Julkinen taide

Rautatieaseman mediataideteoksen toteuttajaksi valittiin Antti Tenetz. Rautatieaseman alikulkukäytävän mediateoksen valintaa varten Riihimäellä järjestettiin kutsukilpailu. Kilpailuun kutsuttiin viisi kuvataiteilijaa tai taiteilijaparia: Saara Ekström, Antti Tenetz, Charles Sandison sekä taiteilijaryhmät ic-98 sekä Pink Twins. Taiteen edistämiskeskus myönsi 40 000 € suuruisen erityisavustuksen kutsukilpailun järjestämiseen. Kilpailun voitti Antti Tenetz ehdotuksellaan Kuppikivi. Teos valmistui tunneliin joulukuun 2021 lopulla.

Oravankadun kiertoliittymän taideteoksen toteuttajaksi valittiin Jussi Goman. Kiertoliittymään etsittiin kuvataiteilijaa toteuttamaan taideteosta tai teoskokonaisuutta. Avoimeen taiteilijahakuun saatiin hakemuksia yhteensä 78 taiteilijalta. Korkeatasoisten hakemusten joukosta tekijäksi valittiin kuvataiteilija Jussi Goman. Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi vuonna 2008 ja pitänyt yksityis-, yhteis- ja ryhmänäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Teos julkaistiin Riihimäki-päivänä 11.9.2021.

Kuvataiteilija Antti Tenetzin Kuppikivi-mediataideteos on laajennettu muotokuva ja maisema Riihimäestä. Aikanaan kuppikivet yhdistivät ympäröivän luonnon ja ihmisen yhteen paikkaan, niistä väitetään löytyvän taivaankappaleiden tai maastonkohtien sijainteja ja karttoja. Ne olivat paikkoja, joihin tuotiin ruokaa ja joissa kohdattiin.

Teoksen idea nouseekin aseman lähellä Szolnokinpuistossa sijaitsevasta uhri- eli kuppikivestä. Teos inspiroituu ympäristöstä ja yhdistää rautatieaseman alikulkutunneliin eri aikausia ja paikkoja. Mediataideteos muuttuu vuodenaikojen mukaan, jokaiselle vuodenajalle on oma videoteoksensa. Teosta on tehty koneoppivien kilpailevien keinoälymallien avulla, jotka oppivat tuottamaan kuvaa niille syötetystä materiaalista ja aineistoista. Mallit ovat kehittyviä ja evolutiiviisia. Kuvamateriaali toistetaan LED-näytöillä, mobiililaitteissa ja verkkosivustolla.

Teos jakautuu kahteen vuodenaikojen mukaan vaihtuvaan osaan, jotka näkyvät asematunnelissa pitkinä videoprojisointeina ympäri vuoden. Nyt avautuva ensimmäinen osio sisältää talven ja kevään kuvastoa ja myöhemmin esitetään kesän ja syksyn kuvia. Projisoinnit ovat tekoälyn muuntamia videoita, jotka perustuvat Riihimäellä ja museoissa kuvattuihin materiaaleihin. Kuvissa on maisemia esimerkiksi Hatlamminsuolta, ihmisiä Riihimäeltä, graffiteja, peuroja ja lintuja. Myös teoksen äänimaisema rakentuu riihimäkeläisen äänimateriaalin ympärille.

Teosta varten on tehty laserkeilauksen ja photogrammetrian avulla 3D-mallit kuppikivestä, kivikautisesta kirveestä ja soilta löytyneistä suksista. Kaikki nämä kuvasarjat toimivat koneoppimisen ja neuroverkkojen materiaalina, joiden mukaan lopullinen teos on koostettu. Teosta on tehty kilpailevien keinoälymallien avulla, jotka oppivat tuottamaan kuvaa ohjatusti näistä niille syötetystä materiaalista ja aineistoista.

Ase­ma­tun­ne­lin tai­de­kil­pai­lu

Riihimäen rautatieaseman alikulun peruskorjauksen osana tilaan hankittiin julkista taidetta. Taideteoksen toteuttamiseksi kaupunki avasi heinäkuussa mediataiteen kutsukilpailun. Kilpailuehdotuksia saapui määräaikaan 16.11.2020 mennessä viisi kappaletta: Kuppikivi, Travelogue, Pieni suuri matka, Uusi normaali ja Puukansan tarina.

Palkintolautakunta valitsi kilpailun voittajaksi ehdotuksen Kuppikivi, jonka on laatinut kuvataiteilija Antti Tenetz. Voittajaehdotus sopi palkintolautakunnan mielestä parhaiten kilpailuohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Teos on aiheeltaan ajankohtainen, mutta samalla paikallishistoriaan nojaava ja toimii kaupunkilaisia sekä kaupunginosia yhdistävänä elementtinä.

Antti Tenetz (s.1975) on kuvataiteilija, joka työskentelee mediataiteen, biologisen taiteen ja kaupunkitaiteen rajapinnassa. Hän käyttää teoksissaan usein erilaisia teknologioita, kuten droneja, satelliittiseurantaa, pelimoottoreita ja koneoppimista.

Over hill, over dale, Thorought bush, thorough brier – julkisen taiteen teos sijaitsee Riihimäen kesäteatterissa Penttilänkadun lähellä olevan rakennuksen ulkoseinässä. Taideteoksen on valmistanut kuvataiteilija Viljami Heinonen (s. 1986). Heinonen asuu ja työskentelee Vesilahdella. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja hänen taideteoksiaan on mm. Tampereen kaupungin, Helsingin taidemuseon (HAM) sekä Wihurin ja Saastamoisen säätiöiden kokoelmissa.

Viljami Heinosen viimeaikaiset teokset ovat eräänlaisia maalattuja kollaaseja, jotka kuvaavat trooppisia metsiä ja näiden vihreiden ja rehevien ympäristöjen eläimiä. Maalaukset liikkuvat abstraktin ja figuratiivisen ilmaisun välillä. Taiteilijan teoksissa on ekspressiivinen ja rehevä värimaailma. Hänen teostensa visuaalisella kielellä ja aiheen käsittelyllä on yhteyksiä punk-estetiikkaan sekä sodanjälkeisen informalismin ja uusrealismin perinteeseen.

Taiteilijavalinnasta vastasi Riihimäen moniammatillinen taidetyöryhmä Rita. Valintaprosessiin osallistuivat Riihimäen Teatterin ja Riihimäen Nuorisoteatterin edustajat. Teos toteutettiin kesäteatterin rakentamisen yhteydessä prosenttiperiaatteella kaupunginhallituksen vuonna 2021 hyväksymien julkisen taiteen periaatteiden mukaisesti. Taideteos paljastettiin 6.6.2023.

Yhteiskuntataiteilijatoiminnassa työskentelevät kuntatyöntekijät tekevät julkisen taiteen asiantuntijatyötä osana kunnissa muodostettuja taidetyöryhmiä, jotka koostuvat projektikohtaisesti eri toimialojen edustajista ja kuntapäättäjistä. Käytännön työhön kuuluu julkisen taiteen hankkeiden suunnittelua ja koordinoimista osana erilaisia kaavoitus- ja rakentamishankkeita.

Yhteiskuntataiteilijatoiminta räätälöi taideasiantuntijapalvelut yksilöllisesti jokaisen kunnan tai kaupungin tarpeisiin ja erityistavoitteisiin sopiviksi. Näin kunnat saavat kaavoitus- ja rakennusprosesseihinsa julkisen taiteen osaamista juuri sellaisiin hankkeisiin ja sellaiselle aikavälille kuin sitä tarvitsevat.

Kuntien välinen yhteistyö

Riihimäen kaupunki on isännöinyt Yhteiskuntataiteilijatoimintaa vuodesta 2015 alkaen. Tähän mennessä yhteistoiminnassa on ollut mukana kasvukäytävältä yhteensä 13 kaupunkia, kuntaa tai organisaatiota: Riihimäen kaupunki, Akaan kaupunki, Hämeenlinnan Eteläranta Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Pysäköinti Oy, Kangasalan kaupunki, Kangasalan Parkki Oy, Linnan Kehitys Oy, Pälkäneen kunta, Sipoon kunta, Vesilahden kunta, Seinäjoen kaupunki sekä Väylävirasto.

Usean kunnan kesken jaettu asiantuntijatyö on keskisuurille ja pienille kaupungeille kevyt tapa tuottaa palveluita ja suunnittelua asukkaittensa tarpeisiin. Riihimäen kaupunki vastaa toiminnan ylläpitämisestä, solmii yhteistyösopimukset ja välittää taideasiantuntijapalvelua muille kunnille. Toimintaan osallistuvat kunnat tai kaupungit jakavat julkisen taiteen asiantuntijoiden työn kustannukset. Näin kunnat voivat toteuttaa erityisosaamista vaativia taidehankkeita paikkakunnilla, joihin ei ole mahdollista palkata omaa työntekijää.

Yhteiskuntataiteilijatoiminta on mukana luomassa laadukkaampaa, vetovoimaisempaa ja elinvoimaisempaa rakennettua ympäristöä, jossa taide on kaikkien saavutettavissa. Työllä autetaan kuntia ja kaupunkeja toteuttamaan pysyviä ja tilapäisiä taideteoksia ja -tapahtumia rakennusten sisä- ja ulkotiloihin, puistoihin, aukioille, asemaympäristöihin, liikenneympäristöihin ja muihin julkisiin tiloihin.

Riihimäelle on yhteistyössä kulttuuripalvelujen ja kaupunkitekniikan kanssa viime vuosina hankittu muun muassa Ola Kalninsin muraali (2016) rautatieaseman alikulkukäytävään, Tommi Toijan Eksynyt -veistos (2018) Keskuspuiston kiertoliittymään sekä Jaakko Pernun Crossroads (2019) Kulmalan puistokadun ja Etelän viertotien kiertoliittymään. Yhteiskuntataiteilijatoiminta oli vuonna 2019 mukana edistämässä myös Uramon koulun taidehankintaa, jossa kaupunki tilasi Helmi Remeksen Sateen synty -teoksen koulurakennukseen.

Riihimäki

• 2020 Riihimäen kaupungille laaditut julkisen taiteen periaatteet. Taidehankinnan koordinointi Oravankadun kiertoliittymään. Asematunnelin kutsukilpailun järjestäminen.
• 2019 Uusien taidehankintojen koordinointi Uramon koulun uudisrakennukseen sekä Kulmalan puistokadun ja Etelän Viertotien kiertoliittymään sekä Riihimäen kaupungin julkisen taiteen toimintaperiaatteiden laatiminen.
• 2018 Tommi Toijan taideteoksen koordinointi Riihimäen keskustan kiertoliittymään.
• 2017 Arolammin eritasoliittymään sijoitettavan taideteoksen ideointi sekä hevosenhännistä tehty installaatio Lasitehtaalle.

Hämeenlinna

• 2019- Julkisen taiteen koordinointi- ja kehittämistyö Asemanrannan alueelle Asemanrannan taideohjelmaan pohjautuen.
• 2015-2019 Kaksi asemanseutua -taidekonsepti Asemanrannan ja Iittalan seisakkeen alueille, Engelinrannan taidehankkeiden edistämistyö, Iittalan taideasema-konsepti, Asemanrannan pysäköintitalon taidehankkeen koordinointi, Asemanrannan  taideohjelma ja julkisen taiteen rahoitusmallin kehittäminen alueelle sekä Asemanrannan yleinen taidekilpailu.

Muut kunnat ja toimijat

• Sipoo: 2016-2020 Nikkilässä taidetyöryhmän toimintaan osallistuminen sekä taideasiantuntijatyön kehittäminen.
• Seinäjoki: 2017-2020 Seinäjoen asemanseudun taideohjelma ja uusien julkisen taiteen rahoitusmallien käyttöönoton edistäminen Seinäjoen asemanseudulla ja keskusta-alueella.
• Väylävirasto: Raportti julkisen taiteen mahdollisuuksista Suomen kasvukäytäväalueen asemaympäristöissä sekä taideteospaikkojen ja -kohteiden kartoittaminen asemaympäristöissä, 2017-2019. Taiteen sijoittaminen asemanseuduille -raportti on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
• Kangasala: Taideteoshankintojen koordinointi Kangasalan uuteen pysäköintitaloon. Kangasalan ympäristö- ja taideohjelman laatiminen, 2018-2019. Torialueen taideteoksien edistäminen torin yleissuunnitelman osana, 2015.
• Akaa: Näkymä -ympäristötaidenäyttelyn kehittämistyö, 2017
• Pälkäne: Kolme porttia -taidekonsepti Pälkäneen kuntakeskustaan, 2015-2016
• Vesilahti: Kesolan risteysalueen taideteoshankkeen edistäminen, 2017

Yhteiskuntataiteilijatoiminnan päärahoittaja oli vuosina 2015-2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimintaa jatkettiin vuosina 2018-2020 osana Taide käyttöön ESR -hanketta, jota hallinnoi Teollisuustaiteen Liitto Ornamo. Muita osatoteuttajia olivat Rakennustietosäätiö RTS, Taideyliopisto, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy ja Frei Zimmer Oy.

Riihimäen kaupungin osalta Taide käyttöön -hanke päättyi lokakuun lopussa 2020. Vuosina 2018–2020 toimineen hankkeen yhteistyökuntia olivat Riihimäen kaupungin lisäksi Seinäjoen kaupunki, Kangasalan kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki ja Sipoon kunta. Hankkeessa on tuotu julkisen taiteen osaamista kunnallisiin taidehankkeisiin, tiivistetty merkittävästi eri toimialojen välistä yhteistyötä hallintorajat ylittävien taidetyöryhmien avulla sekä tuotu monipuolista taiteen tilaajaosaamista kuntien strategiseen päätöksentekoon. Hanketyössä on myös kehitetty taiteen hankinta- ja rahoitustapoja sekä luotu sujuvampia toimintamalleja julkisen taiteen yhdistämiseksi infrahankkeisiin. Lisäksi hanke on edistänyt taiteen välittäjäportaan ja taiteilijoiden työllistymistä sekä tuottanut julkisen taiteen koulutussisältöjä kuntien virkamiehille ja rakennusalalle. Taide käyttöön -hankkeen loppuraportti valmistui loppuvuodesta 2020.

Tavoitteena on jatkaa julkisen taiteen asiantuntijatyötä ESR-hankekauden jälkeen uusista näkökulmista. Jatkossa fokuksessa tulee olemaan muun muassa taiteilijoiden tiiviimpi osallistaminen kaupunkisuunnitteluun ja julkisen taiteen konseptointiin, kuntien välinen verkostoyhteistyö ja julkisen taiteen tilaajaosaamisen kehittäminen kunnissa.

Yhteiskuntataiteilijatoiminta osallistui vuosien 2016-2018 aikana Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen Mera Konst -kehittämishankkeeseen. Seminaarien ja asiantuntijatapaamisten kautta hankkeessa jaettiin tietoa ja hyviä käytäntöjä julkisen taiteen erilaisista asiantuntijapalveluista Ruotsin ja Suomen välillä.