Kaupunginjohtajan katsaus talousarvioehdotuksessa 2024

Toimintaympäristö, talousnäkymät ja investoinnit

Kaupungit ja kunnat laativat vuoden 2024 talousarviota muuttuneessa toimintaympäristössä. Valtakunnallinen sote-ratkaisu on saatu voimaan ja hyvinvointialueilla on pian takanaan ensimmäinen toimintavuosi. Maan uusi hallitus on laatimassa kiristyneessä taloustilanteessa valtion budjettia, jota leimaa konservatiivinen linja valtion velanotolle ja julkisen talouden tasapainottamiselle.

Työmarkkinoilla on havaittavissa katsausta kirjoittaessa levottomuutta, jonka mittakaavaa ja vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Rakennusala on koko maassa ajautunut melkoiseen äkkijarrutukseen ja konkurssiaalto on vallannut alaa. Sitä, miten rakennusalan tilanne kehittyy, on vaikea arvioida. Ekonomistien arvioiden mukaan Suomen kasvu tulee olemaan tulevina vuosina kiven takana. Rajuimmat arviot ennustavat jopa 90-luvun lamaa vaikeampia aikoja olevan edessä. Edelleen kiristyvä maailmanpoliittinen jännite ja globaalin talouden tilanne voi nopeasti puhaltaa kylmän viiman myös kuntatalouteen, esimerkiksi valtionosuuksien leikkausten muodossa.

Talousarviovalmistelulle 2024 laadittiin kaupunkikonsernin menojen kasvuraamiksi 3,3 prosenttia, jonka jälkeen valtakunnallinen kunta-alan palkkaratkaisu on täsmentynyt. Yleinen kustannusten nousu ja inflaatio ovat edelleen voimakkaita. Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut korkoja tasaisesti vuoden 2023 aikana. Edellä mainitut seikat näkyvät myös talousarviossa, eikä kaupunginhallituksen asettamaan raamiin ole päästy. Kunta-alan palkkaratkaisu saatiin aikaan kesäkuussa. Työvoimakustannusten nousun vaikutus kolmen vuoden sopimuskaudella on korkoa korolle laskien keskimäärin 8,1 prosenttia. Vuosina 2023 ja 2024 vaikutus on keskimäärin 4,86 prosenttia. Inflaation vuosimuutos oli tilastokeskuksen mukaan elokuussa 5,6 prosenttia, kun heinäkuussa se oli 6,5 prosenttia.

Valtionosuudet ovat 8,1 miljoonaa euroa ja verotulot 72,3 miljoonaa euroa vuonna 2024. Valtionosuuslaskelmat tarkistetaan vielä, kun vuoden 2022 verotus valmistuu.

Tilikauden 2024 tulos on 2,7 miljoonaa euroa, josta emokaupungin osuus on 1,4 ja vesihuoltoliikelaitoksen 1,3 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa noin 19,0 miljoonaa euroa talousarvioon 2023 verrattuna ja on 73,8 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa.

Riihimäen talous on ollut viime vuodet ylijäämäinen. Taseessamme on reilu sata miljoonaa kumulatiivisia ylijäämiä, jotka muodostavat puskuria tulevien vuosien varalle. Vuoden 2023 tilinpäätösennuste näyttää merkittävää ylijäämää (ennuste 16,7 miljoonaa emokaupunki ja 0,9 miljoonaa euroa vesihuoltoliikelaitos, yhteensä 17,6 miljoonaa euroa ylijäämää). Vuonna 2024 noin 10 miljoonan euron pudotus verotuloissa ja valtionosuuksissa asettaa kuitenkin painetta käyttömenojen tarkkaan seurantaan. Vastuullisen taloudenpidon tulee jatkossakin olla Riihimäen kaupungin keskeinen tavoite.

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 29.8.2022 palveluverkosta, joka viitoittaa myös tulevien vuosien investointiohjelmaa. Palveluverkkopäätöksen pohjalta on päivitetty toimitilaohjelmaa vuoden 2023 aikana. Investointiohjelma on tulevina vuosina kunnianhimoinen, mikä tukee kaupunkistrategian kasvutavoitetta. Uimahallin remontti etenee parhaillaan ja Itäisen koulun rakentaminen on etenemässä toteutukseen.  Maauimalan korjaus, asuntomessut sekä asemanseudun kehittäminen ovat Riihimäen kaupungille merkittäviä satsauksia. Emokaupungin nettoinvestoinnit ovat 22,2 miljoonaa euroa vuonna 2024. Investointiohjelman toteuttaminen vaatii kaupungilta velan ottoa. Hallittu velkaantuminen on perusteltua, mutta velkaantumisen rajun kasvun hallinta ja investointien strateginen suunnittelu, jaksottaminen ja rahoitusratkaisut tulevat olemaan valtuuston ykkösprioriteetti tulevina vuosina.

Kaupunkistrategia ja kehitysohjelma

Riihimäen kaupunginvaltuuston 25.4.2022 kokouksessaan hyväksymän RakasRiksu 2035 -kaupunkistrategian toteutus etenee suunnitellusti. Kasvua viitoittavat kolme strategista tavoitetta, jotka ovat vastustamaton vartin kaupunki, tulevaisuuden tekijöiden koti ja kestävän kasvun yhteisö. Talousarviossa on asetettu sekä valtuustoon että lautakuntaan/kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet.

Vuonna 2023 lanseerattu Seuraavana Riihimäki -kehitysohjelma on osoittautunut hyödylliseksi strategian toimeenpanoa tukevaksi kaupunginjohtajan työkaluksi. Poikkitoimialainen ohjausryhmä sekä kaupunginhallitus ovat seuranneet ohjelman toteutusta. Myös valtuustoseminaarissa toukokuussa 2023 kehitysohjelma toimi keskustelun runkona.  Ohjelmaan on tunnistettu keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia, jotka luovat kaupunkiin kasvua pitkällä aikavälillä.

Kehitysohjelmaan on kirjattu vuoden 2023 alussa muun muassa Asuntomessut 2027 -hankkeen edistäminen, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kasvustrategian tukeminen, Oma Hämeen sote-keskushankkeen edistäminen, Robotiikkakampuksen skaalaaminen innovaatioekosysteemiksi, puolustusalan hyödyntäminen kasvun aikaansaamiseksi sekä TE2025-uudistuksen valmistelu. Hankkeet ovat edenneet ja kiekkoja on saatu lähemmäksi maalia. Esimerkkeinä varaussopimus asuntomessuhankkeesta, aiesopimus Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Hyrian kampusinvestoinneista ja Hämeen liiton myönteiset rahoituspäätökset robotiikan ja puolustusalan hankkeista. On syytä tunnistaa, että kyseessä on monivuotisia prosesseja, joiden edistäminen on huomioitu myös vuoden 2024 talousarviota laadittaessa.

Asemanseudulla Euroopan komission New European Bauhaus Initiative -rahoituksen turvin kehitetty Voimalan toteutuskonsepti saatiin päätökseen kesällä 2023. Konsepti pitää sisällään muun muassa ison tapahtumasalin, ravintolatiloja, elokuvateatterin sekä kaupungin omia tiloja. Tällä hetkellä on käynnissä markkinavuoropuhelu, jossa kartoitetaan kiinteistökehittäjien ja -investorien sekä operaattorien näkemyksiä hankkeesta. Ratkaistavana on Voimalan toteutusmalli ja kaupungin rooli hankkeessa, josta valtuusto pääsee päättämään vuoden 2024 aikana.

Suuri haaste niin Riihimäen kuin valtakunnan tasolla on uusimmat väestöennusteet, jotka indikoivat syntyvyyden jyrkkää laskua ja edelleen kiihtyvää väestön ikärakenteen muutosta. Vuoden 2023 väestökehitystä Riihimäellä paikkaavat ukrainalaiset maahanmuuttajat. On selvää, että maahanmuutolla tulee jatkossakin olla merkittävä rooli, jotta väestökehitys saadaan tavoitteen mukaiseen 0,2 prosentin vuotuiseen kasvuun.

Henkilöstö, johtaminen ja tulevaisuus

Haastavassa toimintaympäristössä johtamisen merkitys korostuu. Vuoden 2023 alussa julkaistut henkilöstökyselyn tulokset olivat erittäin rohkaisevia erityisesti lähiesihenkilöiden johtamistaitojen kannalta. Tulosten mukaan Riihimäen kaupungin työntekijät kokevat vahvasti, että oman esihenkilön puoleen on helppo kääntyä ja että esihenkilö luottaa työntekijöihinsä. Kaupunginjohtajan ja esihenkilöiden kanssa käydyt kahdenväliset keskustelut vuoden 2023 kesän ja syksyn aikana korostavat avoimen ja keskustelevan johtamiskulttuurin edelleen kehittämistä. Olemme oikealla polulla.

Kaupunginhallitus toteutti ensimmäistä kertaa itsearvioinnin työskentelystään syksyllä 2023. Tulokset olivat positiivisia, niissä korostui vuorovaikutus, ennakoivaa asioiden valmistelua ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen. Kaupunginhallituksen dynamiikka heijastelee koko kaupungin organisaatioon ja edelleen kaupunkilaisille. Olemme tässäkin mielestäni oikealla polulla. Itsearviointi on tarkoitus toteuttaa myös lautakunnissa alkuvuonna 2024.

Olemme rakentamassa visiomme mukaisesti suurta pikkukaupunkia, jossa mielekäs arki, kulttuuri ja tulevaisuuden osaamisen koti yhdistyvät kestävään kasvuun ja ensiluokkaiseen elämänlaatuun. Olemmeko vielä perillä? En usko, että kaupunki on ikinä valmis. Tulevaisuudessa tarvittavat taidot ja uuden osaamisen kehittämisen tulee jatkossakin näkyä vahvasti Riihimäen kaupungin tekemisessä. Uutena avauksena hallinto ja konserni -toimialalle esitetään uutta teknologia- ja innovaatiot -vastuualuetta, joka kokoaa yhteen robotiikkakampuksen lisäksi älykäs kaupunki -toimintojen sekä ekosysteemien kehittämisen. Tekoälyn voimakas esiinmarssi on yksi mahdollisuus, johon Riihimäellä tulee panostaa tulevaisuudessa vahvemmin.

Haluan kiittää koko organisaatiota ja luottamushenkilöjohtoa rakentavasta ja strategisesta otteesta, jolla olemme kaupunkia tänä vuonna luotsanneet. Tiedostan, että kunnianhimoinen kasvustrategiamme edellyttää henkilöstöltä itsensä haastamista ja meidän on syytä kiinnittää jatkossakin huomiota työntekijöiden jaksamiseen sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Mielikuva kaupungista, jossa tapahtuu merkittäviä asioita synnyttää positiivista kierrettä ja uskon sen olevaan kilpailutekijä myös kuntasektorin kilpailluilla työmarkkinoilla.

Jouni Eho,

kaupunginjohtaja