Parempia pyöräteitä ja kodikkaita puistoja – Riihimäki kehittyy toimivammaksi ja viihtyisämmäksi

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Harva tulee ajatelleeksi, miten paljon suunnittelutyötä on takana ennen kuin kaupunkilainen pääsee kulkemaan uudella kadulla tai uudistetussa puistossa. Kaupunginpuutarhuri Päivi Sundman ja suunnittelija Janina Suppula työskentelevät teknisen toimialan kaupunkiympäristön suunnittelupalvelualueella.

Sundman vastaa puisto- ja viheralueiden suunnittelusta, kehittämisestä ja niiden viestinnästä. Suppula puolestaan suunnittelee uusia tai saneerattavia katuja. He pohtivat yhdessä 12 hengen työporukan kanssa, miten Riihimäestä saataisiin viihtyisä, toimiva ja mahdollisimman esteetön kaupunki.

”Kaupunkiympäristön suunnittelussa suunnittelemme yleiset alueet eli esimerkiksi kadut ja puistot.  Kun katuja saneerataan, edistämme aina pyöräilyä kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkon 2050 mukaisesti. Pyrimme tekemään yksisuuntaisia pyöräkaistoja tai erottamaan pyöräily- ja kävelykaistat selkeästi”, Sundman toteaa.

Suppula mainitsee esimerkin Kauppakadulta. Siellä oli aikaisemmin yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie, mutta nyt ne on eroteltu: pyöräkaista on punaista asfalttia, jalankulkupuoli on laatoitettu ja välissä menee hyvin erottuva raita.

Hämeenaukiosta tapahtuma-aukio

Vastustamaton vartin kaupunki -tavoitteen mukaisesti kaupungin keskustaa kohennetaan. Hämeenaukiolla ei aikaisemmin ollut varsinaista aukiota, mutta nyt siihen rakennetaan viihtyisä aukio, jonne tulee puita, pensaita, oleskelutilaa ja paljon eri korkuisia penkkejä eri tarpeisiin.

”Hämeenaukiolla on mahdollisuus järjestää pieniä tapahtumia, koska sinne tuodaan sähkö, jolloin äänentoisto on mahdollista. Esteettömyys huomioidaan katusuunnittelussa katupinnan materiaalivalinnoilla. Sinne tulee esimerkiksi valkoisia huomioraitoja ja kiviraitoja, jotta heikkonäköinenkin erottaa”, Sundman kertoo.

Lisää vihreää kaupunkiin

Katutila on usein ahdas, ja vihreän saaminen sinne vaatii sovittelua. Puita ei esimerkiksi voi istuttaa alueille, joissa on kaukolämpöputkia.

”Katupuille tarvitaan lohkarekivistä rakennetut kantavat kasvualustat, jotka muodostavat tukirangan puiden juurille. Silloin juuret saavat happea ja vettä, vaikka niiden päällä ajettaisiin isoilla koneilla. Näin toimien katupuilla on mahdollisuus olla elossa vielä sadan vuoden kuluttua”, Sundman sanoo.

Viihtyisää kaupunkia tehdään kestävästi ja ympäristöasiat huomioiden. Esimerkiksi puistoista kaivetut maamassat pyritään hyödyntämään paikan päällä tekemällä puistoon kumpuja. Arolammintien ja Teollisuuskadun kiertoliittymän keskiosassa pääosassa on luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Siellä on suuri R-ötökkähotelli, jonka ympärille on kylvetty Riihimäen ratapihalla esiintyvää kukkivaa niittykasvillisuutta.

Hulevedet kuriin kasveilla

Riihimäelle suunnitellaan asuntomessuja vuodelle 2027. Messujen pääalue Kokonharjussa on vielä rakentamaton ja metsäinen. Suppula suunnittelee nyt asuntomessualueen katuja. Kadun paikat on määrätty kaavassa, mutta Suppula suunnittelee, miten katu kulkee maastossa.

”Kadun tasauksella tarkoitetaan kadun pinnan korkeuden vaihtelua pituussuunnassa. Suunnittelen katua tietokoneella pistepilven avulla. Se on laserkeilausaineisto, jossa näkyy nykyinen maaston pinta tietokoneella. Näen tietokoneelta suunniteltavan kadun poikki- ja pituusleikkauksen sekä huomioitavat vesiputket ja kaapelit.”

Sundman lisää, että vaikka kadut suunnitellaan ihmisille, myös luontoarvot huomioidaan. Kokonharjun lepakkoalue esimerkiksi vaikuttaa katusuunnitteluun niin, että valaistus pitää miettiä siinä kohtaa mahdollisesti alhaisemmaksi.

Asuntomessualueella täytyy miettiä myös hulevesiä. Sade muuttuu rakennetussa ympäristössä hulevedeksi, joka ennen perinteisesti ohjattiin katukaivoihin ja siitä Vantaanjokeen. Ilmastonmuutoksen myötä hulevesitulvat ovat lisääntyneet, ja niitä yritetään hallita monin keinoin. Rakennetaan esimerkiksi hulevesipainanteita eli kuoppia, joissa on kasveja viivyttämässä, puhdistamassa ja haihduttamassa vettä.

Esteettömyyteen panostetaan

Sundman toteaa, että Riihimäellä on isoja hankkeita meneillään. Jokikylän alueella yksi kortteli on kaavassa merkitty esteettömyyden erikoisalueeksi.

”Sen korttelin ympärillä myös ympäristö tehdään esteettömyyden erikoistason mukaisesti. Muuten käytävät ovat kivituhkaa, mutta siinä kohtaa on asfalttia. Myös kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota, jotta esteettömyys toteutuisi myös talvella.”

Suppula kertoo, että Riihimäki panostaa merkittävästi siihen, että keskustaa saneerattaessa tehdään esteetöntä ympäristöä joko perus- tai erikoistason mukaan. Keskustan esteettömyyden erikoistason laatutason tavoiteverkko on määritelty liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2040. Esimerkiksi suojateiden kohdalla reunakiviä muutetaan kalteviksi, jotta siitä pääsee helpommin kulkemaan rollaattorilla ja lastenvaunuilla.

Osa puistoista ja kaduista suunnitellaan kaupungin omana työnä, osa menee kilpailutuksen kautta konsulttitoimistoille. Kaupunkiympäristön suunnittelun tiimi tekee suunnitelmat, ja sitten projekti siirtyy kaupunkitekniikan keskuksen toteutettavaksi ja kunnossapidettäväksi.

”Leikkipuistot suunnittelemme pääosin itse. Niihin etsitään aina kyseisen paikan henki ja kyselemme asukkailta mielipiteitä aina ennen puistosaneerauksia”, Sundman kertoo.

Suppula ja Sundman kehuvat työtään mielenkiintoiseksi.

”Tykkään katusuunnittelusta sekä uudessa että vanhassa ympäristössä. Työni on merkityksellistä”, Suppula pohtii.

Sundman toteaa, että kaupunkilaisille tiedottaminen on tärkeä osa hänen työtään. Tulevaisuudessa Riihimäen kaupunkiympäristöstä pyritään tekemään entistäkin viihtyisämpää ja toimivampaa.

Reija Ypyä