Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkotyön vaihtoehdot valittu

Riihimäen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon päivitystyö on käynnistynyt. Palveluverkon projektiryhmä ja ohjausryhmä ovat keskustelleet palveluverkon vaihtoehdoista alkuvuoden 2026 aikana. Ohjausryhmä on valinnut selvitystyön tavoitteet, selvitettävät vaihtoehdot sekä tehtävät vaikutusten arvioinnit ja osallistamisen tavat.

Kaupunginvaltuusto päätti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon päivitystyön aloittamisesta kokouksessaan 8. joulukuuta 2025. Palveluverkolla tarkoitetaan selvitystyössä päiväkotien, esiopetuksen sekä ala- ja yläkoulujen muodostamaa toimitilojen kokonaisuutta.

Selvitystyön projektiryhmänä toimii sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunta. Ohjausryhmän muodostaa kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto. Valtuuston päätöksen mukaan päivitystyön pitäisi valmistua toukokuun 2026 aikana.

Palveluverkon päivitystyö liittyy myös kaupungin vakaan talouden ohjelman. Kaupunginvaltuusto päätti vakaan talouden ohjelman käynnistämisestä joulukuussa 2025.

Päivitystyön tavoitteena ehjä koulupolku

Ohjausryhmä linjasi yhdessä projektiryhmän kanssa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon päivitystyön tavoitteet:

• Riihimäkeläislapsille pyritään huolehtimaan ehjä opin polku esiopetuksesta alkuopetukseen ja kohti yläkoulua. Tavoitteena on, että lapsi saa opiskella omassa koulussaan erilaisista haasteistaan huolimatta. Esi- ja alkuopetuksessa tehdään yhteistyötä.
• Lapsia ja nuoria kohdellaan yhdenvertaisesti oppilaaksioton, koulumatkojen ja tuen näkökulmasta.
• Kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko on riittävän tiivis sekä koulut, yksiköt ja opetusryhmät ovat riittävän suuria. Tiiviys mahdollistaa toimintakulttuurin kehittämisen. Koulut olisivat mahdollisuuksien mukaan kaksi- tai kolmesarjaisia ja varhaiskasvatusyksiköissä olisi viisi tai kuusi ryhmää.
• Päivitystyössä huolehditaan erityisopetuksen asiantuntemuksen riittävyydestä, varmistetaan mahdollisuus yhteisopettajuuden hyödyntämiseen ja osaamiseen jakamiseen. Näiden kautta tuetaan opetushenkilöstön työssä jaksamista.

Kaksisarjaisella koululla tarkoitetaan koulua, jossa on kaksi rinnakkaisluokkaa samalla luokka-asteella.

”Pedagogisten tavoitteiden lisäksi työn tavoitteena on löytää taloudellisesti ja kaupunkirakenteellisesti järkevä palveluverkkokokonaisuus tilanteessa, jossa lasten määrä laskee merkittävästi. Selvitystyössä painopiste on niissä toimenpiteissä, joilla reagoidaan lapsimäärän voimakkaaseen laskuun lähivuosina. Samalla ennakoidaan myös 2030-luvulla tapahtuvaa lapsimäärän vakiintumista nykyistä pienemmälle tasolle”, sivistysjohtaja Jari Lausvaara sanoo.

Selvitettävänä yhteensä viisi vaihtoehtoa

Projektiryhmä tarkastelee kevään aikana päiväkotiverkkoa kahden eri vaihtoehdon kautta. Vaihtoehdot ovat:

• Luovutaan kahdesta varhaiskasvatusyksiköstä ja niiden tilalle rakennetaan uusi päiväkoti.
• Tutkitaan kaupunkirakenteen kasvusuunnat ja varmistetaan riittävä varhaiskasvatuksen kapasiteetti 2030-luvulla.

Kummassakin vaihtoehdossa esiopetus järjestetään koulujen yhteydessä.

Perusopetusverkkoa tarkastellaan kevään aikana kolmen eri vaihtoehdon kautta. Vaihtoehdot ovat:

• Yhdestä alakoulusta luovutaan.
• Yhdestä yläkoulusta luovutaan. Kuudennen luokan oppilaat jäävät alakouluihin.
• Yhdestä ala- ja yläkoulusta luovutaan. Lisäksi selvitetään kuudennen luokan oppilaiden sijoittuminen ala- ja yläkouluihin.

Vaihtoehtojen lisäksi selvitystyössä kuvataan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen nykyinen palveluverkko.

Kevään aikana osallistamista ja ennakkoarviointeja

Osana palveluverkkotyötä projektiryhmä arvioi ennakolta tehtävien päätösten vaikutuksia kuudesta eri näkökulmasta:

• Kuntalaisvaikutukset eli palveluverkkopäätösten vaikutus kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyteen.
• Lapsivaikutukset eli päätösten vaikutusta lasten ja nuorten kasvun ja opin polkuihin sekä hyvinvointiin ja terveyteen.
• Ympäristövaikutukset eli päätösten vaikutus esimerkiksi ihmisten elinoloihin, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön.
• Organisaatio- ja henkilövaikutukset eli päätösten vaikutus esimerkiksi henkilöstöön ja organisaation tehtäviin ja menettelytapoihin.
• Taloudelliset vaikutukset eli päätösten vaikutus kaupungin tuloihin ja menoihin.
• Strategiset vaikutukset eli päätösten vaikutus esimerkiksi strategian tavoitteisiin.

Projektiryhmä pyytää lausuntoja ja osallistaa kevään aikana lukuisia eri tahoja. Lautakunnat, vammais- ja vanhusneuvostot sekä nuorisovaltuusto antavat oman lausuntonsa maalis- ja huhtikuussa.

”Samaan aikaan järjestämme lukuisia kuulemisia muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten vanhemmille ja urheiluseuroille. Myös lapsia ja nuoria ajatuksia kuullaan kevään aikana muun muassa oppilaskuntien ja lapsiparlamentin kautta”, Lausvaara kertoo.

Kaupunki tiedottaa osallistamismahdollisuuksista aikataulujen tarkennettua. Viestintää tehdään verkkosivujen ja sosiaalisen median lisäksi muun muassa oppilashallintojärjestelmä Wilman ja varhaiskasvatuksen digitaalisen asiointijärjestelmän Daisyn kautta.

Palveluverkkotyöstä löytyy lisää tietoa kaupungin verkkosivuilta. Sivulta löytyy muun muassa projektiryhmän kokousmuistiot.

Lisätietoja

Lue kaupunginvaltuuston päätös palveluverkon päivitystyön käynnistämisestä.

Tutustu sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunnan kokoonpanoon kaupungin verkkosivulla.

Tutustu kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston kokoonpanoon kaupungin verkkosivuilla.