Patsaita ja muistomerkkejä

Lasinpuhaltaja

Kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämästä Lasinpuhaltajasta on muodostunut Riihimäen tunnus ja juhlapaikka. Patsaan mallina on seissyt lasinpuhaltaja Valto Terhomaa. Patsas on vuodelta 1960, jolloin Riihimäestä tuli kaupunki. Patsaan on kaupungille lahjoittaneet Lasi ja sen työntekijät.

Patsaan pienoismalli on ollut Riihimäen Lasin pääkonttorin edustalla vuodesta 1963, jolloin M.A.Kolehmaisen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Nykyisin pienoismalli on nähtävissä Suomen lasimuseon pääsisäänkäynnin vieressä.

Sankarivainajien muistoksi pystytettiin 1948 Kalervo Kallion veistämä Sankaripatsas. Patsaan nuori mies nojaa enkeliin ja katsoo korkeuksiin. Patsas on punagraniittia. Patsaan edessä olevan sankarihautausmaan on suunnitellut Viljo Rewell.

Kalapoika

Jyrki Sailon pronssinen Kalapoika-patsas on valmistunut 1955. Kalapoika on pieni 6-7-vuotias lapsi, joka seisoo vettä suihkuttavat kalat käsissään rantakivellä. Patsas on suihkulähde, joka viedään talveksi sisätiloihin säilöön.

Riihikivi

Riihikivi sijaitsee Luokkipuistossa. Jääkauden hioma kivi on Hiivolan sorakuopasta ja sen laatassa lukee 'Tällä mäellä sijainneista riihistä on kaupunki saanut nimensä, muistokiven pystyttivät Riihimäki -päivänä A.D. MCMLXIII Riihimäen kaupunki, Riihimäki-Seura, Riihimäki Kerho 52'.

Höyryveturi 554 , 'Heikki'

Riihimäki tuli tunnetuksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua 1870. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin ja höyryveturi 554 sijoitettiin aseman läheisyyteen Saranpään liikennejakajaan 6.9.1970.

Veturi on Hv1 -sarjan väliraskas henkilöliikenneveturi vuodelta 1915 varustettuna hiilipiipulla.

H.G. Paloheimon muistomerkki

Paloheimo-yhtiön perustajan H.G. Paloheimon muotokuvareliefi paljastettiin 11.9.1961 asema-aukiolla eli paikalla, johon yhtiön ensimmäinen tehdas, saha, perustettiin 1904. Muotokuvan lisäksi Wäinö Aaltosen taideteoksessa on symboliikkaa yhtiön toimialoista puu-, tiili- ja sähköteollisuudesta sekä maataloudesta. Riihimäki-Pietari -radan 100-vuotismuistolaatta.

Kari Juvan suunnittelema laatta on kiinnitetty 11.9.1970 rautatieaseman seinään. Laatassa on suomeksi ja venäjäksi teksti '1870 valmistui Riihimäen-Leningradin (Pietarin) rautatie
11.9.1970 Riihimäen kaupunki
11.9.1970 Leningradin kaupunki'
Laatan kaksoiskappale on Pietarin rautatieasemalla.                     

Radanrakentajien muistomerkki 'Topparoikka' 

Kari Juvan veistämä Radanrakentajien muistomerkki "Topparoikka"-patsas paljastettiin Keskuspuistossa Riihimäki-päivänä 1970 Riihimäki-Pietari -radan 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Muistomerkistä taiteilija kertoo: Topparoikka-ajatus sai alkunsa, kun katselin Rautatiemuseossa kuvia suoraselkäisestä topparoikasta.

Patsas kuvaa sitä hetkeä, jolloin rata oli valmis ja rakentajat saattoivat oikaista selkänsä mahtipontisina mittavan työn tehtyään. Patsaan karkea tekotapa kuvaa kurjuutta, jota radantekijät kokivat aikanaan.          

Lapsenlikka

Helsingin Työväen Säästöpankin kaupungille lahjoittamaan Pääskypuistoon kaupunki pystytti Jyrki Sailon veistämän Lapsenlikkapatsaan 1964. Tytön mallina on ollut rouva Miettinen. Riihimäen teknillisen oppilaitoksen insinöörioppilaat ovat lakittaneet joskus vappuna tämän 'Riihimäen kauneimman naisen'.                               

Riihimäen kenttätykistöperinteiden
1914-1959 muistomerkki

Pääesikunta lahjoitti Riihimäen kaupungille tykin ja Kalevi Väyrynen suunnitteli sille jalustan nykyiseen kirjastonpuistoon.

Kohtaamispylväs

Riihimäki-päivänä 11.9.1998 pystytetty pylväs Kirjastopuistossa. Suuntaviitat osoittavat välimatkoja ystävyyskuntiin sekä muualle maailmaan. Pylväs toteutettiin Jouni Rasimuksen aloitteesta ja valmistettiin arkkitehti Raija Niemen suunnitelman mukaisesti. 

Muut patsaat, veistokset, reliefit
 

• Lomakkeet
• Ajankohtaista
• Tapahtumakalenteri