Nähtävillä olevat poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut

Mattilan ja Torronsuon kiinteistöjen alueen osalla (noin 22,5 ha) on myönnetty ehtoja sisältävä suunnittelutarveratkaisu 26.5.2020, jonka Hämeenlinnan hallinto-oikeus 23.11.2021 päätöksessään piti voimassa. Suunnittelutarveratkaisupäätöksen voimassa olo on kaksi (2) vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta alkaen. Nyt haetaan suunnittelutarveratkaisua noin 3.2 ha alueelle, jolle on jo myönnetty aikaisempi suunnittelutarveratkaisu. Uusi suunnittelutarveratkaisuhakemus poikkeaa vain pinta-alan osalta edellisestä hakemuksesta. Hakemuksessa kerrottaan, että kyseessä on vaihe 1.

Rakentaminen 3,2 ha alueelle on pääasiassa esirakentamisella tehtävää pengertäyttöä ja toiminta maa-ainesten välivarastointia.  Hakemuksen kohteena olevan 3,2 ha alueen kokonaistäyttömäärä on 135 m³rtr. Täyttö on suunniteltu vaihtoehtoisena johtuen eri materiaalien kulloisestakin saatavuudesta (soveltuvat ylijäämämaat, betonimurskeet ja asfalttimurskeet/-rouheet). Alueella hyödynnetään enintään 48.000 m³rtr (90.000 tonnia) MARA-kelpoista betonimursketta ja enintään 3.000 m³3rtr (4.500 tonnia) MARA-kelpoista asfalttimursketta.

Pengertäyttö kentällä koostuu detaljikuvan mukaan turvekerroksen osittaisen poistamisen jälkeen noin 1,5–4,5 m paksuisesta tiivistetystä ylijäämämaasta, noin 1,5 m paksuisesta betonimurskekerroksesta ja noin 10 cm asfalttirouheesta/murskeesta. Asemapiirroksessa on esitetty pengertäytön päälle, ns. kentälle, sijoitettavaksi vaaka ja pesupaikka kuljetusajoneuvoja varten. Pesupaikan jätevesi osoitteitaan asemapiirroksessa kulkevaksi jätevesiputkessa hiekanerotuskaivon kautta tukitoiminta-alueelle ja siitä venttiilikaivon kautta suodatin -/viivytysallasalueelle, joka sijaitsee ojan vieressä, 15 m suojaetäisyydelle ojasta. Suojaetäisyysalue on luonnontilaisena säilytettävä vyöhyke.  Kenttäalueen ojanpuoleiselle reunalle, noin reilu 30 metrin päässä ojasta on merkitty tukitoiminta-alue. Tukitoiminta-alue on 400 m² kokoinen ja rakenne detaljikuvan mukaan turvekerroksen osittaisen poistamisen jälkeen koostuu myös noin 1,5–4,5 m paksuisesta tiivistetystä ylijäämämaasta, noin 1,5 m paksuisesta betonimurskekerroksesta ja noin 10 cm asfalttirouheesta/-murskeesta. Pintamateriaaliksi on esitetty tiivis asfalttibetoni. Liittymäkaistan leveys on merkitty detaljikuvassa 6 m levyiseksi. Liittymälevennyksen pinta-materiaaliksi on esitetty 10 cm asfalttirouhe tai – murskekerros ja täyttönä toimii vanhan ratapenkan päälle noin 30 cm -1,5 m betonimurskekerros. Levennyskaista on tarkoitettu kantatie 130 suunnasta tulevalle liikenteelle.

Suunnittelutarvealue sijaitsee N2000 – järjestelmän korkeudessa noin + 93 mmpy. Suunniteltu toiminta nostaa noin kolme (3) metriä maanpintaa. Alue on saratupeista suometsäistä maastoa. Hankealue ei ole pohjavesialueella, mutta alueella virtaa Herajoen ojan sivuhaara, joka on tarkoitus laittaa rumpuun. Suunnittelualue kuuluu Vantaa Herajoen valuma-alueeseen, joka on Herajoen vedenottamon valuma-aluetta. Suunnittelutarvealueen aivan lähiympäristö on pääasiassa metsäistä maastoa. Ympärillä on jonkin verran haja-asutusta aivan taajama-asutuksen kupeessa. Alueen länsipuolella on valtatie 3 ja eteläpuolella on Sipiläntien yksityistie. Ympäristön vaikutusten arvioinnissa (YVA) on arvioitu, että hankkeen aiheuttama työmaaliikennesuorite on arviolta 20–70 raskaan ajoneuvon käyntiä vuorokaudessa. Hankkeen tieliikennevaikutukset arvioitiin kaikissa YVA:n hankevaihtoehdoissa vähäisiksi mutta samassa YVA:ssa hankeen merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi on arvioitu hankkeen aiheuttama lisääntyvä raskas liikenne, toiminnan aiheuttama melu ja pölyvaikutukset sekä vaikutukset pohja- ja pintavesiin. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemakohteita.

Nyt haettavana olevan suunnittelutarveratkaisun hakemuksessa ensimmäisen vaiheen (vaiheen 1) esirakentamisen kestoksi 3,2 ha alueella arvioidaan kestävän noin kaksi (2) vuotta kaikkien tarvittavien lupien ollessa lainvoimaisia ja toteuttamiskelpoisia.

Jo myönnetyssä suunnittelutarveratkaisussa koko hankealueen (22,5 ha) esirakentamisen kokonaiskestoksi arvioidaan kahdeksasta kymmeneen (8-10) vuotta, mikäli hankealue voidaan sekä materiaalisaatavuudesta että lupapäätöksistä riippuen rakentaa keskeytyksettä.  Vastaanotettavia materiaaleja varastoidaan alueella enintään kolme (3) vuotta ennen jalostus- tai hyödyntämistoimia.