Riihimäelle omat kadut Helena Tynellille ja Nanny Stillille

2.1.2026 Tiedotteet Vaikuta ja tutustu Elä ja voi hyvin Koe ja näe Kadut Kulttuuri Lasikaupunki Päätöksenteko Suomen lasimuseo

Kuvakollaasina kaksi mustavalkoista kuvaa. Toisessa lasinpuhaltaja työssään ja nainen katsomassa työtä hänen vieressään. Toisessa nainen esittelee kaunista lasimaljakkoa käsissään. — Kuvassa vasemmalla Helena Tynell vieressään lasinpuhaltaja Valto Terhomaa. Kuvassa oikealla Nanny Still. Kuva: Erkki Vaalle / Suomen lasimuseon arkisto.

Riihimäen kaupunki nimeää kaksi katua suomalaisten lasitaitelijoiden mukaan. Mattilantie ja osa Etelän Viertotiestä muutetaan Helena Tynellin kaduksi sekä alkuosa Eteläisestä Viertotiestä muutetaan Nanny Stillin kaduksi. Merkittävien lasitaiteilijoin mukaan nimetyt kadut ovat osa Riihimäen kaupungin tavoitetta kasvattaa tunnettuutta lasikaupunkina.

”Helena Tynell ja Nanny Still kuuluivat Riihimäen lasin merkittävimpiin suunnittelijoihin. He ovat olleet luomassa Riihimäestä lasikaupunkia. Lasin tarina on osa Riihimäen kaupungin identiteettiä ja aitoa kulttuuriperintöä. Kaupungin lasihistoria ansaitsee lisää näkyvyyttä kaupungin arjessa ja katukuvassa”, elinvoimajohtaja Anna-Riitta Kujala sanoo.

Tynellin ja Stillin nimeä kantavat kadut ovat jatkumoa Riihimäen lasi Oy:n vanhan lasitehtaan ja Kumelan kaupunginosan lasiaiheisille kadun nimille. Vanhan lasitehtaan alueelta löytyy muun muassa Ilveskatu, Kolehmaisenkatu, Maikinpolku ja Aimo Okkolinin puisto. Kumelasta puolestaan löytyy Hyttitie, Hyttimestarinkatu, Upokkaantie, Pillikatu ja Puhaltajankatu.

Lasikaupunki tarvitsee tekoja

Kaupungin sisääntuloväylien nimet muuttuvat, kun elinvoimajohtaja Kujalan perjantaina 2. tammikuuta 2026 tekemä viranhaltijapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Katujen nimien muutos koskee ensisijaisen osoitteen osalta viittä kiinteistöä.

”Kaupungilla on käsissään ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen valttikortti. Lasikaupunki ei synny pelkästä puheesta, vaan siihen tarvitaan myös tekoja. Katujen nimien muuttaminen on yksi näistä teoista”, Kujala kertoo.

Kaupunki juhlistaa uusia katuja avajaistilaisuudella. Tilaisuus järjestetään kevään 2026 aikana. Kaupunki tiedottaa tilaisuuden ajankohdasta ja sisällöstä tarkemmin viranhaltijapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Muutoksesta kuulemiskierros

Kaupunki kuuli keväällä 2025 kiinteistön omistajia katujen nimien muutoksesta. Kuulemisen seurauksena kaupunki sai aiheesta kaksitoista muistutusta. Lisäksi kaupunkilaiset antoivat aiheesta palautetta kaupungin sähköisessä palautepalvelussa ja keskustelivat aiheesta vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Nimistömuutokseen liittyvät kannanotot jakautuivat tasaisesti puolesta ja vastaan.

Kaupungin nimistöasioiden asiantuntijaelin eli nimistötoimikunta käsitteli katujen nimien muutoksia keväällä 2025. Toimikunta oli nimen muutosten kannalla. Koska aihe herätti paljon julkista keskustelua, nimiasiaan pyydettiin evästystä elinvoimalautakunnalta. Lautakunta ei kannattanut nimien muutosta.

Kaupungit nimeävät kadut lähtökohtaisesti asemakaavassa. Laki mahdollistaa kadun nimen muuttamiseen myös erillisellä päätöksellä. Riihimäellä kadun nimien muutoksista päättää kaavoituspäällikkö tai saman toimivallan omaava elinvoimajohtaja.

Riihimäki hyödyntää juuriaan lasikaupunkina

Riihimäki hyödyntää tunnettuuden rakentamisessa vahvoja juuriaan lasikaupunkina. Riihimäen Lasi Oy (1910–1990) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Lisäksi seudulla on vuosikymmenten saatossa toiminut useita lasitehtaita.

Oman katunsa saava lasitaiteilija Helena Tynell (1918–2016) teki työtä etenkin lasin ja keramiikan parissa ja suunnitteli monipuolisesti suomalaisille, ruotsalaisille, saksalaisille ja amerikkalaisille yrityksille. Tynellille ominaista on graafinen ja veistoksellinen muotoilu. Hänet tunnetaan etenkin Aurinkopullon suunnittelijana.

Lasitaiteilija Nanny Still (1926–2009) tunnetaan etenkin Harlekiini-lasistosta, mutta myös Flindari-pullot ovat muodostunet keräilyklassikoiksi. Still aloitti heti Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1949 valmistettuaan vakituisena suunnittelijana Riihimäen Lasi Oy:ssä. Still asui vuodesta 1959 eteenpäin Brysselissä ja suunnitteli lasia useisiin eri maihin.

Suomen lasimuseo on Riihimäen suosituin vierailukohde

Suomen lasimuseo avautui nykyisiin tiloihinsa vuonna 1981. Museonäyttelyt suunnitteli akateemikko Tapio Wirkkala. Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo.

Suomen lasimuseo kuuluu maailman arvostetuimpiin lasimuseoihin New Yorkissa sijaitsevan Corning Museum of Glassin sekä Lontoossa sijaitsevan Victoria and Albert Museumin lisäksi.

Osana lasikaupunkityötä Riihimäki järjesti kesäkuussa 2025 kansainvälisen lasibiennaalin, Finnish Glass Biennalen. Tapahtuma kutsui lasin ystävät kesäkuussa viikoksi Riihimäelle, Iittalaan ja Nuutajärvelle.