Luvat ja valvonta

Ympäristöluvan tarve

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) edellyttää, että toiminnalle joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa, on haettava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulaissa on luetteloituna toiminnot, joille lupa on haettava. Ympäristölupa tarvitaan myös mm. jätevesien johtamiseen, jos siitä aiheutuu uoman pilaantumista sekä jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn.

Lupakäsittelyn mutkattoman etenemisen takaa yhteydenotto jo sijoituspaikkaa harkittaessa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun vastuualueelle, jossa selvitetään toiminnan ympäristöluvan tarve ja arvioidaan luvan käsittelyn vievä aika sekä annetaan ohjeet luvan hakemiseksi.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Ympäristölupaharkinnassa lähtökohtana on toiminnan sijoittaminen ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomasti ja pilaantumista ennaltaehkäisten. Luvan myöntämisen edellytykset on tarkoin säädelty ympäristönsuojelulaissa.

Uutta toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman eli sitä mahdollisesti koskevat valitukset on käsitelty.

Ympäristölupahakemus

Riihimäen alueella ympäristöluvat haetaan toiminnan luonteesta riippuen Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun vastuualueelta tai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.

Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Riihimäen kaupungin sähköisen lupapalvelun kautta. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti sähköistä lupapalvelua. Ilmoituksen lähettäminen sähköisen palvelun kautta vaatii vahvan tunnistautumisen (pankkitunnukset/mobiilivarmenne tms).

Kirjaudu palveluun

Jos sähköinen ilmoittaminen ei ole mahdollista, tulostettava/täytettävä lomake ja ohjeet ilmoituksen tekemiseksi löytyvät valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Lomake palautetaan ympäristönsuojelun vastuualueelle osoitteella PL 125, 11101 Riihimäki.

Lisätietoja

• Etelä-Suomen aluehallintovirasto
• Ympäristöluvan hakemuslomakkeet
• Yleinen ilmoitusmenettely ja lomakkeet
• Ympäristönsuojelun raportointipalvelu, YLVA-tietojärjestelmä

Riihimäen kaupungissa maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena toimii elinvoimalautakunta.

Kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen tarvitaan pääsääntöisesti maa-aineslain mukainen lupa.

Aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista
2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista
3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, tai
   tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai
4. antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa

Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Lisätietoja

• Maa-ainesten ottamiseen liittyvät luvat ja ilmoitukset (Ympäristöhallinto)

Ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaan melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta kuten meluavista rakennuskohteista, huvitilaisuuksista jne. on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa määräyksiä meluntorjunnasta. Jos hanke toteutetaan usean kunnan alueella, ilmoitus tehdään sille alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka toimialueella melu tai tärinä pääasiallisesti ilmenee.

Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta, puolustusvoimien toiminnasta eikä sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset 19 §:n nojalla ja samalla määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa, jollei kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä tätä lyhyemmästä ajasta. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä löydät tarkempia tietoja meluilmoitusmenettelystä Riihimäen kaupungin alueella.

Meluilmoituksen voi tehdä sähköisesti Riihimäen kaupungin sähköisen lupapalvelun kautta. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti sähköistä lupapalvelua. Ilmoituksen lähettäminen sähköisen palvelun kautta vaatii vahvan tunnistautumisen (pankkitunnukset/mobiilivarmenne tms).

• Kirjaudu palveluun

Jos sähköinen ilmoittaminen ei ole mahdollista, tulostettava/täytettävä lomake ja ohjeet ilmoituksen tekemiseksi löytyvät valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Lomake palautetaan ympäristönsuojelun vastuualueelle osoitteella PL 125, 11101 Riihimäki.

Lisätietoja

• Melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta (Ympäristöhallinto)
• Jätehuoltomääräykset

Pienet energiantuotantolaitokset, jakeluasemat ja asfalttiasemat siirtyivät 1.6.2010 alkaen ympäristöluvan piiristä kevyemmän rekisteröinnin piiriin. Uusia laitoksia muutos koskee heti, mutta olemassa oleville laitoksille voimaantuloajat ovat pidemmät.

Rekisteröinti tapahtuu tekemällä toiminnasta ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos ilmoitus on täytetty oikein, toiminta ei ole asemakaavan vastaista eikä ole kyse luvanvaraisesta toiminnasta, toiminta rekisteröidään. Rekisteröitäville laitoksille ei haeta ympäristölupaa. Rekisteröinti on luonteeltaan kirjaamistoimenpide, jossa ei tehdä hallinnollista päätöstä eikä anneta määräyksiä.

Ohjeita toiminnan rekisteröintiin

Rekisteröinti-ilmoitus on jätettävä viimeistään 30-60 päivää ennen toiminnan aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rekisteröinnistä peritään maksu.

Rekisteröitävän toiminnan on noudatettava toimialakohtaisessa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Viranomainen varmistaa jälkivalvonnan kautta sen, että toiminta noudattaa toimialakohtaisen asetuksen vaatimuksia.

Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti Riihimäen kaupungin sähköisen lupapalvelun kautta. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti sähköistä lupapalvelua. Ilmoituksen lähettäminen sähköisen palvelun kautta vaatii vahvan tunnistautumisen (pankkitunnukset/mobiilivarmenne tms).

Kirjaudu palveluun

Jos sähköinen ilmoittaminen ei ole mahdollista, tulostettava/täytettävä lomake ja ohjeet ilmoituksen tekemiseksi löytyvät valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Lomake palautetaan ympäristönsuojelun vastuualueelle osoitteella PL 125, 11101 Riihimäki.

Lisätietoja

• Rekisteröintimenettely, ohjeet ja lomakkeet (Ympäristöhallinto)

Maastoliikenteellä tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä maastossa. Maastolla tarkoitetaan maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.

Maastoliikenne ei ole jokamiehenoikeutta. Maastossa liikkumista rajoittaa tiukasti maastoliikennelaki. Pääsääntö on, että maastossa liikkuminen moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kielletty. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa ja suunnittelematon ajo maastossa ei ole mahdollista.

Liikkuminen yksittäistapauksissa on mahdollista maanomistajan luvalla. Jos samaa maastoa käytetään kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen, on ennen toiminnan aloittamista haettava siihen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Sama lupavelvoite koskee myös yksittäistä tapahtumaa silloin, jos siitä on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Moottorikelkkailureitti on maastoliikennelaissa määrättyä menettelyä noudattaen perustettu tie moottorikelkkaliikennettä varten. Ajamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Moottoriajoneuvokäyttöistä ajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle, kiinteistölle ja luontaiselinkeinolle sekä tarpeettoman häiriön aiheuttamista asutukselle ja muulle ympäristölle.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä myöntää luvan poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä sekä antaa niitä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä.

Ympäristölupamääräyksistä poikkeamiseksi on laadittava hakemus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. Hakemuksen käsittelystä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu.

Poikkeus voidaan myöntää jätevesien purkupaikan suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeusta harkittaessa otetaan huomioon muun muassa jäteveden laatu ja määrä, maaston kaltevuus, maaperän laatu sekä pohjavesiolosuhteet.

Poikkeus voidaan myöntää myös käytöstä poistetun maanalaisen polttoneste- tai kemikaalisäiliön poistamisvelvollisuudesta, jos poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa, siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle tai jos kustannukset nousevat kohtuuttomiksi.

Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Riihimäen kaupungin sähköisen lupapalvelun kautta. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti sähköistä lupapalvelua. Ilmoituksen lähettäminen sähköisen palvelun kautta vaatii vahvan tunnistautumisen (pankkitunnukset/mobiilivarmenne tms).

Kirjaudu palveluun

Hakemuksen voi postittaaa myös ympäristönsuojelun vastuualueelle osoitteella PL 125, 11101 Riihimäki.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin sekä kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella laitoksen hulevesiviemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Riihimäellä ympäristötarkastaja) myöntää kiinteistölle vapautuksen liittymisvelvollisuudesta.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään tai kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Vapauttaminen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittymisestä

Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1. liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy
2. vapauttaminen ei vaaranna vesihuoltolaitoksen taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella
3. sekä lisäksi
   • vesijohtoon liittämisestä vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttämää talousvettä tai
   • jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti

Vapautusta voi hakea kirjallisella lomakkeella tai sähköisen lupapalvelun kautta ympäristöluvat-osiosta. Hakemuksesta kuullaan vesihuoltolaitosta ja kiinteistön omistajaa tai haltijaa ja hakemuksesta pyydetään terveydensuojeluviranomaisen lausunto.

Vapauttaminen hulevesiviemäriin liittymisestä

Kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin.

Vapautus liittämisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin myönnetään, jos:

1. liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön hulevesien hallinnasta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy;
2. vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista 17 a §:ssä tarkoitetulla vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella; ja
3. liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Vapautusta haetaan kirjallisella lomakkeella tai sähköisen lupapalvelun kautta ympäristöluvat-osiosta. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle varataan tilaisuus tulla kuulluiksi.

Ilmoitus koskee

• kuivalannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointia tilalla, joka niitä vastaanottaa
• kompostin jälkikypsytystä
• kuivalannan varastointia poikkeustilanteissa tilalla, jossa sitä kertyy kotieläintenpidon vuoksi (työtekniset tai hygieeniset syyt).

Tarkemmat tiedot tilanteista, jolloin aumaus on ilmoituksen perusteella sallittua, aumojen sijoittamisesta sekä muista vaatimuksista ilmenevät valtioneuvoston asetuksesta 1250/2014 (ns. nitraattiasetus).

Toimita ilmoitus Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista.

Linkki aumausilmoituslomakkeeseen (vesi.fi).

Lähetä ilmoitus sähköpostitse osoitteeseen ymparisto@riihimaki.fi tai postitse osoitteella:

Riihimäen kaupunki/ympäristönsuojelun vastuualue
Eteläinen Asemakatu 4
PL 125
11101 Riihimäki

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii ulkoilulain 20 §:ssä tarkoitettuna kunnan leirintäalueviranomaisena. Leirintäalueen perustamisesta ja alueen toiminnan olennaisesta muuttamisesta on viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista tai muuttamista tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristölautakunnalle. Ilmoituksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot leirintäalueen pitäjästä ja alueen sijainnista sekä toiminnan luonteesta ja laadusta.

Ilmoitus on tehtävä myös tilapäisestä leirintäalueesta. Ulkoilulain 25 §:n mukaan tilapäisenä leirintäalueena pidetään aluetta, jolle on tarkoitus enintään 14 vrk:n ajaksi majoittaa telttoihin tai enintään tämän ajan siellä pidettäviin matkailuperävaunuihin tai matkailuajoneuvoihin yli 100 henkilöä.

Leirintäalueilmoituksen käsittely on maksuton.

• Leirintäalueilmoitus

Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan ilmoitettava siitä välittömästi valvontaviranomaiselle (YSL 76 §).

Jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä valvontaviranomaiselle (YSL 62 §).

Ympäristövahingon tapahtuessa ota kiireellisissä tapauksissa aina yhteys hätänumeroon 112. Ympäristövahingoissa ja -onnettomuuksissa ensisijainen vastuu pelastustoimissa on asianomaisen alueen pelastuslaitoksella. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kunnan ympäristöviranomaiseen. ELY-keskukset selvittävät ympäristövahinkotilanteiden syitä, arvioivat ympäristövahinkojen vaikutuksia ja osallistuvat ennaltaehkäisevään työhön.

Viranomaisten yhteystietoja

• Riihimäen kaupunki, ympäristöjohtaja, p. 040 330 4160
• Kanta-Hämeen pelastuslaitos, päivystävä paloesimies, p. 040 330 5058
• Terveysvalvonnan johtaja, p. 040 330 5770
• Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat onnettomuustapauksissa
• Riihimäen vesihuoltolaitoksen päivystys (viemäripäästöt), p. 040 330 4969

Vesilain mukaan vähäinen lietteen, matalikon tai muun niihin verrattavan vesistön käyttöä koskevan haitan poistaminen kunnostamalla on sallittua, jos siitä ei aiheudu haitallisia muutoksia eikä huomattavaa haittaa vesialueen omistajalle. Kunnostustoimet eivät saa aiheuttaa haittaa mm. kalastukselle, luonnon kauneudelle, ympäristön viihtyisyydelle tai vesistön virkistyskäytölle.

Vesistön koneellinen ruoppaus edellyttää aina vähintään ilmoituksen tekemistä ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Ilmoitus tulee tehdä vähintään kuukautta ennen toimenpiteen aloittamista.

Ruoppausilmoitukseen on liitettävä selvitys kohdealueesta, työn suorittamistavasta ja ajankohdasta sekä poistettavien kaivumassojen määrästä, laadusta ja käsittelystä.

Lisätietoja ruoppauksen toteutuksesta ja asiaa koskevat ilmoituslomakkeet löytyvät ympäristöhallinnon sivuilta. ELY-keskukset ovat ottaneet käyttöönsä sähköisen ruoppaus- ja niittoilmoituslomakkeen. Ilmoittaja voi lähettää ilmoituksensa kaikkialta Suomesta sähköisen internet-lomakkeen avulla. Lomake ohjautuu alueen ELY-keskukseen. Kts. ympäristöhallinnon sivut.

Työhön saa ryhtyä aikaisintaan 30 vuorokauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

Jos ruoppausmäärä on suurempi kuin 500 m3, on ruoppaukselle aina haettava vesilain mukainen lupa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI).

Lisätietoja

• Rannan ruoppaus (Ympäristöhallinto)
• ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus
• Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ikääntyvä tai viallinen öljysäiliö on vakava riski maaperälle, pohjavedelle ja vesistöille. Öljysäiliön omistaja tai haltija vastaa säiliön ja sen varusteiden kunnosta ja tarkastusten teettämisestä. Säiliön omistaja tai haltija vastaa mahdollisesta öljyvahingosta aiheutuvista kustannuksista. Rakennuksen öljylämmityslaitteisto myös tarvitsee huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen turvallisesti.

Sähköinen riskienhallintatyökalu säiliöiden omistajille

Sähköisen TANKKI-riskienhallintatyökalun tavoitteena on antaa opastusta säiliön omistajille muun muassa säiliötarkastuksiin, kunnossapitoon ja säiliön käytöstä poistamiseen liittyvissä asioissa. Työkalu on käytössä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilla.

Työkalun avulla lämmitysöljysäiliön omistajat saavat ohjeita, kommentteja ja toimenpide-ehdotuksia, miten eri tilanteissa tulisi toimia öljyvahingon välttämiseksi. Lisäksi työkalu tarjoaa opastusta farmarisäiliöiden turvalliseen käyttöön.

Sähköisen työkalun käyttäjä vastaa esitettyihin kysymyksiin, jotka on ryhmitelty lämmitysöljy- ja farmarisäiliökohtaisiin sekä yleisiin kysymyksiin. Riskimittari havainnollistaa vastauksista muodostuvaa riskiä, joka on suuntaa antava.

Käyttäjä saa jo kyselyä täyttäessään lisätietoja aiheesta, kuten lainsäädännön velvoitteista ja kuntakohtaisista ympäristönsuojelumääräyksistä. Vastattuaan kaikkiin kysymyksiin öljysäilön omistaja saa yhteenvedon antamistaan vastauksista.

Tietoja ei tallenneta ylläpitäjän rekisteriin. Yhteenveto on helppo tulostaa ja pitää tallessa omaa käyttöä varten, tai sen voi toimittaa sähköpostitse tai paperilla kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai pelastuslaitokselle.

Ikääntyvä tai viallinen öljysäiliö on vakava riski maaperälle, pohjavedelle ja vesistöille. Öljysäiliön omistaja tai haltija vastaa säiliön ja sen varusteiden kunnosta ja tarkastusten teettämisestä. Vahinkoja sattuu myös säiliöiden täytön yhteydessä, joten tilaajan on aina hyvä olla paikalla säiliötä täytettäessä.

Säiliön omistaja tai haltija vastaa mahdollisesta öljyvahingosta aiheutuvista kustannuksista, jotka voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Säiliön määräaikaistarkastuksilla öljyvahingon riskiä voidaan pienentää huomattavasti. Tarkastuspöytäkirja on myös vakuutusyhtiölle osoitus säiliön asianmukaisesta hoidosta ja kunnossapidosta. Vakuutusturvan varmistamiseksi ja riskien välttämiseksi vanhat säiliöt kannattaa vaihtaa uusiin.

Lämmitysöljysäiliön sijoittaminen

Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla lämmitysöljysäiliöitä ei saa sijoittaa maan alle. Kaikki uudet polttonestesäiliöt on varustettava valuma-altaalla tai niissä on oltava kaksoispidätystekniikka. Säiliöiden tulee olla riittävästi irti alustastaan ja ne on varustettava ylitäytönestimillä. Lämmitysöljysäiliöissä tulee olla sisäpuolisen kuntotarkastuksen mahdollistava huoltoluukku. Ulkona olevien säiliöiden on oltava lukittavia, ellei asiattomien pääsyä niille ole estetty muilla keinoin.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön sijoittamiselle maan alle, mikäli säiliön sijoittaminen maan päälle tai sisätiloihin on teknisesti tai rakenteellisesti hyvin vaikeaa.

Maanalaisten säiliöiden tarkastukset tärkeillä pohjavesialueella Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (KTMp 344/1983) mukaan tärkeillä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran kymmenen vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen tarkastusväli määräytyy säiliön tyypin ja kunnon mukaan. Lisätietoja antaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos.

Ympäristönsuojelumääräysten mukaiset tarkastukset

Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset laajentavat öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden tarkastusvelvollisuutta. Kaikki säiliöt, joita edellä mainittu KTM:n päätös ei koske, on tarkastutettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta. Tämän jälkeen ympäristönsuojelumääräyksissä tarkoitetut Tämän jälkeen säiliöiden tarkastukset tulee tehdä tarkastuksessa todetun säiliön kuntoluokan mukaisesti. Säilöt jaetaan kuntoluokkiin ja ne on määräaikaistarkastettava seuraavasti:

• A-luokan säiliö
  • metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmänsyöpymän kohdalla vähintään 3 mm sekä muut kuin metalliset säiliöt, joissa ei ole havaittu hiushalkeamia eikä muodonmuutoksia.
  • Tarkastus on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein.
• B-luokan säiliö
  • metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähintään 1,5 mm, mutta enintään 3 mm.
  • Tarkastus on tehtävä vähintään viiden vuoden väl
• C-luokan säiliö
  • metalliset säiliöt, joiden levypaksuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalla vähemmän kuin 1,5 mm tai joiden seinälevy muuttaa muotoaan, kun sitä sisäpuolelta koputetaan 0,5 kg painoisella pallopäävasaralla.
  • Säiliö on poistettava käytöstä vuoden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta.
• D-luokan säiliö
  • säiliöt, joissa on läpisyöpymiä tai halkeamia taikka jotka vuotavat tiiviyskokeessa. Vuotava tai halkeillut muu kuin metallisäiliö on myös D-luokkaa.
  • Säiliö on välittömästi poistettava käytöstä.

Säiliön valuma-altaan tiiveys on tarkistettava samalla, kun säiliön kuntotarkastus tehdään.

Pinnoitus

Maanalaista öljy-, polttoneste- tai muuta metallista kemikaalisäiliötä ei saa kunnostaa pinnoittamalla. Säiliöt, jotka on pinnoitettu ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa (1.6.2018), on tarkastutettava vähintään viiden vuoden välein.

Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymä tarkastusliike. Tarkastuksista laadittavat pöytäkirjat on toimitettava pelastusviranomaiselle ja pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Painelaitteiden määräaikaistarkastuksista määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä painelaiteturvallisuudesta (953/1999).

Säiliön omistajan tai haltijan on nostettava ja toimitettava käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö asianmukaiseen käsittelyyn. Samalla säiliö on puhdistutettava asianmukaisesti ja tarkistettava mahdolliset vuodot. Vuodoista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille. Todistus säiliön puhdistuksesta ja poistosta on säilytettävä kiinteistöllä mahdollista tarkastusta varten (niin kauan kun säiliö on kiinteistöllä). Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.

Lämmitysöljysäiliön käytöstä poistamisesta on lisäksi ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Ilmoitukseen tulee liittää kopio öljysäiliön puhdistustodistuksesta.

Säiliöitä ei tarvitse poistaa, mikäli ne on ennen ympäristönsuojelumääräysten päivityksen voimaantuloa (1.6.2018) asianmukaisesti puhdistettu ja niiden käyttö on estetty. Säiliöiden täyttöputken ja ilmaputken maanpäällinen osuus on poistettava tai tukittava.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu maanalainen säiliö. Jos säiliön poistaminen on teknisesti hyvin hankalaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle, tai jos kustannukset nousevat kohtuuttomiksi, voi poikkeusta hakea oheisella lomakkeella.

Hakemuslomake öljysäiliön maahan jättäminen

Hakemuksessa on esitettävä selvitys syistä, miksi säiliö halutaan jättää maahan, sekä liitettävä tarvittavat liitteet. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. Hakemuksen käsittelystä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu.

Kiinteistön haltijan vaihtuessa säiliöstä on annettava tieto uudelle haltijalle.

Lisätietoja
Ympäristönsuojelusuunnittelija, p. 040 330 4161

Rakennuksen öljylämmityslaitteisto tarvitsee huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen turvallisesti. Öljysäiliön kunnosta kannattaa huolehtia, sillä säännöllisillä huoltotoimenpiteillä estetään öljyvahinkoja ja vuotoja. Öljysäiliöstä ja mahdollisista öljyvahingoista vastaa aina kiinteistön omistaja.

Kaikki öljysäiliöt suositellaan tarkastettavaksi säännöllisesti. Ensimmäinen tarkastus on syytä tehdä asennuksen jälkeen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Sen jälkeen säiliö kannattaa tarkastuttaa 5-10 vuoden välein. Tärkeiden pohjavesialueiden maanalaisilla öljysäiliöillä on koko Suomessa tarkastusvelvoite, jossa seuraava tarkastuskäynti määräytyy säiliön kunnon mukaan. Osassa kunnissa, kuten Riihimäellä, ympäristönsuojelumääräykset laajentavat tarkastusvelvollisuutta myös muihin säiliöihin.

Lyhyt muistilista öljysäiliön omistajalle

Tarkastuta säiliö säännöllisesti

Tarkastuksilla varmistetaan säiliön ja sen varusteiden turvallinen käyttö. Teetä tarkastukset Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymillä tarkastusliikkeillä. Vaihda kaksiputkijärjestelmä yksiputkijärjestelmään.

Öljypolttimelta säiliöön johtavan paluuputken vuotaminen voi aiheuttaa vaikeasti havaittavan öljyvahingon. Näitä vahinkoja ehkäistään vaihtamalla säiliön ja polttimen väliset kaksiputkijärjestelmät yksiputkijärjestelmiksi.

Seuraa öljynkulutusta

Jos kulutus yllättäen nousee, voi syynä olla säiliön tai putkiston rikkoutuminen.

Ole paikalla, kun säilö täytetään

Vahinkoja sattuu myös säiliöiden täytön yhteydessä, joten tilaajan on aina hyvä olla paikalla säiliötä täytettäessä.

Vaihda huonokuntoinen säiliö uuteen

Säiliö tulisi korjaamisen sijaan uusia. Uusimalla säiliö varusteineen paranee niiden turvallisuus nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi.

Tyhjennä ja puhdista käytöstä poistettu säiliö

Käyttämättömään säiliöön ei saa jättää öljyä. Käytöstä poistetut maanalaiset säiliöt suositellaan aina poistettavaksi maaperästä.