Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2027: tulos 3,3 miljoonaa alijäämäinen – talouden tasapainottamista jatkettava

29.10.2026 Tiedotteet Vaikuta ja tutustu Talousarvio Peltosaari Päätöksenteko Vakaan talouden ohjelma

Kerrostalon edessä lehtipuita ja suihkulähde. Aurinkoinen kesäpäivä. — Peltosaaren puistokokonaisuus on ensi vuoden suurin investointi. Kuva: Ulla Rajala

Riihimäki turvaa vuoden 2027 talousarvioehdotuksessa kaupunkilaisten peruspalvelut ja jatkaa kaupungin kehittämistä tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Kaupunki investoi ensi vuonna 13,9 miljoonalla eurolla.

Kaupungin suurimpia yksittäisiä investointeja ovat Peltosaaren puistokokonaisuus sekä toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tilat. Uramon koululle suunnitellut opetustilat on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden vuoksi erityisen vahvaa oppimisen tukea. Peltosaaren mittavassa puistouudistuksessa alueelle rakennetaan monipuolisia leikki-, liikunta- ja oleskelumahdollisuuksia eri-ikäisille kaupunkilaisille.

Kaupunginjohtaja Jouni Ehon vuoden 2027 talousarvioesitys pitää sisällään kunnallisveroprosentin korotuksen 0,4 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöverot pysyvät ehdotuksessa ennallaan.

Alijäämää pienennettiin merkittävästi

Lautakuntien käsittelyn jälkeen kaupungin talousarvio oli ilman vesihuoltoliikelaitosta lähes 9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa taloutta on tasapainotettu useilla toimilla, joiden seurauksena alijäämä pieneni 5,6 miljoonaan euroon. Vesihuoltoliikelaitoksen kanssa kaupungin tulos on 3,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Talousarvioehdotuksessa tasapainoa on haettu muun muassa verotulojen, henkilöstökulujen ja osinkotuottojen avulla. Kaupunginjohtajan ehdottama kunnallisveroprosentin korotus lisää kaupungin verotuloja noin 2,6 miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Henkilöstön palkkakustannusten kasvua on rajattu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osinkotuottoja on puolestaan lisätty talousarvioon miljoonalla eurolla.

”Saimme pienennettyä alijäämää verrattuna lautakuntien esityksiin, mutta 3,3 miljoonan euron alijäämäinen talousarvio ei ole tavoitteemme. Talouden tasapainottamista on jatkettava määrätietoisesti myös tulevina vuosina. Samalla meidän on pidettävä kiinni kaupunkilaisten tärkeistä palveluista ja Riihimäen kehittämisestä”, kaupunginjohtaja Eho sanoo.

Vakaan talouden ohjelma ohjaa suunnittelua

Edellisten vuosien tapaan vakaan talouden ohjelman linjaukset ovat ohjanneet Riihimäen vuoden 2027 talousarviosuunnittelua. Kaupunginhallituksen kesällä 2026 hyväksymän ohjelman mukaan kaupunki sopeuttaa talouttaan vuosina 2027–2029 noin 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki sitoutui hillitsemään investointeja velkamäärän tasapainottamiseksi.

Vakaan talouden ohjelman mukaisesti vuoden 2027 talousarvioraamiin sisältyi 2,2 miljoonan euron säästötavoite. Säästötavoite sisällytettiin toimialoille annettuun talousarvioraamiin.

Suunnitelmavuosina 2028 ja 2029 kaupunki pääsee vesihuoltoliikelaitoksen kanssa niukasti ylijäämäiseksi, mikäli vakaan talouden ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen onnistuu. Ilman vesihuoltoliikelaitosta kaupunkiemon tulos pysyttelee kuitenkin myös suunnitelmavuosina alijäämäisenä ja kaupunki velkaantuu.

”Talous on saatava kestävälle pohjalle. Valtionosuudet pienenevät, verotulot kasvavat hitaasti ja samalla edessämme on merkittäviä investointeja. Siksi talouden tasapainottamista on jatkettava määrätietoisesti myös tulevina vuosina”, kaupunginjohtaja sanoo.

Kaupungin euromääräisesti isoimmat käyttömenosäästöt kohdistuvat muun muassa lapsimäärän vähenemisen myötä saavutettaviin säästöihin sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalla. Lisäksi osa kaupungin vakansseista jää täyttämättä vuonna 2027. Säästöjä tavoitellaan myös muun muassa vuonna 2026 päätökseen saadulla kaupungin ICT-palveluiden kilpailutuksella.

Investointeihin 13,9 miljoonaa euroa

Riihimäen tavoitteena on rakentaa kaupungista vastustamaton vartin kaupunki, tulevaisuuden tekijöiden koti ja kestävän kasvun yhteisö. Tavoitteiden edistämiseksi emokaupungin investoinnit ovat vuonna 2027 yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan investointien osuus on noin 5,9 miljoonaa euroa ja tilainvestointien noin 4,3 miljoonaa euroa.

Ensi vuoden merkittävimmät investoinnit ovat Peltosaaren puistokokonaisuus, 1,7 miljoonaa euroa, toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tilat 840 000 euroa ja Suomen lasimuseon korjauksen suunnitteluun 500 000 euroa. Lisäksi kaupunki käyttää digi- ja kehittämisinvestointeihin 470 000 euroa.

Kunnallisveroksi 8,3 prosenttia

Kaupunginjohtaja esittää vuoden 2027 kunnallisveroksi 8,3 prosenttia. Kunnallisveroprosentti olisi tällöin 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2026. Kaupunki ei ole korottanut veroprosenttia yli kymmeneen vuoteen. Kiinteistöveroprosentit pysyvät esityksessä ennallaan. Yleinen kiinteistövero on 1,45 prosenttia.

Kaupungin verotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna 80,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien 8,6 miljoonaa euroa. Verotulot kasvavat vuoden 2026 ennusteeseen verrattuna noin 5 miljoonalla eurolla, mutta valtionosuudet pienenevät 2,3 miljoonalla eurolla.

Kaupunginjohtajan vuoden 2027 talousarvioesityksessä kaupunkiemon toimintatulot ovat 34,9 miljoonaa euroa (38,7 miljoonaa euroa vuonna 2026). Toimintamenot ovat 121,3 miljoonaa euroa (121,8). Toimintakate on 86,4 miljoonaa euroa (83,1). Toimintakate heikkenee noin 3,4 miljoonaa euroa vuoteen 2026 verrattuna.

Emokaupungin vuosikate on 2,8 miljoonaa euroa ja ensi vuosi on 5,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitoksen tulos on 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos yhteensä on 3,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin lainamäärä on vuoden 2027 lopussa 109 miljoonaa euroa (86 miljoonaa vuonna 2026).

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta maanantaina 2. marraskuuta 2026. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta maanantaina 9. marraskuuta 2026. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä Uramon koululla (Uramontie 63) tai kaupungin YouTube-kanavalla.