Yhteys
Lukutaito parantuu harjoittelemalla – Riihimäen kouluissa luetaan yhdessä joka päivä kymmenen minuuttia
Riihimäen kaupunki aloitti maaliskuussa 2025 uuden lukutaidon paranemista tukevan Lupa lukea -käytännön. Peruskoulun ja lukion oppilaat lukevat kirjaa kello kymmenen tienoilla kymmenisen minuuttia joka koulupäivä.
Idean isä lukion rehtori Kari Jukarainen kuuli rehtoritapaamisessa, että Tampereella ja Turussa oli tehty vastaava projekti onnistuneesti.
”Nyt jokainen oppilas lukee päivittäin fyysistä kirjaa keskittyneesti. Opettajakaan ei vastaa Wilma-viesteihin, vaan kaivaa kirjan esille ja antaa lukevan aikuisen mallin”, Jukarainen toteaa.
Lukion lukutiimi pohtii koko ajan keinoja lukemisen lisäämiseksi. Koulun ilmoitustauluilla on lukuvinkkejä, opettajat suosittelevat oman aihepiirinsä kirjoja ja kaunokirjallisuutta. Tarjolla on myös kurssi, jossa lukemalla opettajien valitsemia tietokirjoja voi tienata myös opintopisteitä.
”Yritämme aina mainostaa kirjaston kirjailijavierailuja ja tapahtumia, sillä toivomme opiskelijoiden menevän sinne. Laitamme tapahtumatiedot infonäytöillemme pyörimään.”
Lukiolaiset voivat lukea oppilaitoslisenssillä Helsingin Sanomia, Aamulehteä ja Satakunnan Kansaa.
”Olemme saaneet kirjastosta vanhoja aikakauslehtiä luokkiin. Joillekin lehti on kirjaa helpompi.”
Opetuspäällikkö Outi Ervasti haluaa innostaa myös vanhempia lukemaan yhdessä lastensa kanssa. Olisi hienoa, jos kotonakin luettaisiin yhdessä hetki joka päivä. Liiallinen digitaalisuus ei tee hyvää aivoille, keskittymiselle eikä lukutaidolle.
”Äänikirjan kuuntelu on toki hyvä, mutta kaikkien aikuisten täytyy muistaa, että kuuntelutaito on eri asia kuin lukutaito. Lukutaito paranee vain lukemalla ja harjoittelemalla.”
Monilukutaidon edistäminen on tärkeää. Sen pohjana on perinteinen luku- ja kirjoitustaito, ja vasta sen jälkeen kehittyy medialukutaito eli nuori pystyy lukemaan erilaisia medioita ja hahmottaa visuaalista informaatiota.
Lukupassista lukufestareihin ja lukumummiin
Rehtori Eija Siilimäki Riihimäen Eteläiseltä koululta kertoo, että Lukeva koulu -tiimi suunnittelee koko koululle innostavia tempauksia. Syksyllä järjestettiin lukufestarit. Lukuminuutteja kerättiin väritettävään lukupassiin, jossa ei mitattu sivuja vaan käytettyä lukuaikaa. Aikuisillakin oli omat passit. Niistä arvottiin voittaja, joka sai aakkoskarkkipussin. Kotonakin voisi hyvin toteuttaa lukupassin!
”Lukupasseista koottiin värikäs nauhaketju, joka nostettiin juhlallisesti salin kattoon. Lukuvälkällä saattoi jäädä kuuntelemaan opettajan lukemaa kirjaa. Viime vuonna Roope Lipasti vieraili kertomassa kirjailijan ammatista ja kirjoistaan oppilaille. Aulassa on aina kuukauden kirjailija -näyttely. Nyt on esillä hevosmaailmasta kirjoittava Mervi Jalo.”
Koululla käy kolme Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamaa lukumummia. Ritva Antila pitää kerran viikossa lukutuokioita pääasiassa kolmos- ja nelosluokkalaisille.
”Luemme noin 20 minuuttia eli ehdin olla kahden lapsen kanssa. Yleensä lapsi lukee ja minä kuuntelen. Jos hän on hidas lukemaan, saatamme käyttää vuorolukua. Jos huomaan, että jokin sana ei ole tuttu, pysähdymme miettimään sitä. Keskustelemme myös kirjan sisällöstä.”
Ideana on tukea lasten lukusujuvuutta. Opettaja voi tuoda tuokioon myös lapsen, jota kirjat eivät innosta yhtään.
”Silloin saatan kertoa, että iltaisin luen aina ennen nukkumaan menoa. Sinäkin voisit tehdä näin! Olen seitsemän lapsen mummo ja aina tykännyt lukemisesta.”
Lapset tulevat mielellään tuokioihin, joissa he saavat tarran passiinsa ja viimeisellä kerralla muistoksi lukudiplomin.
Selkoromaaneista onnistumisen kokemuksia
Karan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Kati Alapelto yrittää monin keinoin houkutella yläkoululaisia tarttumaan kirjaan.
”Selkoromaanit ovat innostaneet monia tottumattomia lukemaan, koska he saavat onnistumisen kokemuksen siitä, että saivat luettua koko kirjan. Etsin luettavaa oppilaita kiinnostavista aiheista. Oppilas saattaa innostua lukemaan esimerkiksi kuuluisan jalkapalloilijan elämäkerran.”
Alapelto kertoo, että joskus lukutunnilla kuunnellaan äänikirjaa ja samalla seurataan tekstiä painetusta kirjasta. Äänikirjan avulla päästään alkuun, mutta pääasiassa lukutunneilla luetaan hiljaa itsekseen. Oppilaat jatkavat lukemista lukuläksynä.
Kahdeksasluokkalainen Riina Ukkonen pohtii, että oma mielenkiinnon kohde, kuten fantasia, auttaa innostumaan. Kirja ei saa olla tottumattomalle liian paksu.
”Yksi tapa innostua on lukea kaverin kanssa samaa kirjaa. Sen tapahtumista on kiva jutella välitunnilla. Kirjavinkkarin pitämät esittelyt ovat aina tosi hyviä. Viimeksi aiheena oli tietokirjat, elämäkerrat ja genret. Löysin paljon mielenkiintoista luettavaa.”
Kirjavinkkaus on kaikkien ulottuvilla
Kirjaston kirjavinkkari Mari Nyström avaa kirjaston aineistoa yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille.
”Vastentahtoiset lukijat näkevät vain metritolkulla kirjoja hyllyssä, ja kaipaavat opastusta mieluisan kirjan löytämiseen. Pystyn kertomaan tosi elävästi kirjojen sisällöstä, mutta en paljasta niiden loppua. Oppitunnin aikana ehdin kertoa noin kymmenestä kirjasta. Tällä viikolla vinkataan kollegan kanssa kolmelle lukiolaisryhmälle.”
Nyström tekee paljon myös hyllynvälivinkkausta eli vanhempi tulee lapsen kanssa kirjastoon kysymään kiinnostavaa luettavaa.
Lukion ensimmäistä käyvä Onni Ihalainen kävi luokkansa kanssa vinkkauksessa, ja nappasi sen innoittamana Anton Tsehovin Lokki-näytelmän.
”Äidinkielen kurssilla piti valita näytelmä tai runokokoelma. Lyhyet päivittäiset lukutuokiot ovat saaneet hyvää palautetta myös niiltä nuorilta, jotka eivät paljon lue. Se luo aivoille rentouttavan tauon.”
Ihalainen lukee yleensä scifiä, fantasiaa ja tietokirjoja.
”Nuorten lukuhaluihin voisi vaikuttaa pienillä seikoilla. Koulussa pitää lukea sitä, mitä määrätään. Jos ei tykkää siitä, joillekin saattaa tulla tunne, että kaikki kirjat ovat epäkiinnostavia. Kirjavinkkauksen kautta jokaiselle voi löytyä sopivaa lukemista.”
Kuvat houkuttelevat lukemiseen
Viidesluokkalainen Elli Rasehorn lukee mielellään, mutta hänen äitinsä Mira Rasehorn kertoo, että välillä lukuhaluja on pitänyt tukea.
”Aluksi hän luki vain sarjakuvia. Yritin houkutella vähän pidempiin tarinoihin. Lemmikkifrendit ja Pet Agents -kirjoissa on tosi upeat kuvat tarinan tukena, ja niiden avulla hän löysi taas kirjan lumon.”
Elli lisää, että visuaalinen puoli on tärkeä. Jos ei ole hyvä lukemaan, niin hienot kuvat tukevat tarinan ymmärtämistä.
”Sarjakuvat ovat hyviä lukemisen innostajia. Pojat lukevat vähän, mutta moni tykkää Lätkä-Laureista, joissa on hyvä juoni ja paljon kuvia. Sain yhden kaverini lukemaan Percy Jackson -kirjasarjaa. Nyt luemme niitä aika paljon yhdessä.”
Joillekin kirjan lukeminen on liian hidasta. Heille Elli suosittelee äänikirjoja.
”Kouluissa on hirveästi pakollista luettavaa. Paksulle 300-sivuiselle kirjalle pitäisi olla vaihtoehto. Lehtiartikkelit voisivat olla hyviä. Minä olen lukenut moneen kertaan WTC-tornin sortumisesta kertovan jutun.”
Mira Rasehorn kiittää isovanhempien loistavaa joululahjaa: lapsenlapset ovat jo kolmena jouluna saaneet lasten Hesarin. Sisarukset taistelevat siitä, kumpi ehtii ensin lukemaan. Viitisen vuotta sitten täti lahjoitti heille myös äänikirjapalvelun.”
”Joskus pieni asia voi sytyttää lukuhimon. Iltapäiväkerhon ohjaaja luki aikoinaan ääneen Ronja Ryövärintytärtä ja sen taikamaailma imaisi Ellin mukaansa. Silloin menimme kirjastosta kysymään vinkkejä samantapaisista kirjoista. Nykyään hän osaa menee sinne itse kysymään vinkkejä.”
Tilastot kertovat suomalaisten lukemisesta
Vapaa-ajallaan kirjoja lukee tai kuuntelee jossain formaatissa 85 prosenttia suomalaisista. Keskimäärin suomalainen lukee vuodessa yli 16 kirjaa, joista kymmenen painettuna. Naiset lukevat lähes kaksi kertaa enemmän painettuja kirjoja kuin miehet. Ikä vaikuttaa luettujen kirjojen määrään merkittävästi.
Yli puolet painettuja kirjoja lukevista vastaajista kertoo lukevansa päivittäin tai useita kertoja viikossa. Painettuihin kirjoihin käytettiin viikossa keskimäärin 3,04 tuntia, äänikirjoihin 5,55 tuntia ja sähkökirjoihin 3,20 tuntia. Luvut laskettiin vastaajista, jotka lukevat kirjoja kaikissa muodoissa.
Äänikirjoja kuluttaa noin neljännes suomalaisista, mutta he kuluttavat näitä kirjoja paljon. Suhtautuminen äänikirjoihin jakaa suomalaisia.
Yhä suurempi osa suomalaisista ei osta painettuja kirjoja lainkaan. Kolmannes vastaajista kertoi, että ei ole ostanut yhtään kirjaa vuoden aikana.
Vuonna 2024 Riihimäen kirjaston kokonaislainausmäärä oli 430 875. Lainausmäärät ovat kasvaneet. Viime vuonna lainaajia oli 9 467 ja kirjastokäyntejä 184 232.
Lähde: Kirjakauppiasliitto 2025 ja Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2024.
Teksti: Reija Ypyä
Julkaisu: 2025
Avainsanat: Perusopetus , Sivistys ja osaaminen ,
Kaikki artikkelit: Sinulle riksulainen