Hyppää sisältöön

Kaupunkilaisten iloksi 3600 kesäkukkaa

30.6.2022 2022 Riksussa töissä Puistot ja viheralueet Asuminen Kunnossapito Luonto

Anja Koivunurmi-Niemelä pitää sylissään suurta määrää istutettavia punaisia kukkia ja seisoo istutusalueella hymyillen.
Anja Koivunurmi-Niemelä vastaa Riihimäen kesäkukkaistutusten suunnittelusta. Kuva: Jenniina Nummela.

Riihimäen puistot ja puutarhat versovat suvea, kesäkukat kukkivat ja ruohonleikkurit surisevat.

“Keväällä huollamme ensin perennapenkit ja leikkaamme talventörröttäjät. Sitten alkavat nousta kevätsipulit. Myös perennat lannoitetaan”, puutarhuri Sari-Maarit Aapro kertoo.

Kaupunki on jaettu kolmeen hoitoalueeseen, joista vastaavat pääasiassa niille nimetyt aluepuutarhurit. Aapron aluetta on keskusta, Peltosaari sekä liikenteenjakajat.

“Olen sydämeltäni puutarhuri. Aloitin 16-vuotiaana taimistolla ja opiskelin alalle. Olen aina ollut puutarha- tai metsätöissä”, hän kertoo.

Puistoissa leikataan, huolletaan ja kastellaan

Ohikulkija näkee puisto- ja puutarhatyöstä lähinnä nurmikonleikkuun. Se on kuitenkin vain yksi osa. On myös suunnittelua, kunnossapitoa, uuden kehittämistä ja vanhan vaalimista.

Aapronkin työhön kuuluu monenlaista. Hän sahaa isojen lehmusten vesiversoja ja omenapuun oksia, tasaa aitoja, siimaa, siistii, kastelee kukkia, kylvää nurmikkoa, suunnittelee istutuksia ja tekee paljon muuta.

Rytmin antaa vuosikello. Tekemiset katsotaan joka päivä myös paikan päällä.

“Jos vaikka roskis on rikki, korjaan sen”, Aapro sanoo.

Mukana kulkee auto ja työkaluja, kuten lapio, harava, saksia, sekatöörit eli oksasakset ja tarvittaessa moottorisaha.

“Saimme juuri ensimmäisen akkumoottorisahan. Se on hiljainen sekä kevyt ja akku kulkee repussa. Pelkkiä pensasaitoja leikataan satoja metrejä, joten tilauksessa on myös uusi akkukäyttöinen pensasleikkuri.”

Kevät ja alkukesä ovat kiireistä aikaa

Kevät ja alkukesä ovat kiireisiä. Nurmikolta poistetaan harjakoneella hiekoitushiekka ja puistot siivotaan. Tänä vuonna hiekoitushiekkaa on ollut erityisen paljon.

Osa puista täytyy leikata keväällä ennen kuin lehdet tulevat. Pitää kuitenkin tietää, mitkä.

“Esimerkiksi koivuun tai vaahteraan ei saa koskea keväällä. Kiirehommat tehdään yhdessä. Kausityöntekijöiden avulla saatiin esimerkiksi museon puisto nopeasti kuntoon. Tärkeä apu myös traktori, jossa on peräkärry ja oksakauha. Se hakee pois leikatut oksat”, Aapro kertoo.

Aapro perehdyttää uudet työntekijät: opettaa kasveja, ergonomiaa ja vaikka sen, miten työskennellään liikenteen joukossa.

Kesän aikana kukkapenkit kastellaan ja huolletaan. Jos ongelmia ilmenee, ne korjataan. Kun Aapro laittoi kuunliljapenkkejä Peltosaaren torilla, hän huomasi, että yhdestä puuttui koko rivi. Hän jakoi taimista neljäkymmentä uutta ja istutti ne. Tänä vuonna on myös kylvetty uudet niityt Lidlin ja Lasinpuhaltaja-patsaan luo.

Moni ohikulkijakin pysähtyy. Puhutaan kasveista ja välillä elämästäkin. Jotkut kysyvät puutarhaohjeita.

“Kun leikkasin omenapuita, joku pyysi oksia. Myöhemmin hän tuli kertomaan, että ne olivat puhjenneet kukkaan.”

Kukkaistutukset suunnitellaan varhain

“Käytämme kesäkukissa värejä, jotka nousevat esiin: punaista, oranssia. Mukana on myös pörriäiskukkia”, kesäkukkasuunnitelmista vastaava Anja Koivunurmi-Niemelä kertoo.

Tänä vuonna kesäkukkia istutetaan noin 3600.

“Kokeilemme joka vuosi muutamaa uutta lajia. Loistotsinnia, tarhamaltsa, tyräkki, suklaakosmoskukka sekä marketan eri lajikkeet ovat tämän vuoden uutuuskokeiluita.”

Kesäkukkien suunnittelu alkaa jo edellisenä kesänä. Koivunurmi-Niemelä seuraa Euroopan puutarhojen uusia tuulia ja hakee inspiraatiota netistä ja lehdistä. Omat ehtonsa asettavat sijainti ja budjetti sekä kunnossapidon kokemukset. Kukkien toimittaja valitaan kilpailutuksella.

Kukkien sijoittelu päätetään edellisenä vuonna. Kun kukat tulevat kesäkuun alussa, alkaa kiire.

“Kukat pitää istuttaa noin viikon sisällä. Ennen istuttamista maapenkit reunakantataan, lannoitetaan ja jyrsitään.  Kuivana keväänä penkit on myös esikasteltava. Istutustyö tehdään porukalla. Kesällä kukkia kastellaan pari kertaa viikossa, kunnossapito jatkuu koko kesän ajan.”

Kohti kestävää monimuotoisuutta

Viime vuonna saneeratun Perhospuiston avajaisia vietettiin kesäkuussa. Perhospuisto on hyvä esimerkki puistosta, joka tukee monimuotoisuutta.

Puistosta löytyy seitsemänkymmentä eri perhosperennalajiketta ja kuusikymmentä eri luonnonkukkalajia. Syötävää on mahdollisimman monelle perhoslajille. Lisäksi puiston luonnonmukaisella alueella viivytetään hulevesiä, ja sinne on jätetty lahopuurunkoja.

“Yksilajiset massaistutukset eivät ole enää tämän päivän ideaali. Nyt tarvitaan kestäviä, luonnon monimuotoisuutta tukevia ja hiiltä sitovia ratkaisuja”, kaupunginpuutarhuri Päivi Sundman kertoo.

Perhosteema näkyy puistossa muutenkin. Kävijöitä ilahduttavat perhosrunopolku, perhosteemaiset leikkivälineet ja infotaulut.

Teemat luovat puistoihin paikan tuntua ja kytkevät paikan kulttuurihistoriaan. Puistoja onkin kunnostusten yhteydessä pyritty teemoittamaan.

Lounaspuisto on kaupunkilaisten yhteinen olohuone, Atsaleapuisto tarjoaa esteettömiä elämyksiä. Panimopuistoon on tulossa nuorisolle suunnattu liikuntapuisto ja Saunapuistoon saunateemainen leikkipaikka.

Kaupunkilaiset mukana suunnittelussa

Kaupunkilaiset ovat myös mukana puistojen ja puutarhojen suunnittelussa.

“Esimerkiksi Piikinmäen uuteen puistoon on luvassa kuntoportaat ja karuselli. Porrastoive tuli osallistavasta budjetoinnista, karuselli oli lapsilta saatu asukastoive”, Sundman kertoo.

Monimuotoisuus näkyy myös siinä, että ajatellaan monenlaisia käyttäjiä ja käyttötapoja. Leikkipuistoissa huomioidaan myös aikuiset. Myös saavutettavuus on tärkeää.

“Viime vuonna korjatun Atsaleapuiston esteetön reitti on  atsaleojen kukkiessa parhaimmillaan”, Sundman vinkkaa.

Kokonaisvaltaista viherajattelua

Tulevaisuudessa puistoja suunnitellaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Tärkeää ei ole enää pelkkä kukkapenkkien siisteys tai visuaalinen kauneus, vaan se, miten viheralueet auttavat meitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

“Suunnittelemme esimerkiksi sitä, miten viheralueet voivat olla osa hulevesien hallintaa. Perinteisten suihkulähteiden sijaan vesiaihe onkin hulevesiä viivyttävä ja puhdistava kosteikko”, Sundman sanoo.

Myös asukkailta kysytään uudenlaista suhtautumista kauneuteen.

“Hulevesiaiheissa vesi ei ole kirkasta. Toivoisin, että ihmiset oppisivat arvostamaan myös näitä kosteikkoja ja eri eliöiden asuinpaikkoja. Luonnonmukaisuutta voisi tuoda myös kotipihoille”, Sundman sanoo.

Fakta

  • Kaupungilla on yhdeksän vakituista puutarha- ja puistotyöntekijää, kymmenisen kausityöntekijää sekä kolme työllisyyspalveluiden kautta tullutta
  • Puistopalvelut työllistävät myös noin  35–40 nuorta kesässä.
  • Myös opiskelijat ovat tervetulleita harjoitteluun. Tänä kesänä harjoittelijoita on kaksi.
  • Riihimäen keskeisimmistä puistoista ja kasvuympäristöistä kertova Muistojen puistoja -näyttely on avoimena Riihimäen kaupunginmuseossa 11. syyskuuta 2022 asti.

Leena-Kaisa Laakso