Hyppää sisältöön

Jätevedet

Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla

Ranta-alueilla 100 metrin etäisyydellä vesistöstä (esimerkiksi järvet, joet ja purot) ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmät piti kunnostaa viimeistään 31.10.2019. Muilla alueilla järjestelmä tulee uusia viimeistään isompien rakennuslupaa vaativien peruskorjausten yhteydessä. Järjestelmä tulee uusia myös, kun rakennetaan vesivessa tai tehdään isoja vesi- ja viemärilaitteistojen luvanvaraisia korjaustöitä. Jätevesijärjestelmän uusiminen edellyttää toimenpide- tai rakennuslupaa rakennusvalvonnasta.

Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella, kiinteistön on liityttävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta.

  • Hajajätevesiasetuksen lisäksi jätevesien käsittelyn järjestämisessä huomioitavia määräyksiä ja muita asioita ovat:

    • kaavamääräykset
    • Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys
    • Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset
    • myös kiinteistön pohjavesiolosuhteet sekä maaperän laatu ja korkeussuhteet antavat rajoituksia eri järjestelmien käytölle

    Kiinteistöissä joissa jätevesiä syntyy hyvin vähän (kantovesi tai ns. kesävesijohto), voidaan talousvedet johtaa käsittelemättä maahan. Ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa, eivätkä sisältää käymälävesiä. Jätevesiä, mm. saunomisvesiä, ei kuitenkaan koskaan saa johtaa puhdistamattomana suoraan pintavesiin.

  • Jätevesijärjestelmien uusiminen vaatimukset täyttävälle tasolle edellyttää ammattimaista suunnittelua ja rakentamista. Jätevesijärjestelmän suunnitelman voi tehdä vain pätevä suunnittelija. Voit hakea päteviä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijoita FISE:n pätevyysrekisteristä. Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai korjaaminen edellyttää rakennusvalvonnan toimenpide- tai rakennuslupaa.

  • Uusien rakennettavien kiinteistöjen sekä rakennus- tai toimenpideluvan tarvitsevien vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelystä vaaditaan jätevesisuunnitelma. Suunnitelma toimitetaan rakennusvalvontaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja on edellytys luvan myöntämiselle. Suunnitelman sisältövaatimukset on esitetty hajajätevesiasetuksessa. Suunnitelma on aina osaavan ammattilaisen laatima.

    Kiinteistöllä on oltava jätevesijärjestelmästä selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvitys on laadittava myös silloin, kun jätevedet voidaan ympäristönsuojelulain 27 b §:n 2 momentin nojalla johtaa puhdistamatta maahan. Selvitys on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Selvityksen voi laatia itse, eikä sille ole määrätty tiettyä muotoa, mutta siinä on esitettävä seuraavat tiedot:

    • kuvaus jäteveden käsittelyjärjestelmästä
    • arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja vaatimusten täyttymisestä
    • asemapiirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat
    • jätevesijärjestelmän käytön, hoidon, huollon ja valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot

    Tarkemmat vaatimukset suunnitelmalle, selvitykselle sekä käyttö- ja huolto-ohjeille löytyvät hajajätevesiasetuksesta. Selvityksen laatimista voi helpottaa esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon sivuilla löytyvän lomakkeen avulla. Mallilomake sisältää selvityksen lisäksi tarvittavia käyttö- ja huolto-ohjeita sekä käyttöpäiväkirjan.

    Jätevesijärjestelmän tehostamistarpeen arvioinnissa voit käyttää apuna Vesihuoltotulkkia.

  • Saostussäiliössä jätevedestä erotellaan kelluvat ja laskeutuvat kiintoaineet. Saostussäiliökäsittely ei juurikaan poista ravinteita, ja ei sellaisenaan ole riittävän tehokas puhdistusjärjestelmä. Saostusta käytettään muissa järjestelmissä jäteveden esikäsittelyyn.

    Umpisäiliö on vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Jätevedet säiliöstä on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

    Maahanimeyttämössä saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi puhdistuu suodattuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Imeyttäminen vaati suotuisat maaperäolosuhteet, eikä se sovellu käsittelyvaihtoehdoksi esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueille.

    Maasuodattamossa saostuskaivossa esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan maa-aineksesta rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi, jonka jälkeen puhdistettu jätevesi kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai tarvittaessa jatkokäsittelyyn.

    Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitepaketteja, jotka puhdistavat jätevettä biologisesti, kemiallisesti tai biologiskemiallisesti. Puhdistamot edellyttävät usein jätevesien esikäsittelyä saostussäiliöissä.

    Jätevesien ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää mm. kuivakäymälällä, jolloin käymälässä syntyvät jätteet käsitellään kompostoimalla. Ympäristöhaitan ehkäisemisen kannalta ei ole merkitystä vähennetäänkö kuormitusta puhdistusta tehostamalla vai ehkäisemällä jätevesikuormituksen syntyä ja kuivakäymälä on verraton tapa vähentää jätevesien aiheuttamaa ympäristöhaittaa.

    Normaalivarusteisen ympärivuotisesti asutun kiinteistön on jätevesien käsittelylle on olemassa neljä perusvaihtoehtoa:

    • liittyä keskitettyyn viemäröintiin tai järjestää useamman kiinteistön jätevesien yhteiskäsittely, kerätä kaikki jätevedet umpisäiliöö
    • rakentaa oma maaperäkäsittely tai pienpuhdistuslaitteisto
    • siirtyä vedettömään käymäläratkaisuun tai johtaa käymäläjätevedet umpisäiliöön ja harmaat jätevedet puhdistettavaksi maaperäkäsittelyyn, eli järjestää kaksoisviemäröinti

    Käytännössä järjestelmistä on useita eri variaatioita ja sopivan järjestelmän valitsemiseen vaikuttaa mm. kiinteistön maaperän laatu, korkeus- sekä pohjavesiolosuhteet ja vesistöjen läheisyys. Ammattitaitoinen suunnittelija on erittäin tärkeä, koska näin kiinteistölle saadaan kiinteistön olosuhteisiin sopiva, oikein mitoitettu ja oikein suunniteltu asetuksen määräykset täyttävä pitkäikäinen järjestelmä.

  • Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on määritelty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Kunnat voivat
    soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla.

    Vaadittava puhdistustaso tarkoittaa keskimääräistä puhdistustulosta. Käytännössä puhdistustulos voi välillä vaihdella esimerkiksi sääolojen tai kiinteistön käytön muutoksista johtuen, ja silti järjestelmä täyttää lain vaatimukset. Prosentit kertovat, kuinka suuri osuus käsittelemättömän jäteveden lika-aineesta on poistettava.

    Vähimäispuhdistustaso:

    • orgaanisen aineen osalta (BHK7) 80 prosentilla,
    • kokonaisfosforin osalta (PKOK) 70 prosentilla ja
    • kokonaistypen osalta (NKOK) 30 prosentilla.

    Ankarampi puhdistustaso:

    • orgaanisen aineen osalta (BHK7) 90 prosentilla,
    • kokonaisfosforin osalta (PKOK) 85 prosentilla ja
    • kokonaistypen osalta (NKOK) 40 prosentilla.

    Puhdistustehot lasketaan tavanomaisessa asumisessa yhden hengen käsittelemättömän jäteveden vuorokautisesta lika-ainekuormituksesta. Vaatimukset on määritelty hajajätevesiasetuksessa, jossa on myös kuvattu tarkemmin järjestelmän mitoitusta.

    Jätevesien riittävästä puhdistuksesta on aina vastuussa kiinteistönhaltija tai -omistaja. Tarvittaessa kiinteistönhaltijan on käytettävä ammattimaista apua, jotta jätevedet saadaan käsiteltyä asianmukaisesti.

    Haastavin asetuksen vaatimuksista on fosforinpoisto. Esimerkiksi tavalliset saostuskaivolla varustetut maasuodattimet riittävät harvoin puhdistamaan jätevesiä asetuksen vaatimusten mukaisesti ja niissä onkin varauduttava tehostamaan fosforinpoistoa.

    Mikäli vesi kiinteistölle kannetaan tai pumpataan käsin ja syntyvien jätevesien määrä on vähäinen, eivätkä ne sisällä käymäläjätevesiä, voidaan jätevedet imeyttää hallitusti maahan. Toimenpiteellä ei kuitenkaan saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa.