Hyppää sisältöön

Osbun avulla asukkaat voivat vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä

29.12.2021 2021 Osbu

Nuorisoteatterin tytöt esittävät akrobatiaa. Ovat pyramidimuodostelmassa.
Tänä vuonna tuli osbuun paljon muun muassa nuorisoon liittyviä ideoita. Kuva: Pekka Hovi

Ideat on seulottu, on äänestämisen aika. Riihimäkeläiset saavat jo kolmatta kertaa päättää, millä tavoin 100 000 euroa kohdennetaan kaupunkilaisten yhteiseksi hyödyksi ja iloksi. Äänestys käynnistyy 10. tammikuuta, ja eniten ääniä saaneiden ideoiden toteutus alkaa helmikuussa. Osallistuvan budjetoinnin ideakeruussa riihimäkeläiset tekivät kaikkiaan 77 ehdotusta, joista toteutuskelpoisimmat etenivät valmisteluvaiheen kautta äänestykseen.

”Ehdotusten joukossa oli tällä kertaa huomattavan paljon liikuntaan, ulkoiluun ja nuorisoon liittyviä ideoita”, kertoo Riihimäen kaupungin hallintopäällikkö Katja Törrönen.

Ilmaisia kondomeja nuorisolle, röntgenlaite eläinlääkäriin, espanjansiruetanoiden torjuntaa, ulkoilmakonsertteja. Edellä mainitut ovat esimerkkejä kaupunkilaisten ideoista, jotka ovat Riihimäellä jo toteutuneet tai toteutumassa osallistuvaa budjetointia eli osbua hyödyntäen. Katja Törrösen mukaan toimintamuoto sai heti vuonna 2019 kaupunkilaisilta innostuneen vastaanoton. Hän toteaa, että kuntalaki velvoittaa vahvistamaan kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta, ja osbu on yksi käytettävissä olevista keinoista. Riihimäellä osbuun on kohdennettu varoja, jotka saatiin Riihimäen Kaukolämpö Oy:n myynnistä. Vuosittain niistä on käytössä 100 000 euroa.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka toivoo, että osallistuvan budjetoinnin idea yleistyisi kunnissa ja jäisi pysyväksi työkaluksi.

“Korostan kuitenkin kuntien erilaisuutta. Tätä ei voida edellyttää kunnilta, mutta pienelläkin summalla voi lähteä liikkeelle”, hän kannustaa.

Kurikka toteaa, että osallisuuden tunne ei ole vähäpätöinen asia. Se tarkoittaa, että yksilö kokee itsensä merkitykselliseksi omassa lähiyhteisössään. Osallisuus on tunnetta siitä, että omaan arkeen ja elämään on mahdollista vaikuttaa.

Asukkaiden osallistumishalua ja asukasyhteisöissä piileviä voimavaroja kannattaisi Kurikan mukaan hyödyntää kuntaorganisaatioissa laajemminkin. Hän kuitenkin kantaa huolta siitä, että ne, joiden osattomuuden kokemus on suurin, ovat vaarassa jäädä vaikuttamismuotojen ulkopuolelle.

Riihimäellä esimerkiksi nuorten osallisuutta edistää se, että jo 12-vuotiaat saavat halutessaan osallistua osbuun. Eri-ikäisten osallistumista on pyritty helpottamaan muun muassa siten, että ehdottaa ja äänestää voi sekä sähköisesti että paperilla.

Riihimäki on yksi osbun pilottikunnista Suomessa

Katja Törrönen pohtii, voisiko vaikuttamisen kokemusta syventää siten, että erilaiset asukasryhmät osbun eri vaiheissa osallistuisivat laajemminkin ehdotusten mietintään ja suunnitteluun yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Hän muistuttaa, että mikäli kunta haluaa aidosti kuulla asiakkaitaan, osallistuvan budjetoinnin eri vaiheisiin on varattava riittävästi työaikaa:

”Jotta osallisuus voi toteutua, sen on oltava hyvin suunniteltua ja perusteltua.”

Tätä mieltä on myös Tampereen yliopiston tutkija Lotta-Maria Sinervo. Hän on yhdessä LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevän Annukka Heinosen kanssa paneutunut osallistuvan budjetoinnin käytäntöihin kuuden maan yhteisessä EmPaci-projektissa. Riihimäki ja Lahti ovat olleet hankkeen pilottikuntia Suomessa.

Sinervon mukaan osbun suosio maailmalla kasvaa, ja ainakin parikymmentä suomalaista kuntaa on ottanut sen aktiivisesti käyttöön.

Hän toteaa, että kyseessä ei ole standardimalli, joka toimisi joka paikassa samalla sabluunalla. Se kehittyy ja muokkautuu paikallisten tarpeiden mukaan, mutta ideana on aina lisätä päätöksenteon demokraattisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä asukkaiden osallisuuden kokemusta.

Osbu kytkeytyy laajaan trendiin, jossa verkostomainen eri toimijoiden yhteistyö koetaan arvokkaaksi. Suosion kasvun taustalla voi olla myös se, että osbu kytkeytyy niin konkreettisesti ja havainnollisesti rahankäyttöön.

Sinervo toteaa, että menetelmän hyödyt saattavat tulla parhaiten esille, kun se kohdennetaan tai räätälöidään vaikkapa tietyn asukasryhmän, kuten lasten ja nuorten hyväksi.

”Silloin on suuremmat mahdollisuudet tarjota osallisuuden kokemuksia myös niille, joiden ääni jää herkemmin kuulumattomiin.”

Nainen ja poika pelaavat pingistä ulkona. On kesä.
Liikuntaan liittyviä osbu-ideoita tuli tänä vuonna runsaasti. Kuva: Jenniina Nummela.

Mikä on osbu?

Osallistuva budjetointi eli osbu on toimintatapa, jossa kuntalaiset pääsevät mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Mallia voidaan soveltaa eri tavoin eri paikkakunnilla.

Toimintatapa kehitettiin brasilialaisessa Porto Alegren kaupungissa 1980-luvulla.

Osbua ovat hyödyntäneet monet suuret kaupungit kuten New York, Pariisi, Lontoo, Madrid ja Helsinki.

Riihimäellä osbu etenee ideoiden keruun kautta toteutusarviointiin ja äänestykseen. Kuntalaisilta eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan. Ehdottaa saavat sekä yksityiset kansalaiset että yhteisöt.

Riihimäki on varannut osbuun yhteensä miljoona euroa, josta tämänkertaiselle kierrokselle on varattu 100 000 euroa. Ideoiden tulee tulee olla yleishyödyllisiä sekä kaupungin arvojen, strategian ja toimivallan mukaisia.

Äänestysaika on 10.–30.1.2022. Tulokset julkistetaan 1.2.2022, ja toteutusvaihe alkaa helmikuussa.

Lähteet: Kuntaliitto, LAB University of Applied Sciences

 

Kaisa Hako