Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Lakaistut kadut ovat ihana kevään merkki, mutta paljasta baanaa edeltää monta työvaihetta

20.4.2022 2022 Riksussa töissä Kunnossapito

Eero Alho seisoo edustalla. Taustalla lakaisukone.
Vaikka katujenpuhdistus tehdään pölyä minimoiden, vasta luonnon sade rummuttaa kadut kunnolla puhtaaksi, kertoo katujen kunnossapidon työntekijä Eero Alho. Kuva: Jenniina Nummela

Riksussa töissä on juttusarja, jossa Riihimäen kaupungin työntekijät kertovat työstään.

Katuhiekoituksen poisto kaduilta on jokakeväinen suururakka, mutta tänä vuonna tavallistakin työläämpi tehtävä. Hiekoitussepeliä on nimittäin jouduttu ajamaan Riihimäen kaduille ennätysmäärät, noin 5900 tonnia, kun yleensä sepeliä kuluu talvessa alle 3000 tonnia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että viime vuonna soraa kului vain 2600 tonnia.

“Hiekoituksen poistourakka kestää tavallisesti neljästä kuuteen viikkoa, mutta tänä vuonna voi tehdä tiukkaa, että kuusikaan viikkoa riittäisi. Paljon on nyt kiinni keleistä”, tuumii katujen kunnossapidon vastaava työnjohtaja Sami Nikkinen.

Myös puistotyöntekijät puhdistavat

Heti kun kadut sulavat, ihmiset alkavat kuumeisesti odottaa, milloin hiekat siivotaan pois. Kaduilla pyörivä hiekka pölisee ilmassa ja se voi puhkoa pyörän renkaan tai painua ikävästi lenkkitossun pohjaan. Lakaisuhommiin päästään kuitenkin vasta sitten, kun sää on varmasti plussan puolella eikä lumien sulamisvesiä tule enää suurissa määrin.

Mutta heti kun lämpötilat antavat myöten, Riihimäen katujen kunnossapidon 16-henkinen tiimi lähtee kaduille. Käytössä on myös 16 erilaista konetta tai ajoneuvoa mukaan lukien kuorma-autot, harjakoneet ja katujen pesukoneet.

Tarvittaessa lisää apua ostetaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Operaatioon osallistuvat myös puistopuolen työntekijät, jotka lakaisevat bussipysäkkejä käsityönä ja keräävät hiekkaa viheralueilta.

Kaikesta kaduille talven mittaan ajetusta hiekoitussepelistä saadaan keväällä kerättyä takaisin vain murto-osa, arviolta 20–30 prosenttia. Suurin osa hiekasta kulkeutuu viheralueille ja lumen mukana lumenkaatopaikoille. Talteen kerätystä hiekoitussepelistä otetaan raskasmetallinäyte ja suurin osa sepelistä viedään lumenkaatopaikoille tai työmaakohteisiin.

Hiekoitussepeliä voidaan käyttää myös vanhojen kaatopaikkojen täytöissä, liikenteen meluvalleissa tai kuntoilureittien rakennusaineena. Se edellyttää kuitenkin, ettei kerätyssä hiekoitussepelissä ole liikaa epäpuhtauksia.

Ohita lakaisutiimi varoen

Katujen kunnossapidon työntekijälle Eero Alholle lämpenevät kevätaamut tarkoittavat ympäripyöreiden työpäivien starttaamista. Katujen lakaisu aloitetaan aamulla neljän aikaan ja lopetetaan suunnilleen neljän aikoihin iltapäivällä. Varhaisen aamun tunnit ovat parasta työaikaa.

“Aamulla työtä saa tehdä rauhassa ja joutuisasti, mutta ruuhka-aikoina pitää varoa. Ihmiset eivät jätä minkäänlaisia turvavälejä ja tekevät vaarallisia ohituksia”, Alho sanoo.

Lakaisutiimi onkin harmillinen tientukko liikenteessä, sillä peräkkäin on yleensä neljä isoa ajoneuvoa. Ensimmäisenä menee katuja kasteleva kuorma-auto tai traktori, sen perässä tulee harjakone, joka kerää suurimmat hiekat kadulta ja perässä tulee vielä kaksi pesukonetta, jotka pesevät kadulta hienojakoista pölyä. Ajoneuvot vaihtavat välillä paikkaa niin, että edestä siirrytään taaimmaiseksi ja juuri silloin on erityisen vaarallista, jos joku syöksähtää varomatta ohi.

Palautetta katuhiekasta tulee eniten juuri keväisin, kun ihmiset jo malttamattomina odottavat, että se siivotaan pois. Joka paikkaan ei kuitenkaan ehditä yhtä aikaa, vaan ensin siivotaan keskusta, isot sisääntuloväylät ja linja-autoreitit. Asuinalueiden siivousjärjestys vaihtelee vuosittain

“Ihmiset eivät aina tiedä, että työtä ei voi aloittaa pakkasella ja että kertapyyhkäisyllä ei tule valmista, vaan puhdistuksessa on useita työvaiheita”, Nikkinen sanoo.

Alho toivoo myös ihmisiltä malttia, mutta huomauttaa, että verrattuna auraamisesta tulevaan palautteeseen, hiekoitusärsytys on kuitenkin pientä.

Emmi Tuomisto