Hyppää sisältöön

Please Note: Machine Translation
This is a machine translation made using Google Translate. Its purpose is to give the reader a general idea of the content of the page. You can check the original-language text to verify the content.

Metsäistä maisemaa kesällä, aluetta halkoo pari isompaa tietä.
Riihimäenportti VI. Kuva: Kimmo Haapanen

Northern Energyn datakeskushanke

Northern Europe Energy Group suunnittelee datakeskuksen rakentamista Riihimäen pohjoisosaan Riihimäenporttiin. Riihimäen kaupungin elinvoimalautakunta on hyväksynyt syyskuussa 2026 esisopimuksen tontin myymisestä tai vuokraamisesta yhtiölle. Datakeskus voisi valmistua Riihimäelle aikaisintaan 2030-luvulla.

Northern Europe Energy Group on Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva energiayhtiö. Yhtiö suunnittelee datakeskuksen rakentamista vaiheittain.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia datakeskushankkeesta seitsemän teeman kautta:

  • Ympäristövaikutusten arviointi ja luvat
  • Luonto ja maa-alue
  • Vesi ja jäähdytys
  • Energia
  • Melu
  • Paikalliset hyödyt ja haitat
  • Vaikuttaminen ja osallisuus

Ympäristövaikutusten arviointi ja luvat

1. Tehdäänkö hankkeesta ympäristövaikutusten arviointi (YVA)? Jos tehdään, milloin?

Northern Europe Energy Group AS odottaa hankkeen edellyttävän YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Lupa- ja valvontaviraston kanssa ja noudattaa vaadittuja menettelyjä. YVA käynnistetään, kun hankkeen suunnitelmat ovat riittävän tarkat. Aikataulusta tiedotetaan menettelyn käynnistyessä.

Hanke on vielä alkuvaiheessa. Rakentamista tai merkittäviä valmistelevia töitä ei aloiteta ennen kuin tarvittavat luvat on saatu ja arvioinnit, mukaan lukien YVA, on tehty. Kaupungin kanssa tehty esisopimus varaa maa-alueen ja luo puitteet yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Suunnitteluratkaisuista, kapasiteetista tai rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä.

Jos hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi, asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista YVA-menettelyn aikana.

2. Jos YVA-menettelyä ei tarvita, kuka sen ratkaisee ja millä perusteella?

YVA-menettelyn tarpeen ratkaisee Lupa- ja valvontavirasto YVA-lain perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset.

Northern toimittaa viranomaiselle sen edellyttämät tiedot, kun hankesuunnitelmat ovat riittävän tarkat. Yhtiön mukaan Suomessa on toteutettu YVA-menettely vastaavankokoisissa datakeskushankkeissa, ja yhtiö odottaa samaa myös Riihimäen hankkeessa.

3. Mitä muita ympäristöön liittyviä lupia ja selvityksiä hanke edellyttää?

Northernin tarvitsemat luvat määräytyvät lopullisen hankesuunnitelman ja toteutusratkaisun perusteella. Hanke etenee kaupungin asemakaavoitusprosessin mukaisesti, ja prosessiin kuuluvat vaikutusten selvittäminen sekä osallisten kuuleminen. Esimerkiksi varavoima voi edellyttää ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisia lupia tai ilmoituksia.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään keskeisiä ympäristöaiheita: melua, varavoimaa, vettä ja hulevesiä, liikennettä, luontoa, valaistusta ja maisemaa. Seuraavassa kehitysvaiheessa tehdään myös sähköön, jäähdytykseen ja alueen olosuhteisiin liittyviä teknisiä selvityksiä.

Luonto ja maa-alue

1. Miten datakeskusyritys hallitsee hankkeen ympäristövaikutuksia?

Northern on kestävyyteen keskittyvä yritys, joka pyrkii siihen, että hankkeiden ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni. Luontovaikutukset ja niitä lieventävät toimenpiteet arvioidaan YVA-menettelyssä, ja tulokset ovat julkisia. Northernin tavoitteena on kehittää hanketta niin, että se hyödyttää paikallisyhteisöä ja tuo arvoa kaupungille.

Alustavassa toteutusratkaisussa ympäristövaikutuksia rajoitetaan jo suunnittelulla: alue on kompakti, rakennus matala ja yksikerroksinen, ja jäähdytys perustuu suljettuun kiertoon, jossa vedenkulutus on vähäistä. Northernin tavoitteena on ottaa hankkeen kehittämisessä käyttöön kulloinkin saatavilla olevaa edistyneintä teknologiaa, jotta ympäristöjalanjälki jäisi mahdollisimman pieneksi.

2. Miten rakentaminen etenisi?

Rakentamista ei aloiteta ennen kuin YVA-menettely ja asemakaavoitus on tehty, tarvittavat luvat on saatu ja verkkoliityntäsopimukset on solmittu. Tämänhetkisenä tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuosina 2029–2030, ja hanke rakennettaisiin vaiheittain. Liikenne, rakennusmelu ja työajat suunnitellaan yhdessä kaupungin kanssa, ja asukkaille tiedotetaan etukäteen.

3. Kuinka suuri datakeskukselle varattu alue on?

Tontin pinta-ala on noin 16 hehtaaria eli 160 000 neliömetriä. Tontille tavoitellaan vähintään 80 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Tontin koko vastaa pinta-alaltaan noin 22 jalkapallokenttää. Suomen mittakaavassa kyse on keskikokoisesta datakeskushankkeesta.

4. Mitä alueella on tällä hetkellä?

Datakeskukselle suunniteltu alue, Riihimäenportti VI, on tällä hetkellä pääosin rakentamatonta metsätalousmaata. Alueella on koivua, sekametsää, mäntyä ja kuusikkoa. Alue sijaitsee Riihimäen lounaisosassa Lahdentien ja Hämeenlinnantien risteyksessä.

5. Onko alue kaavoitettu?

Datakeskukselle suunnitellulla alueella on tällä hetkellä yleiskaava, jossa se on osoitettu työpaikka-alueeksi. Se on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä varastointia varten. Asemakaavan tekeminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2027.

Asemakaavaprosessin aikana arvioidaan suunnitelman vaikutuksia muun muassa luontoon, hulevesiin, liikenteeseen, meluun, maisemaan ja ihmisten elinympäristöön. Kaavassa voidaan antaa määräyksiä haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Asemakaavan perusteella voi hakea rakentamislupaa.

Asukkaat, viranomaiset ja muut osalliset voivat ottaa suunnitelmiin kantaa asemakaavan ollessa nähtävillä. Asemakaavasta päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

6. Onko alueella tehty luonto-, lajisto- tai vesistöselvityksiä?

On, kaupunki on teettänyt alueelle luontoselvityksen vuonna 2022. Datakeskushankkeen kannalta luontoselvityksistä saatava yleiskuva on selkeä: alueelta ei ole löytynyt laaja-alaisia tai monia rakentamista rajoittavia luontoarvoja. Alueella on kuitenkin ojakaalin esiintymä, joka on tarkoitus jättää rakentamisen ulkopuolelle. Suomessa ojakaali on harvinainen ja luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi.

Tavatut lintulajit olivat yleisiä metsien peruslajeja. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai muita huomionarvoisia lintulajeja ei selvitysten aikaan tavattu. Luontoselvityksissä ei löydetty liito-oravan jätöksiä tai muita merkkejä lajista.

Luontoselvitysten mukaan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Alueelta ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä eikä METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä kohteita.

Kaupunki on teettänyt alueella myös hulevesiselvityksen, jossa on huomioitu ojakaaliin elinolosuhteiden säilyminen.

Vesi ja jäähdytys

1. Miten vedenkäyttö ja jäähdytys toteutetaan, ja voiko niillä olla vaikutuksia lähivesistöihin?

Northernin ensisijainen suunnittelun lähtökohta on suljettuun kiertoon perustuva jäähdytys, jossa jäähdytysneste kiertää uudelleen ja lämpö siirretään ilmaan tai hyödynnettäväksi. Tavoitteena on lähes olematon vedenkulutus tavanomaisessa jäähdytyksessä. Vedenkäyttö, hulevedet ja mahdolliset vesistövaikutukset arvioidaan YVA:ssa, ja suunniteltavassa jäähdytysratkaisussa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Lopullista jäähdytysratkaisua ei ole vielä päätetty.

Energia

1. Mikä on datakeskuksen arvioitu sähköntarve?

Kapasiteettia ei ole vielä vahvistettu. Datakeskus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, ja kunkin vaiheen koko riippuu käytettävissä olevasta sähköverkon kapasiteetista, luvituksesta ja asiakkaiden tarpeista. Tarkemmat luvut vahvistetaan suunnitelmien edetessä. Jotta hanke edistäisi alueen kehitystä myönteisesti, sen on oltava kestävä muun muassa ympäristöjalanjäljen, sähköverkon kapasiteetin ja sähkönkulutuksen näkökulmasta.

2. Mistä datakeskuksen sähkö tulee?

Hankkeessa arvioidaan parasta ja kestävintä sähkönhankintatapaa, mukaan lukien sähkön hankinta Suomen sähköverkosta. Yritys sopii verkkoliitynnästä ja sähkön toimitusjärjestelyistä verkonhaltijoiden kanssa hankkeen edetessä. Northernin tavoitteena on käyttää uusiutuvaa tai vähäpäästöistä sähköä, ja hankintavaihtoehtoja arvioidaan tulevissa vaiheissa.

3. Edellyttääkö hanke uutta sähköverkkoinfrastruktuuria tai uutta sähköasemaa?

Verkkoliitynnän ratkaisua ei ole vielä määritelty. Verkonhaltijat suunnittelisivat mahdollisen uuden sähköverkkoinfrastruktuurin ja huolehtisivat sen luvituksesta omien menettelyjensä mukaisesti, mukaan lukien omat ympäristöarviointinsa. Northern tekee yhteistyötä Fingridin ja paikallisen verkkoyhtiön kanssa parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

4. Voidaanko datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä hyödyntää, ja miten?

Hukkalämmön talteenotto on tärkeä näkökohta nykyaikaisissa datakeskuksissa. Northern haluaa hankkeen edetessä selvittää kaupungin ja paikallisten energiayhtiöiden kanssa tapoja hyödyntää mahdollisimman suuri osa syntyvästä lämmöstä. Talteen otettu lämpö voisi täydentää paikallista kaukolämpöjärjestelmää ja houkutella alueelle myös uusia paljon lämpöä tarvitsevia yrityksiä kuten kasvihuoneita, elintarviketuotantoa tai kuivausprosesseja hyödyntäviä yrityksiä.

Melu

1. Millaisia melutasoja on odotettavissa, ja miten melua vähennetään?

Melua arvioidaan YVA:ssa sekä suunnittelun ja kaavoituksen aikana yhdessä jäähdytyksen ja energiatehokkuuden kanssa, sillä nämä liittyvät tiiviisti toisiinsa. Laitoksen on täytettävä Suomen meluvaatimukset, ja se tulee täyttämään ne. Tarvittavat meluntorjuntatoimet kuten laitevalinnat, hiljaiset puhaltimet, laitteiden sijoittelu alueella ja meluesteet, määritellään suunnittelussa. Varavoima suunnitellaan ja testataan sovellettavien vaatimusten mukaisesti.

Paikalliset hyödyt ja haitat

1. Mitä hyötyä datakeskuksesta on Riihimäelle?

Datakeskus loisi Riihimäelle työpaikkoja erityisesti rakentamisvaiheessa sekä myös pysyviä työpaikkoja. Datakeskus maksaisi myös kiinteistöveroja kaupungille.

Ensimmäistä hankevaihetta koskevien alustavien arvioiden mukaan datakeskus voi luoda kymmeniä pitkäaikaisia työpaikkoja. Näitä ovat esimerkiksi operaattorin henkilöstön, asiakkaiden IT-tiimien, urakoitsijoiden ja paikallisten palvelujen työpaikat. Lisäksi rakentaminen työllistäisi merkittävästi.

Työpaikkojen todellinen määrä tarkentuu, kun toteutusratkaisu ja ensimmäisen vaiheen kapasiteetti on päätetty. Hanke voi luoda Riihimäelle hyviä työllistymismahdollisuuksia, ja Northern haluaa olla houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja pitkällä aikavälillä. Northern aikoo selvittää koulutusyhteistyötä paikallisten koulutuksen järjestäjien kanssa ja aloittaa yhteistyön paikallisten toimittajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa.

2. Kuinka monta pysyvää työpaikkaa syntyy?

Hankkeen ensimmäistä vaihetta koskevien alustavien arvioiden mukaan datakeskus voi luoda Riihimäelle uusia pysyviä työpaikkoja muun muassa datakeskuksen operoinnin, asiakkaiden IT-toimintojen, alihankinnan ja paikallisten palvelujen pariin. Lisäksi rakentamisvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan merkittäviä.

Työpaikkojen määrä tarkentuu, kun hankkeen konsepti ja ensimmäisen vaiheen kapasiteetti ovat täsmentyneet. Northern on sitoutunut siihen, että hanke luo Riihimäelle uusia työllistymismahdollisuuksia ja että datakeskuksesta kehitetään pitkällä aikavälillä houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja. Northern aikoo myös selvittää koulutusyhteistyön mahdollisuuksia paikallisten oppilaitosten kanssa ja aloittaa yhteistyön paikallisten toimittajien kanssa jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.

3. Kuinka monta rakentamisvaiheen työpaikkaa syntyy?

Rakentamisvaiheen arvioidaan työllistävän alueella merkittävästi. Rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain useiden vuosien aikana.

4. Mitä hyötyjä Riihimäelle jää taloudellisesti?

Toteutuessaan datakeskus tuottaisi kaupungille kiinteistöverotuloja. Datakeskus työllistäisi alueella ihmisiä sekä suoraan että välillisesti ostamiensa palvelujen sekä synnyttämänsä uuden tai kasvavan kysynnän kautta.

5. Syntyykö alueelle lisää liikennettä?

Kyllä, etenkin rakentamisvaiheessa, mutta käytön aikaiset liikennemäärät jäänevät vähäisiksi.

6. Miksi datakeskus kannattaa sijoittaa juuri Riihimäelle?

Riihimäellä on sijaintinsa puolesta hyvät edellytykset datakeskusinvestoinneille. Kaupungin vahvuuksia ovat hyvät energia- ja tietoliikenneyhteydet sekä keskeinen sijainti ja erinomaiset liikenneyhteydet. Myös tulevaisuuden energiainfrastruktuurin suunnitelmat voivat vahvistaa alueen kiinnostavuutta investointikohteena.

Vaikuttaminen ja osallisuus

1. Miten asukkaat voivat vaikuttaa hankkeen suunnitteluun?

Jos hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA), asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista YVA-menettelyn aikana.

Kaavan laadinnan aikana asukas voi osallistua esimerkiksi esittämällä mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta, antamalla palautetta suunnitelmista ja niiden vaikutuksista sekä osallistumalla mahdollisiin asukastilaisuuksiin. Asukkailla, viranomaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ottaa suunnitelmiin kantaa myös asemakaavan nähtävillä olon aikana.

Northern Europe Energy Group käy mielellään vuoropuhelua asukkaiden kanssa koko hankkeen ajan.

Yhteystiedot