Hyppää sisältöön

Patsaat ja muistomerkit

  • Kuvanveistäjä Jaakko Pernun Crossroads-teos paljastettiin Kulmalan puistokadun ja Etelän Viertotien kiertoliittymässä marraskuussa 2019. Yhdeksän metriä korkean teoksen materiaalina on käytetty noin 500 kappaletta vanhojen kuusten oksia, joita on työstetty kuorimalla, kuivaamalla, vannesahalla kanttaamalla ja maalaamalla. Teoksen ajatuksellinen lähtökohta peilaa ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen merkistöjä niin luonnontilaisen kuin rakennetunkin maiseman kannalta. Ulkoinen muoto viittaa nimensä mukaan myös liikenteen jakajaan liikkumisen solmukohtana, viitaten solmumaisella muodollaan myös DNA-molekyylin kierteiseen rakenteeseen. Pernu on työstänyt enemmän tai vähemmän materiaaliltaan katoavia ulkoprojekteja vuodesta 1988 lähtien.

  • Kuvanveistäjä Tommi Toijan pronssinen Eksynyt-veistos paljastettiin Keskuspuiston kiertoliittymässä lokakuussa 2018. Veistos on valettu pronssiin Säkylässä Taidevalimo Sinisalolla. Tämän jälkeen valmis pronssiveistos on patinoitu ja maalattu. Toijan veistoksissa pienet, ilmeikkäät hahmot ovat toistuva teema. Toijan mukaan ”ukkeleissa” on oleellista tunnetila, joka välittyy hahmojen kasvoilta. Tutut ihmisenä olemisen kysymykset saavat Toijan moniulotteisissa teoksissa paljastavan muodon. Ensimmäisen ukkeli -veistoksensa Toija teki vuonna 2003 ja tämän jälkeen hahmoja on syntynyt jo yli 150.

  • Riihimäki tuli tunnetuksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua 1870. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin ja höyryveturi 554 sijoitettiin aseman läheisyyteen Saranpään liikennejakajaan 6.9.1970. Veturi on Hv1-sarjan väliraskas henkilöliikenneveturi vuodelta 1915 varustettuna hiilipiipulla.

    Höyryveturi Heikki on kunnostettu ja sillä on säilytyspilttuu vanhassa veturitallissa.  Sen lopullista sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty.

  • Jyrki Sailon pronssinen Kalapoika-patsas Kalapohjankujalla on valmistunut 1955. Kalapoika on pieni 6–7-vuotias lapsi, joka seisoo vettä suihkuttavat kalat käsissään rantakivellä. Patsas on suihkulähde, joka viedään talveksi sisätiloihin säilöön.

  • Kohtaamispylväs on Riihimäki-päivänä 11.9.1998 pystytetty pylväs Kirjastopuistossa. Suuntaviitat osoittavat välimatkoja ystävyyskuntiin sekä muualle maailmaan. Pylväs toteutettiin Jouni Rasimuksen aloitteesta ja valmistettiin arkkitehti Raija Niemen suunnitelman mukaisesti.

  • Helsingin Työväen Säästöpankin kaupungille lahjoittamaan Pääskypuistoon kaupunki pystytti Jyrki Sailon veistämän Lapsenlikkapatsaan 1964. Tytön mallina on ollut rouva Miettinen. Riihimäen teknillisen oppilaitoksen insinöörioppilaat ovat lakittaneet joskus vappuna tämän ’Riihimäen kauneimman naisen’.

  • Kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämästä Lasinpuhaltajasta on muodostunut Riihimäen tunnus ja juhlapaikka (Kalevankatu 1). Patsaan mallina on seissyt lasinpuhaltaja Valto Terhomaa. Patsas on vuodelta 1960, jolloin Riihimäestä tuli kaupunki. Patsaan on kaupungille lahjoittaneet Lasi ja sen työntekijät.

    Patsaan pienoismalli on ollut Riihimäen Lasin pääkonttorin edustalla vuodesta 1963, jolloin M.A. Kolehmaisen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Nykyisin pienoismalli on nähtävissä Suomen lasimuseon pääsisäänkäynnin vieressä.

  • Paloheimo-yhtiön perustajan H.G. Paloheimon muotokuvareliefi paljastettiin 11.9.1961 asema-aukiolla eli paikalla, johon yhtiön ensimmäinen tehdas, saha, perustettiin 1904. Muotokuvan lisäksi Wäinö Aaltosen taideteoksessa on symboliikkaa yhtiön toimialoista puu-, tiili- ja sähköteollisuudesta sekä maataloudesta.

  • Riihikivi sijaitsee Luokkipuistossa. Jääkauden hioma kivi on Hiivolan sorakuopasta ja sen laatassa lukee ’Tällä mäellä sijainneista riihistä on kaupunki saanut nimensä, muistokiven pystyttivät Riihimäki-päivänä A.D. MCMLXIII Riihimäen kaupunki, Riihimäki-Seura, Riihimäki Kerho 52’.

    Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914-1959 muistomerkki
    Pääesikunta lahjoitti Riihimäen kaupungille tykin ja Kalevi Väyrynen suunnitteli sille jalustan nykyiseen kirjastonpuistoon.

  • Kari Juvan suunnittelema laatta on kiinnitetty 11.9.1970 rautatieaseman seinään. Laatassa on suomeksi ja venäjäksi teksti:

    “1870 valmistui Riihimäen-Leningradin (Pietarin) rautatie
    11.9.1970 Riihimäen kaupunki
    11.9.1970 Leningradin kaupunki”

    Laatan kaksoiskappale on Pietarin rautatieasemalla.

  • Sankarivainajien muistoksi pystytettiin 1948 Kalervo Kallion veistämä Sankaripatsas, osoitteeseen Puistikko 6. Patsaan nuori mies nojaa enkeliin ja katsoo korkeuksiin. Patsas on punagraniittia. Patsaan edessä olevan sankarihautausmaan on suunnitellut Viljo Rewell.

  • Kari Juvan veistämä Radanrakentajien muistomerkki Topparoikka-patsas paljastettiin Keskuspuistossa Riihimäki-päivänä 1970 Riihimäki-Pietari -radan 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

    Muistomerkistä taiteilija kertoo:

    “Topparoikka-ajatus sai alkunsa, kun katselin Rautatiemuseossa kuvia suoraselkäisestä topparoikasta.”

    Patsas kuvaa sitä hetkeä, jolloin rata oli valmis ja rakentajat saattoivat oikaista selkänsä mahtipontisina mittavan työn tehtyään. Patsaan karkea tekotapa kuvaa kurjuutta, jota radantekijät kokivat aikanaan.

  • VuosiTeosSuunnittelijaSijaintipaikka
    1951Äiti ja lapsiJyrki SailoKarlskoga-talo
    1963Lasinpuhaltaja-patsaan pienoismalliKalervo KallioSuomen lasimuseo
    1967Venäläisen tarkka-ampujan, rykmentin komentaja eversti Feodor Znamenskin reliefiJyrki SailoVaruskuntakirkko
    1968PukkihyppyHeikki NieminenUrheilutalo
    1969KurkiArmas HutriJ.V. Jorman puisto
    1971AseseppäLauri LeppänenAsesepän puisto
    1971LeikkipihaOssi VoutilainenKontiontien päiväkoti
    1971SirkusratsastajaNina TernoUramon koulu
    1978KrusifiksiPentti YlösjokiHautausmaa
    1984SyntyminenErkki MykräKeskusvarikko
    1984TilateosMartti AihaRiihikoti
    1984Vesi vilvoittaaRisto SalonenSuomen lasimuseo
    1985Tiedon puuVeikko EskolinNovo Group Oy
    1986Veikko Sinisalon reliefiRadoslaw GrytaHerajoen työväentalo
    1987Matkan varrellaAnneli SipiläinenTerveyskeskus