Kaupunginhallitus käsittelee 1. joulukuuta Voimalaa ja opistojen tiloja

Riihimäen kaupunginhallituksella on päätettävänään maanantaina 1. joulukuuta 2025 useita isoja asiakokonaisuuksia kaupungin tulevaisuuden ja talouden kannalta.

Esityslistalla on muun muassa Voimalan hankesuunnitelma ja opistojen tarveselvitys.

Riihimäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Voimalasta on tarkoitus kehittää ainutlaatuinen tapahtuma- ja kulttuurikeskus. Hanketta on valmisteltu kaupungin johdolla vuodesta 2022 alkaen.

Voimalaa kehitetään kaupunkivetoisesti

Kaupunginhallitukselle maanantaina esiteltävässä Voimalan hankesuunnitelmassa on mukana investointipäätöksen edellyttämät tekniset ja kaupalliset suunnitelmat. Kaupunginjohtaja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki pyytää Voimalan hanke- ja konseptisuunnitelmasta lausuntoja lautakunnilta ja sidosryhmiltä. Kaupunginjohtaja ehdottaa kaupunginhallitukselle myös, että kaupunki pyytää Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:tä (RTOY) laatimaan esisopimukset Voimalan vuokralaisten kanssa.

Suunnitelman mukaan Voimalaa olisi hyvä kehittää kaupunkivetoisesti. Tämä mahdollistaisi maltillisemman vuokratason verrattuna yksityisen investorin toteuttamaan malliin. Samalla kiinteistö jäisi kaupungin omistukseen oman kiinteistöyhtiön kautta.

Voimalaa varten uusi tytäryhtiö

Hankkeen toteuttaminen vaatisi hankesuunnitelman mukaan uuden tytäryhtiön perustamista. Voimalaan sijoittuisi tapahtumaoperaattorin lisäksi ravintolatoimija, Riihimäen musiikkiopisto ja elokuvateatteri. Lisäksi Voimalassa olisi toimisto- ja kokoontumistiloja. Kaupunki käy tällä hetkellä neuvotteluja useiden eri tahojen kanssa. Kaupunki neuvottelee Akun Tehdas Oy:n kanssa Voimalan tekniikkainvestointien toteuttamisesta.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana noin 22,1 miljoonaa euroa. Kustannuksiin sisältyvät suunnittelu- ja rakentamispalkkiot, vuokralaisten erillisinvestoinnit sekä hankevaraukset. Kaupunki on varautunut talousarvion investointisuunnitelmassa yhteensä 7,5 miljoonan euron investointiin. Lisäksi on todennäköistä, että kaupungilta tarvitaan takaus perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lainaan.

Hankesuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaan Voimala voisi olla toiminnassa keväällä vuonna 2028. Lopullinen hankesuunnitelman hyväksyminen sekä investointipäätös tehdään sen jälkeen, kun luonnoksesta pyydetyt lausunnot sekä muut laskelmat ja analyysit on käsitelty kaupunginhallituksessa.

Opistojen ja nuorisotilojen tarveselvitys palaa käsittelyyn

Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 1. joulukuuta 2025 myös opistojen ja nuorisotilojen tarveselvitystä. Nyt käsiteltävä tarveselvitys sisältää neljä eri vaihtoehtoa nykyisen kansalaisopiston (Opistotalon), Kutomon, musiikkiopiston, nuorisokeskus Monarin sekä Kalevantalolla sijaitsevien musiikkiopiston ja taidekoulun toimintojen sijoittamiseksi.

Kaupunginhallitus käsitteli tarveselvitystä jo kesäkuussa. Kaupunginhallitus palautti tarveselvityksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että valmistelussa kiinnitetään huomiota vakaan talouden ohjelman kirjauksiin investointien priorisoinnista.

Musiikkiopistoa esitetään sijoitettavaksi Voimalaan

Uudelleen valmistellun tarveselvityksen perusteella kaupunginjohtaja esittää hankesuunnitteluvaiheen käynnistämistä niin, että musiikkiopisto sijoittuisi Voimalaan ja muut toiminnot, taidekoulua lukuun ottamatta, sijoittuisivat nykyisiin kiinteistöihinsä. Näille kiinteistöille suunnitellaan toteutettaviksi välttämättömimmät korjaustoimet sekä esteettömyyden parantaminen viiden vuoden aikavälillä. Kalevantalolle ja siellä sijaitseville toiminnoille, kuten taidekoululle, esitetään laadittavaksi erillinen tarveselvitys.

Esitettävässä päätösvaihtoehdossa rakennusinvestointikustannukset olisivat 6,2 miljoonaa euroa. Summa sisältää Voimalan peruskorjauksesta 4,45 miljoonan euron osuuden, joka koskee musiikkiopiston tiloja. Musiikkiopisto vuokraisi tilat Voimalan kiinteistöyhtiöltä. Loppuosa kustannuksista koostuu kansalaisopiston Opistotalon, Monarin ja Kutomon välttämättömien korjausten sekä esteettömyyden parantamisen kustannuksista.

Investointien priorisoinnin ja vakaan talouden näkökulmasta vaihtoehdoissa on punnittu Voimala-hankkeen painoarvoa, musiikkiopiston toiminnan kannalta erityisen puutteellisia tiloja sekä Kalevantalon peruskorjauksen kustannuksia. Kaupunginjohtajan esityksen mukainen päätös edellyttäisi palveluverkkopäivityksen musiikkiopiston nykyisten tilojen osalta. Lisäksi päätös toisi tarpeen selvittää Kalevantalon jatkotoimenpiteet sekä siihen liittyen taidekoulun toimintojen sijoittamisen. Myös tämä edellyttäisi osaltaan palveluverkon päivittämistä.

Uudelleen valmistellussa tarveselvityksessä esitellään kaikkiaan neljä eri vaihtoehtoja toimintojen sijoittamiseksi. Kaupunginjohtajan esittämä vaihtoehto on näistä kustannuksiltaan toiseksi edullisin. Esitetty vaihtoehto parantaisi merkittävästi musiikkiopiston tällä hetkellä puutteellisia opetustiloja.