväksyttiin Kaupunginvaltuustossa 31.8.2015.

  • Viheralueohjelman raportissa esitetään lähtökohdat, viheralueverkoston tavoitteet ja toimenpiteet, jatkosuositukset, toteuttaminen ja seuranta.

    Karttaesityksiä on hydrologiasta, maiseman arvoista, virkistysalueiden saavutettavuudesta, viheralueista, palveluista, ekologisista yhteyksistä, viherrakenteesta sekä keskustan yhteyksien kehittämistarpeista. Raportin liitteissä esitetään sanastoa ja käsitteitä, lähdeaineistot, puistosuunnitelmat luettelona sekä yleiskaavan 2035 tavoitteita.

  • Viheralueohjelman päätavoitteissa on huomioitu luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen; viherverkoston kehittäminen niin virkistyskäytön näkökulmasta kuin ekologisista lähtökohdista sekä viheralueiden palveluiden turvaaminen ja kehittäminen kaiken ikäisille. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja siitä aiheutuvien luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksien lieventäminen on nostettu yhdeksi päätavoitteeksi.

    Riihimäen viherrakenteen perusrunko on määritelty viheralueohjelmassa olemassa olevien vetovoimaisten virkistys- ja viheralueiden sekä tulevaisuudessa potentiaalia omaavien alueiden ympärille. Viherrakenteella tarkoitetaan viher- ja vesialueita ja niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa. Ulkoilun ydinalueiksi on määritelty viisi aluetta (Vantaanjoki / Silmäkeneva, Vahteristo, Hatlamminsuo, Sammalistonsuo ja Riutta) sekä retkeilykohteiksi (Vantaanjoki ja Kytäjärvi -alue). Ulkoilun ydinalueilla tarkoitetaan kaupungin keskustaan tukeutuvia laajoja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka ovat keskustasta myös jalan saavutettavissa. Retkikohteilla tarkoitetaan laajoja, pääosin luonnontilaisia viher- ja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kauempana keskustasta.

    Taajaman viheralueille, ulkoilun ydinalueille ja retkeilykohteille on määritelty viheralueohjelmassa kohdekohtaisia kehittämistavoitteita. Ulkoilun ydinalueiden keskinäisiä yhteyksiä ja yhteyksiä keskustaan halutaan kehittää ja yhtenäistää poistamalla estevaikutuksia ja lisäämällä puuttuvia yhteyksiä. Viherrakenteen kehittämisessä yhtenä tavoitteena on hulevesien luonnonmukainen hallinta puistoissa ja viheralueilla sekä viheralueiden hyödyntäminen tulvien hallinnassa tulvareitteinä.

    Viheralueohjelman yhteydessä on listattu puuttuvia selvityksiä sekä toimenpidesuosituksia, joilla viheralueiden suunnittelua, hoitoa ja toteutusta voidaan arvioida ja kehittää.

    Toimenpidesuosituksiin on listattu seuraavat toimenpiteet: nykyisten viherpalveluiden arviointi (riittävyys, laajuus, saavutettavuus, monipuolisuus, mahdolliset päällekkäiset toiminnot, tarkoituksenmukaisuus, puutteet turvallisuudessa ja esteettömyydessä) viheralueiden hoitoluokituksen tarkistaminen, viher- ja virkistysalueiden riittävyystarkastelu (m2/hlö) palvelemaan maankäytönsuunnittelua, puistojen ja viheralueiden luokittelu toiminnalliseen virkistysaluejärjestelmään (keskuspuistot, kaupunkipuistot, asuinaluepuistot sekä lähi- ja ulkoilupuistot).

    Laadittavia selvityksiä ovat mm. kokonaisvaltainen ulkoilureittisuunnitelma, liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma, selvitys riistan ja muun eläimistön liikkumisesta sekä moottoritien ja radan ylityspaikat, valuma-aluekohtaiset hulevesiselvitykset, pienvesiselvitys sekä metsänhoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta ohjaamaan metsänhoitoa.

  • Viheralueohjelma otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana kaikilla suunnittelun tasoilla. Päävastuu viheralueohjelman käytäntöön viemisestä ja toteutumisen seurannasta on katu- ja puistoyksiköllä

    Kehittämistavoitteista ja toimenpidesuosituksista laaditaan toteutukseen tähtäävät toimenpideohjelmat. Hankkeet pyritään jakamaan suhteellisen tasaisesti ohjelmakausille, jotka vastaavat esim. valtuustokausia.

    Viheralueohjelma on tavoitteellinen, ohjaava dokumentti. Siinä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin sitoutuminen tapahtuu hallintokuntien talousarvioiden laatimisen yhteydessä. Viheralueohjelman toteutumista seurataan vuosittain erikseen perustetun ohjausryhmän toimesta. Mittarit viheralueohjelman toteutumisen seurantaan määritellään toimenpideohjelmissa. Tavoitteiden tarkistus ja viheralueohjelman toteutumisen tarkistus toteutetaan neljän vuoden välein yleiskaavan tarkastelun yhteydessä. Ohjausryhmä esittää tarvittavia tarkistuksia. Mahdolliset muutokset liitetään yleiskaavan tarkistuksen vaiheisiin.

Lisätietoja