Hyppää sisältöön

Please Note: Machine Translation
This is a machine translation made using Google Translate. Its purpose is to give the reader a general idea of the content of the page. You can check the original-language text to verify the content.

Kuvassa kaksi hymyilevää naista pöydän ääressä. Kaksi henkilöä on heitä palvelemassa.
Kuva: Jenniina Nummela

Miksi osaajat jäisivät Suomeen

Suomi osaa houkutella osaajia. Vaikeampi kysymys on, miksi he jäisivät. Kansainvälisen osaamisen hyödyntämisessä huomio pitäisi siirtää yhä enemmän vetovoimasta pitovoimaan, sanoo työnantajakyvykkyyden asiantuntija Sandra Slotte. Riihimäen seudulla ajatusta viedään nyt käytäntöön uusilla yritysten, osaajien ja palvelujen yhteistyömalleilla.

Suomi voi onnistua houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita ja osaajia, mutta se ei vielä tarkoita, että heidän osaamisensa päätyy yritysten käyttöön tai että he jäävät tänne.

Tähän kysymykseen Sandra Slotte on törmännyt yli 20-vuotisen kansainvälistymisen parissa tekemänsä uran aikana. Tällä hetkellä Slotte toimii seniorikonsulttina pohjoismaisessa Future Place Leadership yrityksessä. 24. marraskuuta hän on alustajana International House Riihimäen tilaisuudessa, jossa esitellään kuusi kansainvälisen osaamisen, yrittäjyyden ja työllistymisen ratkaisua.

Arki ratkaisee

Työ on tärkeä lähtökohta, mutta päätös jäädä alueelle rakentuu paljon laajemmasta kokonaisuudesta.

Puolison työllistyminen, lasten arki, sosiaaliset verkostot ja kokemus yhteisöön kuulumisesta vaikuttavat siihen, näkeekö kansainvälinen osaaja tulevaisuutensa Suomessa.

– Vetovoima saa ihmisen kiinnostumaan alueesta, mutta pitovoima syntyy arjessa, Slotte kiteyttää.

Yksi kriittisistä kohdista on siirtymä koulutuksesta työelämään. Hyvä suomalainen tutkinto ei automaattisesti johda työhön, jossa omaa osaamista pääsee käyttämään. Yhteyksiä yrityksiin pitäisi Slotten mukaan syntyä jo opintojen aikana.

International House Riihimäen kotoutumisasiantuntija Henri Hallanoro näkee saman ilmiön käytännön asiakastyössä.

– Ihmisen kiinnittyminen alueelle ei ratkea yhdellä palvelulla. Työ on tärkeä, mutta rinnalle tarvitaan verkostoja, arjen sujuvuutta ja kokemus siitä, että täällä on oma paikka. Siksi haluamme rakentaa yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaamisista jatkuvia polkuja, emme yksittäisiä tapahtumia, Hallanoro korostaa.

Pienen ei tarvitse osata kaikkea

Slotte käyttää käsitettä työnantajakyvykkyys (employer-ability). Sillä hän tarkoittaa työnantajan halua ja kykyä rekrytoida, perehdyttää, tukea ja pitää palveluksessaan kansainvälisiä osaajia.

Pienessä yrityksessä yhden rekrytoinnin merkitys on suuri. Kynnystä voivat nostaa kieli, perehdytys, hallinnolliset kysymykset, ajan puute ja epävarmuus.

Ratkaisu ei ole se, että jokaisen pk-yrityksen pitäisi hallita kansainvälisen rekrytoinnin prosessit itse. Yrityksen pitäisi tietää, mitä se voi tehdä itse ja mistä apua saa.

Riihimäkeläinen yrityskoordinaattori Juha Haukka, korostaa juuri tukiverkoston merkitystä.

– Yrityksen ei pitäisi joutua selvittämään yksin, keneltä apua saa. Nyt rakennamme toimintamalleja, joissa esimerkiksi Global Lounge, IHR Trainee, yrityspalvelut, koulutusorganisaatiot ja muut kumppanit muodostavat yritykselle ymmärrettävän kokonaisuuden. Tavoite on tehdä ensimmäisestä askeleesta mahdollisimman helppo, Haukka kuvailee.

Ekosysteemi toimii, kun asiakas ei joudu kokoamaan sitä

Slotten mukaan toimiva ekosysteemi ei synny siitä, että alueella on paljon hankkeita tai organisaatioita. Se syntyy, kun toimijat tuntevat toistensa roolit ja kantavat yhdessä vastuuta siitä, että kokonaisuus toimii.

Tätä ajatusta Riihimäen seudulla halutaan nyt kokeilla käytännössä. Yhteistyöavaukset ulottuvat yrittäjyysvalmiuksien ja startup-mentoroinnin kehittämisestä yritysten ja osaajien kohtaamisiin, työllistymiseen ja eurooppalaiseen RUN-EU-yhteistyöhön.

Jos työ onnistuu, kansainvälisen osaajan palkkaaminen ei muutaman vuoden kuluttua ole pienelle yritykselle poikkeuksellinen askel. Kansainväliset osaajat puolestaan eivät ole vain alueelle houkuteltavia ihmisiä, vaan yhteisön jäseniä, jotka löytävät työn, mahdollisuuksia kehittyä ja syyn jäädä.

– Onnistumista ei silloin mitata vain sillä, kuinka moni tulee, vaan sillä, kuinka moni haluaa jäädä. Ja kuinka hyvin heidän osaamisensa saadaan käyttöön, Slotte summaa.

 

Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumaan 24. marraskuuta 2026: Vetovoimasta pitovoimaan – 6 ratkaisua, yksi yhteinen päämäärä (ilmoittaudu 19. marraskuuta mennessä).

Julkaistu 18.11.2026.