Patsaita ja muistomerkkejä

(ks. kuvagalleria sivun lopussa)

Crossroads-veistos

Kuvanveistäjä Jaakko Pernun Crossroads-teos paljastettiin Kulmalan puistokadun ja Etelän Viertotien kiertoliittymässä marraskuussa 2019. Yhdeksän metriä korkean teoksen materiaalina on käytetty noin 500 kappaletta vanhojen kuusten oksia, joita on työstetty kuorimalla, kuivaamalla, vannesahalla kanttaamalla ja maalaamalla. Teoksen ajatuksellinen lähtökohta peilaa ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen merkistöjä niin luonnontilaisen kuin rakennetunkin maiseman kannalta. Ulkoinen muoto viittaa nimensä mukaan myös liikenteen jakajaan liikkumisen solmukohtana, viitaten solmumaisella muodollaan myös DNA-molekyylin kierteiseen rakenteeseen. Pernu on työstänyt enemmän tai vähemmän materiaaliltaan katoavia ulkoprojekteja vuodesta 1988 lähtien.

Eksynyt-veistos

Kuvanveistäjä Tommi Toijan pronssinen Eksynyt-veistos paljastettiin Keskuspuiston kiertoliittymässä lokakuussa 2018. Veistos on valettu pronssiin Säkylässä Taidevalimo Sinisalolla. Tämän jälkeen valmis pronssiveistos on patinoitu ja maalattu. Toijan veistoksissa pienet, ilmeikkäät hahmot ovat toistuva teema. Toijan mukaan ”ukkeleissa” on oleellista tunnetila, joka välittyy hahmojen kasvoilta. Tutut ihmisenä olemisen kysymykset saavat Toijan moniulotteisissa teoksissa paljastavan muodon. Ensimmäisen ukkeli -veistoksensa Toija teki vuonna 2003 ja tämän jälkeen hahmoja on syntynyt jo yli 150.

Höyryveturi 554 , ’Heikki’

Riihimäki tuli tunnetuksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua 1870. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin ja höyryveturi 554 sijoitettiin aseman läheisyyteen Saranpään liikennejakajaan 6.9.1970. Veturi on Hv1-sarjan väliraskas henkilöliikenneveturi vuodelta 1915 varustettuna hiilipiipulla.

Höyryveturi Heikki on siirretty kaupungin varikolle ja kunnostettu. Uutta sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty.

Kalapoika-patsas

Jyrki Sailon pronssinen Kalapoika-patsas Kalapohjankujalla on valmistunut 1955. Kalapoika on pieni 6-7-vuotias lapsi, joka seisoo vettä suihkuttavat kalat käsissään rantakivellä. Patsas on suihkulähde, joka viedään talveksi sisätiloihin säilöön.

Kohtaamispylväs

Kohtaamispylväs on Riihimäki-päivänä 11.9.1998 pystytetty pylväs Kirjastopuistossa. Suuntaviitat osoittavat välimatkoja ystävyyskuntiin sekä muualle maailmaan. Pylväs toteutettiin Jouni Rasimuksen aloitteesta ja valmistettiin arkkitehti Raija Niemen suunnitelman mukaisesti.

Lapsenlikka-patsas

Helsingin Työväen Säästöpankin kaupungille lahjoittamaan Pääskypuistoon kaupunki pystytti Jyrki Sailon veistämän Lapsenlikkapatsaan 1964. Tytön mallina on ollut rouva Miettinen. Riihimäen teknillisen oppilaitoksen insinöörioppilaat ovat lakittaneet joskus vappuna tämän ’Riihimäen kauneimman naisen’.

Lasinpuhaltaja-patsas

Kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämästä Lasinpuhaltajasta on muodostunut Riihimäen tunnus ja juhlapaikka (Kalevankatu 1). Patsaan mallina on seissyt lasinpuhaltaja Valto Terhomaa. Patsas on vuodelta 1960, jolloin Riihimäestä tuli kaupunki. Patsaan on kaupungille lahjoittaneet Lasi ja sen työntekijät.

Patsaan pienoismalli on ollut Riihimäen Lasin pääkonttorin edustalla vuodesta 1963, jolloin M.A. Kolehmaisen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Nykyisin pienoismalli on nähtävissä Suomen lasimuseon pääsisäänkäynnin vieressä.

H.G. Paloheimon muistomerkki

Paloheimo-yhtiön perustajan H.G. Paloheimon muotokuvareliefi paljastettiin 11.9.1961 asema-aukiolla eli paikalla, johon yhtiön ensimmäinen tehdas, saha, perustettiin 1904. Muotokuvan lisäksi Wäinö Aaltosen taideteoksessa on symboliikkaa yhtiön toimialoista puu-, tiili- ja sähköteollisuudesta sekä maataloudesta.

Riihikivi

Riihikivi sijaitsee Luokkipuistossa. Jääkauden hioma kivi on Hiivolan sorakuopasta ja sen laatassa lukee ’Tällä mäellä sijainneista riihistä on kaupunki saanut nimensä, muistokiven pystyttivät Riihimäki-päivänä A.D. MCMLXIII Riihimäen kaupunki, Riihimäki-Seura, Riihimäki Kerho 52’.

Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914-1959 muistomerkki

Pääesikunta lahjoitti Riihimäen kaupungille tykin ja Kalevi Väyrynen suunnitteli sille jalustan nykyiseen kirjastonpuistoon.

Riihimäki-Pietari -radan 100-vuotismuistolaatta

Kari Juvan suunnittelema laatta on kiinnitetty 11.9.1970 rautatieaseman seinään. Laatassa on suomeksi ja venäjäksi teksti:
’1870 valmistui Riihimäen-Leningradin (Pietarin) rautatie
11.9.1970 Riihimäen kaupunki
11.9.1970 Leningradin kaupunki’.
Laatan kaksoiskappale on Pietarin rautatieasemalla.

Sankaripatsas

Sankarivainajien muistoksi pystytettiin 1948 Kalervo Kallion veistämä Sankaripatsas, osoitteeseen Puistikko 6. Patsaan nuori mies nojaa enkeliin ja katsoo korkeuksiin. Patsas on punagraniittia. Patsaan edessä olevan sankarihautausmaan on suunnitellut Viljo Rewell.

Topparoikka-patsas, radanrakentajien muistomerkki

Kari Juvan veistämä Radanrakentajien muistomerkki Topparoikka-patsas paljastettiin Keskuspuistossa Riihimäki-päivänä 1970 Riihimäki-Pietari -radan 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Muistomerkistä taiteilija kertoo: ”Topparoikka-ajatus sai alkunsa, kun katselin Rautatiemuseossa kuvia suoraselkäisestä topparoikasta”. Patsas kuvaa sitä hetkeä, jolloin rata oli valmis ja rakentajat saattoivat oikaista selkänsä mahtipontisina mittavan työn tehtyään. Patsaan karkea tekotapa kuvaa kurjuutta, jota radantekijät kokivat aikanaan.

Muut patsaat, veistokset, reliefit

Vuosi Teos Suunnittelija Sijaintipaikka
1951 Äiti ja lapsi Jyrki Sailo Karlskoga-talo
1963 Lasinpuhaltaja-patsaan pienoismalli Kalervo Kallio Suomen lasimuseo
1967 Venäläisen tarkka-ampujan, rykmentin komentaja eversti Feodor Znamenskin reliefi Jyrki Sailo Varuskuntakirkko
1968 Pukkihyppy Heikki Nieminen Urheilutalo
1969 Kurki Armas Hutri J.V. Jorman puisto
1971 Aseseppä Lauri Leppänen Asesepän puisto
1971 Leikkipiha Ossi Voutilainen Kontiontien päiväkoti
1971 Sirkusratsastaja Nina Terno Uramon koulu
1978 Krusifiksi Pentti Ylösjoki Hautausmaa
1984 Syntyminen Erkki Mykrä Keskusvarikko
1984 Tilateos Martti Aiha Riihikoti
1984 Vesi vilvoittaa Risto Salonen Suomen lasimuseo
1985 Tiedon puu Veikko Eskolin Novo Group Oy
1986 Veikko Sinisalon reliefi Radoslaw Gryta Herajoen työväentalo
1987 Matkan varrella Anneli Sipiläinen Terveyskeskus

Kuvagalleria

(klikkaamalla kuvaa, pääset koko galleriaan)


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 8 Ei 3 Kyllä 8 Ei 3