Kansainväliset opiskelijat tuovat uusia näkökulmia Riihimäen kaupungille

Riihimäen kaupunki pilotoi uutta harjoitteluohjelmaa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.

11. toukokuuta käynnistyneessä kansainvälisessä harjoittelukokonaisuudessa, kymmenen opiskelijaa työskentelee seuraavat kolme kuukautta kaupungin eri toimialoilla. Harjoittelijat tulevat HAMKin englanninkielisistä koulutuksista ja työskentelevät teknisellä toimialalla, elinvoiman toimialalla, Definessä sekä Business Riihimäessä.

Kaupunginjohtaja Jouni Ehon aloitteesta syntyneen kokeilun tavoitteena on kehittämisyhteistyö, jossa opiskelijat saavat kokemusta suomalaisesta työelämästä ja kaupunki kansainvälistä osaamista sekä uudenlaisia näkökulmia omiin palveluihinsa.

”Kyse ei ole pelkästään harjoittelupaikkojen tarjoamisesta, vaan yhteisestä kehittämisestä, joka tuottaa hyötyä kaikille osapuolille – nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo Eho.

Pilotin tavoitteena on kerätä kokemuksia ja toimintamalleja, joiden avulla harjoitteluohjelma voidaan vakiinnuttaa osaksi kaupungin ja HAMKin yhteistyötä.

”On tosi innostavaa pilotoida tätä uutta harjoittelumallia! Yhteistyömme Riihimäen kaupungin kanssa on ketterää ja mahdollistaa erilaiset kokeilut. Kansainväliset opiskelijamme saavat tärkeää kokemusta suomalaisista työyhteisöistä ja tuovat lisäarvoa toimialoille monialaisella osaamisellaan ja kokemuspohjallaan. Yhteisenä tavoitteenamme on vahvistaa Riihimäen osaajapääomaa ja kestävää kansainvälistymistä” kertoo HAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Kati Heikkinen.

Uutta ajattelua ja kehittämisotetta

Riihimäki kansainvälistyy nopeasti, ja kaupungin väestönkasvu on perustunut jo jonkin aikaa pitkälti maahanmuuttoon. Tämä luo mahdollisuuksia työvoiman saatavuudelle, elinvoimalle ja investoinneille, mutta edellyttää myös toiminnan ja palveluiden kehittämistä.

Vuonna 2025 käynnistettiin Kansainvälinen Riihimäki -toimenpideohjelma, joka toimii tiekarttana Riihimäen kansainvälistymisen edistämisessä ja elinvoiman vahvistamisessa.

Nyt käynnistynyt harjoitteluohjelma tukee Riihimäen kansainvälistymistä kahdella tavalla. Kaupunki organisaationa saa kokemusta siitä, miten kansainvälisiä osaajia voidaan tuoda osaksi työyhteisöjä, ja toimii samalla esimerkkinä myös muille työnantajille. Harjoittelijat puolestaan tuovat kaupungin palveluihin ja kaupunkiympäristöön uusia kehittämisajatuksia vieraskielisen käyttäjän näkökulmasta.

Kaupunginjohtaja kiittää toimialojen työntekijöitä, jotka ovat avoimin mielin lähteneet mahdollistamaan harjoitteluja, vaikka se onkin vaatinut lisätyötä.

”Haluamme omalla esimerkillämme osoittaa, että kansainvälisten osaajien integroiminen osaksi työyhteisöä on mahdollista. Tärkeintä on organisaation tahtotila, sillä moni asia on lopulta vain järjestelykysymys”, Eho toteaa.

Tarpeeseen pohjautuvat tehtävät motivoivat

Harjoittelun tavoitteena tuottaa kokonaisvaltaisia kehittämisehdotuksia. Opiskelijat analysoivat palveluja, tekevät havaintoja ja kokoavat niiden pohjalta konkreettisia parannusideoita kaupungille.

Tehtävät liittyvät esimerkiksi kaupungin palvelujen saavutettavuuden ja käytettävyyden tarkasteluun maahanmuuttajan näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa karttapalvelut, joukkoliikenne ja liikuntapaikat, palvelupolut ja yrityskehityksen toimintamallit. Samalla tunnistetaan puutteita tai epäselvyyksiä, kuten käännöstarpeita, mikä auttaa kehittämään palveluista saavutettavampia eri kieliryhmille.

”Harjoittelut eivät ole “yleisharjoitteluita”, vaan perustuvat toimialojen omiin kehittämistarpeisiin. Keskeiset haasteet kartoitettiin etukäteen ja niiden pohjalta muotoiltiin selkeät, projektimaiset toimeksiannot”, kertoo yhteistyötä koordinoiva Eea Vatanen, joka työskentelee jaettuna resurssina HAMKissa, Hyriassa, SYKLIssä ja International House Riihimäessä.

Opiskelijoita tuetaan viikoittaisilla tapaamisilla ja palvelumuotoilun työpajoilla yhteistyössä HAMKin kanssa. Heitä ohjataan muun muassa työn jäsentämisessä, viestinnässä ja työelämän käytäntöjen ymmärtämisessä.

Lisäksi HAMK tekee harjoitteluiden aikana tutkimusta, jonka tavoitteena on tuoda näkyväksi harjoittelujen vaikutuksia kaupungin palveluihin, toimintatapoihin ja kehittämisajatteluun sekä koota opiskelijoiden osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia harjoittelujaksolta.

Aineiston pohjalta luodaan mallia ammattikorkeakoulun ja kaupunkiorganisaation yhteistyölle.