Keidassuo kasvupaikkana

Ravinteiltaan suo on yhtä aikaa sekä rikas että köyhä. Keidassuon ravinnonkierto on turpeen voimakkaan kasvun takia täysin erillään kivennäismaan ravinnevaroista.

Keidassuon keskusta saa ravinteita vain sadevesistä ja kasvualustan turpeesta, täällä vallitsee niukkaravinteisuus eli ombrotrofia.

Kaksi kolmasosaa Hatlamminsuon pinta-alasta luetaan näihin niukkaravinteisiin suotyyppeihin. Suon vaatimattomiin kasvilajeihin kuuluvat useimmat varvut, vaatimattomat sarakasvit sekä runsaasti rahka- ja muita sammalia.

Suon laidealue saa ravinteita sadeveden ja kasvualustan lisäksi myös ympäröivältä kivennäismaalta tulevista valumavesistä, täällä vallitsee minerotrofia.

Keskellä Hatlamminsuota kulkee leveähkö minerotrofinen juotti, joka on syntynyt suon halki virtaavan puron ympäristöön. Minerotrofisesta osasta kymmensosa on keskiravinteista eli mesotrofisia. Mesotrofiaa ilmenevistä kasvilajeista Hatlamminsuolla tavataan mm. hoikkavillaa, ruskopiirtoheinää, villapääluikkaa ja kurjenjalkaa.

Runsasravinteisia eli eutrofisia suotyyppejä ei Hatlamminsuolla esiinny.