Hyppää sisältöön

Mies tatuoi rakkautensa ihoon

4.9.2020 2020 Riksuun rakastuneet

Teemu Tammisen selkään on tatuoitu Riihimäen urheilutalo, lasinpuhaltajapatsas, kirkon mäki, rautatieasema ja vesitorni.
Teemu Tammisen selkään on tatuoitu Riihimäen urheilutalo, lasinpuhaltajapatsas, kirkon mäki, rautatieasema ja vesitorni. Kuva: Jenniina Nummela

Riksuun rakastuneet on juttusarja, jossa riihimäkeläiset kertovat ajatuksiaan kotikaupungistaan. Teksti on julkaistu alun perin Koti&Kaupunki -asukaslehden numerossa 1/2020.

Riihimäen Cocksin edustusjoukkueen kapteeni, vasen laitapelaaja Teemu Tamminen on lähes kauttaaltaan tatuoitu. Vain kasvoissa ei ole kuvia, eikä pakaroissa leimoja – alaselkäänsäkin käsipalloilija säästi pitkään.

Säästämiselle oli syynsä: Riihimäki. Tamminen halusi alaselkäänsä rakkaan kotikaupunkinsa, mutta kului aikaa ennen kuin syntyi ajatus siitä, mikä on oikea tapa tatuoida pieni kotikaupunki.

Lopulta Tammisen tatuoija sai idean ja alaselän tatuoinnit valmistuivat kesällä 2019. Ihossa komeilevat nyt Riihimäen urheilutalo, lasinpuhaltajapatsas, kirkon mäki, rautatieasema ja vesitorni.

– Ne olivat minun nuoruuteni paikkoja ja minun paikkojani ne ovat vieläkin. Minä en ole päässyt Riihimäeltä mihinkään, enkä lähde täältä mihinkään. Tämä on minun kotikaupunkini, minun kotini, Tamminen sanoo.

Teemu Tamminen on Riihimäen Cocksin käsipallojoukkueen vasen laitapelaaja.Riihimäki, käsipallo ja Cocks ovat Teemu Tammiselle rakkaita asioita.Riihimäki, käsipallo ja Cocks ovat Teemu Tammiselle rakkaita asioita.

Cocksin hengen ruumiillistuma

Tamminen tunnetaan ja tiedetään Riihimäellä. Hän on kovan tason käsipallonpelaaja. Riihimäen Cocksin hengen ruumiillistuma. Esikuva junioripelaajille. Paikallinen julkisuuden henkilö.

Tamminen myöntää, että joukkueen hyvä henki ja pelaajien keskinäinen luottamus ovat tärkeitä asioita. Ne takaavat menestyksen. Hän pyrkii olemaan myös esikuva ja Cocksin junioripelaajat ovat Tammiselle tärkeitä.

– Paikallinen julkkis? Ei. Ei nämä hämäläiset tule kuin baarissa jurrissa puhumaan, Tamminen nauraa.

Tamminen on urheillut pikkupojasta lähtien. Käsipallon pelaamisen hän aloitti 11-vuotiaana. Sitten tapahtui jotain, joka sai pojan urheiluharrastukset taukoamaan. Tammisen isä kuoli, kun hän oli 13-vuotias.

Menetys oli murrosikäiselle pojalle valtava. Urheilu jäi – etenkin, kun isä oli ollut se, joka kuskasi poikaa treeneihin ja huolehti harrastuksista muutenkin.

– Sitten sen aikainen valmentaja tuli hakemaan, tuli hakemaan pois kadulta. Se on niin, että Riihimäen Cocks ja äiti minut pelastivat. Silloin minä heräsin heti ja tajusin, että käsipallo on mun juttu. Tuskin olisin tässä ilman Cocksia ja äitiä. Jälkeenpäin olen usein ajatellut, että on siinä ollut äidilläkin kestämistä.

Käsipalloa joka päivä

Nykyisin käsipallo kuuluu Tammisen jokaiseen päivään. Jos ei treenata, pelataan. Tammisen pelaajasopimus on neljävuotinen, eikä hän siis ainakaan vielä ole lopettamassa pelaajauraansa.

– Aion rikkoa ennätyksen ja päästä maalipörssin ykköseksi. Tällä hetkellä olen kakkonen. Ykkössijaan tarvitaan 303 maalia ja enköhän mä sen saavuta kahdessa kaudessa.

Kun uusi Cocks Aareena valmistui Riihimäelle, pelaajat saivat paremmat puitteet pelaamiselle kuin koskaan ennen. On edustusjoukkueen oma pukukoppi, jonne muilla ei ole asiaa, sauna ja paljon muuta hyvää.

– Mutta oli vaikea lähteä urheilutalolta. Meidän uudessa hallissa ei ole vielä kotitaikaa, joka oli urheilutalolla, mutta uskon, että se tulee vielä.

Marke Harkas