Riihimäellä liikkumisen päästöt vertailukuntien neljänneksi pienimmät

Riihimäki on osallistunut hankkeeseen, jossa Sitowise Oy laski kaupunkilaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä eli hiilijalanjälkeä vuodelta 2024. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, liikkumisesta, rakentamisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Myös rakentamisen päästöt Riihimäellä pienet

Hankkeeseen osallistui yhteensä 22 kuntaa. Laskennan tuloksista ilmeni, että Riihimäellä liikkumisen ja rakentamisen päästöt ovat laskentaan osallistuneista kunnista neljänneksi pienimmät. Liikkumisen päästöt vaihtelivat hankkeeseen osallistuneilla kunnilla 1,2 ja 2,1 hiilidioksiditonnin välillä asukasta kohden. Keskiarvo oli 1,5 tonnia. Riihimäkeläisten liikkumisen päästöt olivat 1,3 tonnia.

Rakentamisen päästöt vaihtelivat hankkeeseen osallistuneilla 22 kunnalla 0,1 ja 2,0 hiilidioksiditonnin välillä. Keskiarvoksi muodostui 0,6 tonnia. Riihimäellä rakentamisen päästöt olivat 0,3 tonnia.

Suurinta vaihtelua kuntien välillä oli rakentamisen, energiankulutuksen sekä tavaroiden ja palveluiden päästöissä. Tavaroiden ja palveluiden osuus riihimäkeläisten kulutuksen kokonaispäästöistä oli 31 prosenttia, ruuan 27 prosenttia, energiankulutuksen 22 prosenttia, liikkumisen 16 prosenttia ja rakentamisen 4 prosenttia.

Laskennassa on huomioitu sekä kunnan alueella syntyvät että kunnan rajojen ulkopuolella syntyvät ja myös globaalisti syntyvät päästöt kulutuksesta.

Kiertotalous on vastaus päästöjen hillitsemiseen

Arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.

”Kiertotalous olisi helppo ja selkeä vastaus kulutuksen päästöjen hillitsemiseksi”, toteaa Riihimäen ympäristöasiantuntija Jenni Takala.

”Tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla sekä lainaaminen omistamisen sijaan toisi meille sekä pienemmät kasvihuonekaasupäästöt että monessa tapauksessa myös kustannussäästöjä. Esimerkiksi Riihimäellä kirjaston tavaralainaamo ja kierrätyskeskuksen tuotteet ovat hieno mahdollisuus säästää rahaa ja luonnonvaroja.”

Hiilijalanjäljen tulisi pienentyä kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkilöä kohden laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea siitä vielä alemmas, 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin vuonna 2024. Riihimäellä luvuksi saatiin 7,89 tonnia. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä aiheesta.

Aiemmassa Suomen ympäristökeskuksen viime vuonna toteuttamassa laskennassa saatiin tietoa kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 2015 ja 2019. Tämänkertaisessa Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa laskettiin tarkennetuin tiedoin kulutuksen aiheuttamia päästöjä vuodelta 2024.

Sitowisen tiedote (toukokuu 2025): Kuntien kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt laskettiin kolmatta kertaa

Lue aiempi uutisemme (tammikuu 2025): Riihimäen kaupungin ja kotitalouksien kulutusperäiset päästöt keskimääräistä pienemmät – kulutus edelleen liian suurta

Lue lisää yksityisen sektorin kulutuksen päästöistä ja kulutuksen päästölaskennan kehityksestä Sitowisen sivuilta.