Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Riihimäki rakastaa sinua, Riihimäki

16.8.2023 2023 Tapahtumat

Nurmijärveläiset sisarukset, joiden sukunimi on Riihimäki.
Vasemmalta Josefiina, Juliaana, Johanna, Joonatan, Juulia ja Jasmin ovat kotoisin Nurmijärveltä. Yhteensä sisaruksia on yhdeksän, mutta kolme ei päässyt tänään paikalle.

 

Lauantaina 12. elokuuta todistettiin melkoiselle varmuudella uutta maailmanennätystä. Noin 50 ympäri Suomea saapunutta Riihimäkeä kokoontui yhteen samassa paikassa, Riihimäellä. Miksi? No nähdäkseen, miksi nimikkokaupunkia on niin helppo rakastaa.

Riihimäen rautatieaseman asemarakennuksen sisällä raikuu iloinen nauru. Lauantai-iltapäivänä 12. elokuuta ilmassa ei ole urheilujuhlan, vaan oman nimikkokaupungin riemun tuntua.

Riihimäki-sukunimisiä naisia Riihimäen asemarakennuksessa.
Vasemmalta Virva, Terhi, Heini, Paula Horsma (os. Riihimäki), Anne ja Kirsi ovat saapuneet vip-tilaisuuteen täynnä naurua ja iloista odotusta.

Virva, Terhi, Heini, Paula, Anne ja Kirsi ovat saapuneet vip-tilaisuuteen ja tutustumaan Riksuun. Naurajia samoin kuin minua, toimittajaa, yhdistää siis sama sukunimi. Tai no Paulalle kävi kömmähdys ja sukunimi vaihtui avioliiton myötä, mutta annettakoon se anteeksi. Oikein uskottavasti hän vakuuttaa olevansa aito Riihimäki.

Toukokuussa Riihimäen kaupungin virallinen sisäänheittäjä Janne Kataja lähetti yli 1 400 kirjettä Riihimäki-sukunimisille ja toivotti heidät – tai siis meidät – tervetulleiksi tutustumaan kaupunkiin ja toisiinsa yhteisen tilaisuuden merkeissä. Ilmoittautuneiden määrä yllätti kaikki, ja paikalle pitäisi olla tulossa liki kymmeniä sukunimikaimoja.

HEINI ENNÄTTI luulla kirjettä vitsiksi ja nakkasi sen pois.

”Onneksi työkaverit kysyivät, olenko menossa. Kaivoin kirjeen esille ja ilmoittauduin heti.”

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kokoontuminen yhdessä toista kertaa järjestettävien Lempi-festivaalien aikaan on erinomainen idea.

Entä mitä naiset ajattelivat, kun saapuneesta kirjekuoresta pilkisti esiin tv:stä tuttu hymynaama? Saa olla rehellinen.

”En osaa kuvitella ketään muuta tähän tehtävään pätevämpää. Janne on profiloitunut hyvin Riihimäen puolestapuhujaksi, eikä ole liian vakava”, Terhi arvioi lopuksi.

H-hetki on käsillä ja ihmiset alkavat siirtyä sisään Taco 4 Wine -ravintolaan.

Jussi ja Titta Riihimäki ravintolan pöydässä Riihimäen asemalla.
Rakastuneen näköiset – sitä se Riksu teettää – Jussi ja Titta saapuivat paikalle Vantaalta. Kaupunki on heille tuttu ja tärkeä, sillä täällä asuu sekä Jussin sukulaisia että Titan vanhemmat.

HURRAA-HUUDOT täyttävät ravintolan, kun kysytään, onko paikalla yhtään Riihimäkeä. Kun Riihimäkiä tilataan, niitä myös saadaan. Ainakin epäviralliseksi ennätykseksi saakka.

Suomen pisin kaupunginjohtaja, entinen ammattilaiskoripalloilija Jouni Eho toivottaa kaikille erittäin hienoa iltaa. Hänet valittiin Riihimäen luotsiksi viime vuonna. Pyhtäältä Riihimäelle siirtyneelle Eholle kaupunki oli ”rakkautta ensi silmäyksellä”.

Hyvä maine myös kiirii. Hiljattain muita kuntajohtajia tavannut Eho kertoo Riihimäki-tapaamisen olleen kaikkien huulilla.

Eho lupaa pidättäytyä kaikenlaisista markkinapuheista. Tuskinpa niitä tarvittaisiinkaan. Antaa kaupungin puhua puolestaan – mutta sitä ennen vähän suolaista ja makeaa.

VIEREISESSÄ PÖYDÄSSÄ istuu kolme verraten nuorta Riihimäkeä, sisarukset Josefiina, Juliaana ja Joonatan. Perhe on kotoisin Nurmijärveltä, mutta jälkikasvua on siirtynyt opiskelemaan muualle.

”Kun kutsu tuli, keskustelimme siitä heti meidän sisarusryhmässämme. Tietenkin halusimme kaikki lähteä. Aiemmin olen vaihtanut Riihimäellä vain junaa”, Joonatan nauraa.

Se onkin tavallinen tarina, Riihimäellä on vain vaihdettu junaa. Nyt on korkea aika vähän viivähtää.

Josefiina odottaa kaupungin näkemisen lisäksi myös tutustumista toisiin Riihimäkiin. Se on ihailtavaa, kun ottaa huomioon, että heidän perheessään Riihimäkiä riittää koripallojoukkueeksi asti.

Joonatan näyttää pöytää salin toisella reunalla. Siellä istuu nurmijärveläisiä Riihimäkiä vielä kolme lisää. Yhteensä yhdeksästä sisaruksesta kuusi pääsi paikalle. Senkin on pakko olla ennätys.

Improvisaatioryhmän esitys Riihimäen asemalla.
Riihimäen nuorisoteatterin aikuisten improryhmän näyttelijät panevat parastaan Janne Katajan myhäillessä taustalla.

IHMISTEN SEURUSTELLESSA alkaa tapahtua kummia. Siivooja moppaa kokolattiamattoa, turvamies aurinkolaseissa kiertää pöydissä ja joku ryntää halaamaan Janne Kataja -pahviukkoa.

Paikalla on tusinan verran Riihimäen nuorisoteatterin aikuisten improvisaatioryhmän hauskuuttajia. Ja hauskuuttaa he toden totta osaavat.

Yleisöä ei kiusata tai vaadita osallistumaan muuta kuin huutamalla vinkkejä näyteltyjä kohtauksia varten. Ja kun näyttelijät esittävät vuokranantajaa ja vuokralaista uimahallissa eri tyylilajeissa kauhusta draamaan, salillinen Riihimäkiä huutaa naurusta.

Pöydässäni istuva Eho sanoo olevansa ylpeä siitä, että Riksu satsaa kulttuuriin, eikä tarkoitus ole hiljentää tahtia.

Riihimäen nuorisoteatteri onkin Suomen suurin koomikkojen hautomo, josta ovat ponnistaneet eturivin esiintyjiksi muun muassa Aku Hirviniemi ja Niina Lahtinen.

”Nämä improt ovat ihan parhaita”, joku huutaa takaani.

Eriäviä mielipiteitä tai ilmeitä ei ole.

Riihimäki-nimiset yhdessä Riihimäen kaupunginjohtajan kanssa Riihimäen aseman edustalla.
Iloisia Riihimäkiä Riihimäellä.

TILAISUUDEN PÄÄTTEEKSI otetaan vielä yhteiskuva ravintolan portailla ja pahvi-Janne saa kyytiä.

Nyt on aika suunnistaa kohti Granitin aukiota ja Lempi-festivaaleja, jotka kruunaa illan tähtiesiintyjä Irina. Hymyilevät Riihimäet seuraavat Ehoa, joka lipsuu lupauksestaan olla markkinoimatta.

Eho osoittaa asemaa vastapäätä sijaitsevaa ja pitkään tyhjillään ollutta Voimalaa. Rakennus muuttunee kulttuuri- ja esiintymispaikaksi. Lisäksi Riihimäki selvittää vuoden 2027 asuntomessujen hakemista. On siis selvää, että Riksulla on elinvoimainen nykyisyys ja valoisa, suunnitelmia täynnä oleva tulevaisuus.

Ja ehkä tuota tulevaisuutta on rakentamassa jokunen paikalla ollut Riihimäki.

Teksti ja kuvat Juha Riihimäki

 

Riihimäki

  • Perustettiin kauppalana 1922, ja kaupunki siitä tuli vuonna 1960.
  • Sijaitsee loistavalla paikalla Etelä-Suomessa, 70 kilometrin päässä Helsingistä ja 35 kilometrin päässä Hämeenlinnasta.
  • Hieman alle 30 000 asukasta.
  • 95 prosenttia asukkaista asuu kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta.