Hyppää sisältöön
Katujen kesäkunnossapitoa tiehöylällä.
Katujen kesäkunnossapitoa tiehöylällä.

Katujen kunnossapito

Yleisten alueiden kunnossapitopalveluiden tavoitteena on pitää katualueet ja niiden ympäristöt siistinä ja turvallisena. Kunnossapitotyöt voidaan jakaa talvikunnossapitotöihin ja kesäkunnossapitotöihin.

Katujen kunnossapidosta vastaavat myös tontinomistajat heidän kiinteistönsä kohdalla. Vastuu katujen kunnossapidosta on jaettu kaupungin ja tontinomistajien kesken, ja vastuunjako ja kunnossapitotyöt on määritelty laissa (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 547/2005).

Kaduille on määritelty kunnossapitoluokitus, jonka mukaisesti katujen kunnossapitotyöt tehdään. Kaupungin keskusta, valtaväylät ja pääpyöräilyreitit ovat kunnossapitoluokituksessa priorisoitu korkealle.

  • Kesäkunnossapitotöihin kuuluu muun muassa seuraavia tehtäviä:

    • Kadun rikkoutuneen päällysteen korjaaminen tai uudelleen päällystäminen.
    • Sorapäällysteisen kadun tasaisena pitäminen ja sorapäällysteisen kadun ajoradan pölyn sitominen.
    • Katualueella olevien korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien, valopylväiden ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.
    • Ajoratamerkinnät
    • Keväisin hiekotusmurskeen poistaminen kadun ajoradalta, kevytliikenteen väylältä ja jalkakäytävältä.
    • Katuviheralueiden niittotyöt

    Harjausalueet

    Kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien harjaus aloitetaan vuosittain kevyenliikenteenväylistä sekä kaupungin keskustasta. Keskustan ulkopuoliset alueet harjataan vuosittain vaihtuvalla kiertävällä järjestyksellä.

    Harjausjarjestyskartta

    Harjausta suoritetaan neljällä pyöräkuormaajiin ja ympäristönhoitokoneisiin kiinnitettävillä keräävillä harjalaitteilla, kahdella imulakaisuautolla sekä kahdella avoharjalla varustetulla ympäristönhoitokoneella. Merkittävimmät katuosuudet sekä kivipintaiset kevyen liikenteen väylät painepestään koneellisesti vuosittain.

    Kuivina ja poutaisina päivinä keräävät harjalaitteet vaativat myös lisäkastelua, jota suoritetaan traktorin ja vesikärryn avulla katupölyhaittojen minimoimiseksi. Harjausta hidastavia tekijöitä ovat yöpakkaset sekä runsas vesi- tai lumisade harjattavan materiaalin jäätymisen tai liiallisen kosteuden vuoksi.

  • Talvikunnossapitoon kuuluvat esimerkiksi katujen ja kevyenliikenteen väylien auraukset sekä hiekoitukset. Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Luokkaan 1 kuuluvat vilkasliikenteiset pääkadut ja luokkaan 2 kokoojakadut.

     

  • Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (547/2005) määrittää kiinteistön omistajan vastuut katualueen puhtaana- ja kunnossapidosta. Riihimäen kaupunki on ottanut itselleen tontinomistajan velvollisuuden jalkakäytävien talvikunnossapidosta.

    Tontinomistajan tehtävät

    Tontinomistaja vastaa tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta ja siihen liittyen tonttiliittymän kohdalle auratun lumen ja jään poistamisesta sekä ojarummun avoinna pitämisestä. Puhtaanapito kuuluu tontinomistajalle tontin rajasta katualueen keskilinjaan saakka. Tontinomistajan on huolehdittava enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistamisesta ja kasvillisuuden siistinä pitämisestä. Jos tällä alueella on istutuksia, ne hoitaa kunta.

    Kunnan tehtävät

    Riihimäen kaupunki on päätöksellään (KH 26.8.2002 § 370) ottanut jalkakäytävien talvikunnossapidon vastuulleen. Kunta vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapidosta. Kadun rakenteiden ja istutusten kunnossapito kuuluu kunnalle koko katualueella. Kaikkien katualueella olevien istutusten ja muiden kuin alle kolme metriä leveiden tonttiin rajautuvien viherkaistojen puhtaanapito on kunnan vastuulla.

  • Riihimäen kaupunki vastaa tietyissä tapauksissa vahingoista, jotka aiheutuvat ajoneuvoille, henkilöille tai esineille katujen ja yleisten alueiden huonosta kunnosta johtuen. Vahingosta on ilmoitettava mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen kunnossapitovastaavalle joko puhelimitse tai sähköpostitse.

    Korvausvaatimuksen hakeminen

    Vahingon kärsineen henkilön tulee lähettää kirjallinen korvausvaatimus tekniikan ja ympäristön toimialan kirjaamoon käyttäen korvausvaatimuslomakkeita. Korvaushakemusta käsiteltäessä tarkistetaan tapahtumapaikka, vahinkoajankohta, olosuhteet ja säätila. Tarvittaessa korvauksen hakijalta voidaan pyytää tarkennuksia korvausvaatimukseen liittyen. Kipu- ja särkykorvauksesta sekä pysyvän haitan korvausvaatimuksista pyydetään aina vakuutusyhtiön lausunto.

    Korvausvaatimus Henkilö ja esinevahinko

    Korvausvaatimus Ajoneuvovahinko