Osallistaminen

Suomessa ja koko maailmassa väestörakenne on muutoksessa, lasten ja nuorten määrä vähenee ja samaan aikaan ikäihmisiä on entistä suurempi määrä. Yhä useampi elää pidempään ja saa myös viettää terveitä, vireitä eläkevuosia pitkään. Ikääntyvä Riihimäki –kyselyissä selvitimme millaisia toiveita, odotuksia ja tarpeita 55+ ikäisillä on tuleville vuosikymmenille asumisen, liikkumisen ja aktiivisen arjen näkökulmasta. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin 3.10.–30.11.2021. Paperisia kyselylomakkeita oli saatavilla Riksulassa ja kyselyyn oli mahdollista vastata myös verkossa linkin kautta sekä toteutimme haastatteluita vanhustenviikon tapahtumissa Riihimäellä.

Kohderyhmäksi tähän asukaskyselyyn valittiin yli 55-vuotiaat riihimäkeläiset, koska nyt 55-vuotiaat ovat vuonna 2035 juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Saamme näin tietoa, millaisia vaikutuksia eläkkeelle jäämisellä ja myöhemmin ikääntymisellä on kaupunkilaisten arkeen, asumiseen ja palveluiden tarpeeseen sekä toiveisiin.  Vanhusneuvoston jäseniltä kysyttiin erillisessä kyselyssä millaisia näkemyksiä heillä on hyvän seniorielämän nykyisistä mahdollisuuksista Riihimäellä. Riihimäen kaupungin vetovoimatekijöistä vastaajat nostivat viiden kärkeen sijainnin ja liikenneyhteydet, asumisen hintatason, luonnonläheisyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden.

Tutustu tästä asukkaiden ja vanhusneuvoston vastauksiin. 

Vammaisneuvoston jäsenille lähetettiin sähköpostitse kysely, joihin heillä oli mahdollisuus vastata ajalla 3.-15.11.2021.  Kyselyn taustana käytettiin Riihimäen seudun vammaispoliittista ohjelmaa, mikä on Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien yhteinen ja laadittu vuosille 2015-2020. Vammaisneuvoston jäsenet esittivät arvionsa vammaisten oikeuksien toteutumisesta Riihimäellä ja toivat esille asioita, joita olisi tulevaisuudessa tärkeää huomioida vammaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja arjen sujuvuuden turvaamiseksi. Vammaisneuvoston jäsenten kyselyyn vastanneiden mielestä merkittävimmiksi vammaisten hyvinvointia edistäviksi asioiksi nousivat monipuoliset liikuntamahdollisuudet sekä kerho- ja seuratoiminta ja muu yhteisöllisyys. Myös läheiset ihmissuhteet, kulttuuri, taide, museot ja teatteri tuottavat hyvinvointia, samoin kuin lähiluonto ja puistot.

Tutustu tästä vammaisneuvoston arvioihin ja vastauksiin.

 

Tässä aineistossa esitellään osallistamisen tuloksia koskien Riihimäen kaupungin
kolmea konserniyhtiötä: Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy ja
Riihimäen Kaukolämpö Oy. Marraskuussa 2021 yhtiöiden edustajille lähetettiin osana strategian
valmistelutyötä kysely, jossa heitä pyydettiin kertomaan näkemyksiään kaupungin
konserniohjauksesta, yhteistyöstä kaupungin kanssa, toiveista ja ajatuksista yhteistyön
kehittämiseen tulevina vuosina sekä yhtiöiden roolista kaupungin strategian
toteuttajana.

• Riihimäen Tilat ja kehitys Oy on Riihimäen kaupungin omistama toimitila-, elinkeino- ja
  kehitysyhtiö, jonka tarkoituksena on lisätä yritystyöpaikkojen määrää Riihimäellä.
• Riihimäen Kotikulma Oy on Riihimäen kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö.
  Riihimäen Kotikulman kohteet ovat kerros-, pienkerros- ja rivitaloasuntoja, joissa on
  yhteensä 1123 vuokra-asuntoa ja joissa asuu noin 1900 asukasta.
• Riihimäen Kaukolämpö Oy yhtiön omistavat Riihimäen kaupunki (51%) ja Suomi Heat
  Holdings Oy (49%). Yhtiö toimittaa kaukolämpöä noin 740 kaukolämpöasiakkaalle
  Riihimäen talousalueella.

Tutustu tästä Riihimäen kaupungin konserniyhtiöiden edustajien näkemyksiin.

Tässä aineistossa esitellään osallistamisen tuloksia koskien Riihimäellä toimivia oppilaitoksia: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Hyria Riihimäki ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Oppilaitosten edustajia haastateltiin 18.–25.11.2021. Haastatteluissa esiin nousseista teemoista ja näkemyksistä on tässä aineistossa kooste.

Tutustu tästä oppilaitoksia koskevien haastatteluiden tuloksiin.

Kulttuuri ja liikunta kasvattavat kaupungin elinvoimaa sekä asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Riihimäellä yhdistykset ovat tärkeässä roolissa erilaisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuottajina, harrastustoiminnan järjestäjinä ja yhteisöllisyyden rakentajina. Useiden eri alojen yhdistyksillä on oma tärkeä roolinsa harrastusten tarjoajana, erityisryhmien edunvalvonnassa, vertaistukitoiminnassa ja hyväntekeväisyystyössä. Yhteistyö kaupungin ja yhdistysten kesken onnistuu kun ymmärrämme toisiamme mahdollisimman hyvin ja puhallamme yhteen hiileen.

Syys-lokakuussa 2021 toteutimme kyselyn seura- ja yhdistystoimijoille koskien kaupungin tulevaa strategiaa sekä yhteistyötä kaupungin ja yhdistysten välillä. Kyselyyn vastasi 107 yhdistystä / yhdistystoimijaa eri sektoreilta, liikunta, kulttuuri, terveys tai muu toiminta. Yhdistyksissä on voimaa ja runsaasti eri alojen osaamista. Kaupungilla ja alueen yhdistyksillä on sama kohderyhmä ja samat tavoitteet. Siksi kysyimme tässä kyselyssä strategian painopisteiden lisäksi: ”Millä tavoin voimme yhdessä tukea ja kehittää Riihimäen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kaupungin viihtyisyyttä?”. Vastauksia tuli runsaasti ja niissä nousee esiin monipuolisesti yhdistystoimijoiden kiitokset, huolet, toiveet ja ideat.

Kyselyn lisäksi 12.10.2021 järjestettiin avoin keskustelutilaisuus kaupungin ja urheilu- ja liikunta-alan seuratoimijoiden kesken. Tilaisuudessa esiin nousseista keskustelunaiheista on tässä aineistossa kooste.

 Tutustu tästä yhdistyskyselyn tuloksiin ja koosteeseen keskustelutilaisuudesta.

Kunnan eri toimijat tekevät lasten ja nuorten elämään vaikuttavia päätöksiä. Lasten ja nuorten kuuleminen ja mukaan ottaminen heitä koskevien arjen asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa varmistaa lasten ja nuorten palveluiden toimivuuden, ajantasaisuuden ja houkuttelevuuden. Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Riihimäen kaupungilla on nuorisovaltuusto sekä nuorten aikuisten vaikuttajaklubi nuorten kuulemista varten.

Kyselyiden ja työpajojen ohella osallisuus koskee tapaa, jolla lapset tulevat nähdyiksi ja kohdatuiksi joka päivä. Näemme lapset tai nuoret toimijoina, jolla on oikeus olla yhteisönsä arvostettuja jäseniä ja joiden toimijuutta tuetaan systemaattisesti sekä jatkuvasti.

#RakasRiksu2035 strategian tausta-aineisto koskien lapsia ja nuoria koostuu seuraavista osioista:

• Unicef lapsiystävällinen kunta -kysely lapsille
• Unicef lapsiystävällinen kunta -kysely nuorille
• Lasten strategiakysely, piirrokset ja askartelut
• Opiskelija-asumisen kysely
• Osallisuuskysely lapsille ja nuorille sekä perheille
• Osallisuuskysely opiskelijoille
• Strategiatyöpaja, nuorisovaltuusto ja nuorten vaikuttajaklubi

 Lasten ja nuorten osallistaminen 2020-2021

Asukaskysely on osa Riihimäen strategiatyötä. Kyselyä on tehty vuodesta 2007 alkaen kahden vuoden välein. Kyselyssä kaupunkilaiset pääsevät kertomaan näkemyksensä kaupungista, turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta ja palveluista.

Tutustu asukaskyselyn tuloksiin

Riihimäkeläisiä yrityksiä pyydettiin kertomaan mielipiteensä kaupungin kehittämisen fokuksista, osana kaupungin Rakas Riksu 2035 -strategiatyötä. Kysely kohdennettiin kahden alueellisen yrittäjäyhdistyksen, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin ja Riihimäen Yrittäjät ry:n jäsenille. Kysymysten pohjalta toteutetaan osallistava strategiatyöpaja.

Yritysten strategiakysely toteutettiin Maptionnaire-alustalla kesällä 2021. Kyselyyn osallistui 49 vastaajaa, joilta kaikilta pyydettiin ja saatiin tulosten julkaisulupa. Kysymyksenasettelun lähtökohtana toimi kaupungin elinvoimayksikön aiempina vuosina toteuttama yrittäjien tyytyväisyyskysely. Tavoitteena oli kyselyn tulosten vertailukelpoisuus aiempien vuosien kyselyjen tulosten kanssa.

Tulokset – yhteenveto

• Yrittäjien vastauksissa korostuivat sijainnin ja hyvien kulkuyhteyksien merkitys. Esille tuotiin selkeästi tarve kehittää kaupungin keskustaa, sekä sujuvoittaa sisäistä liikennettä ja paikoitusta, erityisesti huomioiden lapsiperheet ja omakotiasuminen.
• Uhkina koettiin alueemme vetovoiman laskeminen ja kaupunkikehityksessä jälkeen jääminen verrattuna muihin saman kokoisiin kaupunkeihin Suomessa.
• Mahdollisuutena nähtiin erityisesti yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, keskustan ja asemanseudun alueilla.
• Yllättävää oli ettei Riihimäen kaupungin kärkihankkeista tuttuja robotiikkaa, luonnonläheisyyttä ja kaupunkirakenteen tiivistämistä nähty vetovoiman kannalta merkittävinä kehittämisen kohteina. — Vähäinen huomio johtunee osin siitä ettei näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tehty pohjatyö ole strategiakauden alkuvaiheessa suoraan kohdentunut yritysten toimintoihin ja menestysedellytysten parantamiseen.
• Yritysten kaupungille antama kouluarvosana oli 7 – tyydyttävä.

Lue yrityskyselyn tarkemmat tulokset tästä.

”Mikä tekisi Riihimäestä paremman?” -osallisuuspuheluissa soitettiin noin 10 000 riihimäkeläiselle ja se toteutettiin 29.12.2020. Vastauksia saatiin noin 1000 kappaletta. Puhelun vastaukset analysoivat tekoälyavusteisesti kaksi yhtiötä Aiwo Digital Oy:n ja DrAI Oy.

Lue lisää: Robottipuheluun vastanneet toivoivat palvelutason ylläpitämistä Riihimäellä

DrAI Oy:n havainnot

Vastaajat pitävät Riihimäkeä hyvänä paikkana asua ja moni suhtautui tulevaisuuteensa Riihimäellä positiivisesti. Moni kuitenkin toivoo alueen yleisen infrastruktuurin kuten teiden ja ulkoilualueiden kehittämistä. Myös keskustan aluetta toivotaan kehitettävän liiketoiminta edellä, jotta Riihimäki houkuttelisi asukkaita myös jatkossa. Vastaajista hyvin moni vastusti suunnitelmaa rakentaa alueelle yksi iso koulu. Moni piti nykyistä monen koulun järjestelmää hyvänä ja turvallisena ja haluaisi mieluummin investointeja tämän järjestelmän ylläpitämiseen. Huoli nuorten vapaa-ajanviettopaikoista nousi usein esiin vastaajien keskuudessa. Esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien lisääminen ja kulttuuritapahtumat mainittiin vastauksissa. Riihimäki halutaan pitää lapsiperheitä houkuttelevana paikkana asua.
Suurimmat konkreettiset puheenaiheet olivat koulujen suljettuina pitäminen/sulkeminen ja huoli lapsista, keskuskoulun rakentaminen ja toive keskusta-alueen elävöittämisestä. Toistuvat aihealueet vastauksissa olivat lapset, kaupungin keskusta, koulut, palvelut, urheilu, nuoret ja aseman alue.

Tarkemmalle tasolle mentäessä esiin nousivat myös katukiveysten korjaaminen, jalkakäytävien madaltaminen, ulkoilualueiden monipuolistaminen ja niiden parempi kunnossapito, ulkoilu-alueiden parempi merkitseminen sekä ulkoilupaikkojen ja -reittien kartoittaminen. Myös katu-valoista, istutuksista ja puistojen siistimisestä puhuttiin. Vastaajat toivoivat, että tyhjää tilaa täytettäisiin uusilla asunnoilla ja liikekiinteistöillä, sillä tyhjät liiketilat koetaan luotaantyöntävinä ja keskustan tulevaisuuden kannalta negatiivisina. Keskustan merkitystä Riihimäkeä ja sen yhteisöä yhdistävänä tekijänä tuotiin esiin. Samoin vastauksissa näkyi pelko yhden suuren koulun tuomista vaikutuksista alueelle. Moni vastaaja piti sitä lapsiperheitä karkottavana tekijänä. Varoja tulisi vastaajien mielestä ohjata nykyisten pienten koulujen aukipitämiseen ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Myös aseman alueesta ja ruuhkien poistamisesta puhuttiin.

Vastaukset osoittavat laajaa tukea lapsille ja nuorille suunnatuille palveluille, erityisesti kouluille. Myös virkistysalueita halutaan tukea laajasti ja niiden kunnossapitoa halutaan kehittää. Toiveita herää myös keskustan elävöittämisestä ja kulttuuritapahtumien järjestämisestä. DrAI nosti esiin, että vanhemmat vastaajat osallistuivat kyselyyn huomattavasti nuorempia aktiivisemmin. Nuorten ja nuorten aikuisten osallistuminen on huomattavasti alhaisempaa, joten esitetyt kehittämiskohteet vastaavat siis enimmäkseen vanhempien ikäluokkien toiveita.

Aiwo Digital Oy:n havainnot

Osallisuuspuhelun vastauksista nousee esiin kuusi pääteemaa, jotka ovat Ehdotukset ja kokemukset, Asuminen ja eläminen, Asuinympäristöt, Palvelut, Kulttuuri ja vapaa-aika sekä Hallinto ja työnteko.

Pääteemasta Ehdotukset ja kokemukset käy ilmi, että moni pitää Riihimäkeä hyvänä kaupunkina, jossa on hyvä olla. Jonkin verran asukkaat kuitenkin toivovat Riihimäelle lisää asioita, kuten palveluita, asukkaita ja työpaikkoja. Palveluiden osalta vastauksissa puhuttiin sekä yksityisistä palveluista, kuten ravintoloista ja vaatekaupoista, että kunnallisiin palveluihin panostamisesta. Myös kuntalaisten kuulemisen ja päätöksentekoon osallistamisen toivottiin lisääntyvän. Vastaajilla oli myös toiveita ja odotuksia, kuten lasten huomioon ottaminen ja uimalan avoinna pitäminen. Myös kehittämisestä puhuttiin monella eri saralla, koskien esimerkiksi keskustaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita.

Pääteemasta Asuminen ja eläminen käy ilmi, että Riihimäkeä pidetään ihan hyvänä asuinpaikkana, mutta erilaisiin asumismuotoihin ja asuinalueisiin voitaisiin panostaa enemmän. Moni nosti esiin lapset ja lapsiperheiden palveluiden tärkeyden. Myös ikäihmisten ja eläkeläisten näkö-kulma nousi esiin esimerkiksi edullisten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuritarjonnan sekä fyysisen ympäristön esteettömyyden kautta. Samoin nuorten harrastusmahdollisuuksia ja muita nuorten palveluita pidettiin tärkeinä.
Pääteemasta Asuinympäristöt käy ilmi, että keskustasta on puhuttu paljon. Keskustan kehittä-mistä pidetään tärkeänä ja keskustan näivettymistä pelätään. Keskustaan halutaan lisää palveluita ja keskustasta toivotaan tulevaisuudessa yhtenäisempää. Myös teiden kunto nousee vastauksissa esiin. Tieinfran kehittämistä on pidetty hyvänä, mutta edelleen teiden kunnossa ja kunnossapidossa nähdään kehittämisen varaa sekä moottoriliikenteen että kevyen liikenteen väylien osalta.

Asemanseutu puhututti vastaajia myös, mutta useista eri näkökulmista. Osa vastaajista toivoo asemanseutua kehitettävän, osa toivoo tasapuolisempaa koko kaupungin kehittämistä. Asemanseutuun kytkeytyy myös keskuskouluun liittyviä näkemyksiä. Myös viheralueet, kuten puistot ja luonto ovat vastaajien mielestä tärkeitä asuinympäristön elementtejä, joita on syytä vaalia, kehittää ja valjastaa vetovoimatekijäksi.

Pääteemasta Palvelut käy ilmi, että koulutus, koulut ja oppilaitokset ovat riihimäkeläisille tärkeitä. Lähikouluverkkoa halutaan pidettävän yllä ja ylipäätään lähipalveluita koulutuksen osalta arvostetaan. Usean vastaajan mielestä Riihimäellä on hyvät, saavutettavat peruspalvelut, joita on tärkeää pitää yllä. Toki joitakin kehittämistarpeita nousee myös esiin.

Pääteemasta Kulttuuri- ja liikunta käy ilmi, että Riihimäen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia pidetään pääosin hyvinä ja niiden toivotaan jatkossakin pysyvän joko samalla tasolla kuin nyt tai kehittyvän edelleen. Samoin kulttuuripalveluita arvostetaan ja erityisesti tapahtumien kautta toivotaan lisää yhteisöllisyyttä kaupunkiin.

Pääteemasta Hallinto ja työnteko käy ilmi, että kaupungin päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden toivotaan parantuvan. Vastaajat toivovat myös, että kuntalaisia osallistettaisiin paremmin päätöksentekoon. Jonkin verran vastaajat toivat myös esille valtuuston roolia suhteessa kuntalaisiin ja muuhun kaupunkiorganisaatioon. Työpaikkojen nähdään kytkeytyvät Riihimäen elinvoimaisuuteen ja niitä toivotaankin kaupunkiin lisää.

 

Riihimäki-strategia 2030 varten toteutettiin seuraavat kyselyt ja työpajat

• Asukaskysely 11.-29.11.2016
• Yhdistysten kysely 18.11. – 5.12.2016
• Yritysten kysely 2. -17.11.2016
• Luottamushenkilöiden kysely syys-lokakuu 2016
• Henkilöstön kysely 26.10. -11.11.2016
• Asukkaiden keskustelutilaisuus 7.3.2017
• Uusien asukkaiden keskustelutilaisuus 27.10.2016
• Yhdistysten keskustelutilaisuus 28.2.2017
• Yritysten keskustelutilaisuus 7.2.2017

Lue tästä koosteesta tarkemmin kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien tulokset