Riihimäkeläiskirjailijoita

Uutta riihimäkeläiskirjallisuutta: Risto Hytönen Suon ja tehtaan välissä, 2012

"Uusi pikatie oli valmistunut. Se kulki koulun taitse vajaan sadan metrin päässä mustana viivana etelästä pohjoiseen. Tuore asfaltti tuoksui voimakaasti kesältä ja väreili aavemaisesti paahteisten päivien kuumuudessa kuin hiljaa hautuen valmiiksi. Tuoksusta huumaantuneet ihmiset ajattelivat, että tie oli portti parempaan. Ja sitähän se tietenkin oli. Tavara kulki ja työtä riitti tehtaalla. Tehdas oli iso ja lasia valmistui paljon. Itse asiassa tehtaita oli kaksi, ylä- ja alatehdas. Työläisiä oli paljon, samoin asuntoja, molemmin puolin tehdasta pienen kylän verran."
(s. 9)

Riihimäen lasitehtaan ympäristössä eletään kesää 1959. Uusi aika tekee tuloaan - kauppalasta on tulossa kaupunki ja uusi pikatie on valmistunut. Kirjoittaja kuvaa lasitehtaan työväen elämää ahtaissa asunnoissa ja miesporukoiden keskinäisiä välienselvittelyjä Räntsälässä. Kesän mittaan tapahtuu arvaamattomia asioita...

 

Kirjailijoiden henkilötiedot ja teosluettelot ovat niistä kirjailijoista, joilta on kaunokirjallisia (romaanit, runot, näytelmät) teoksia Riihimäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa. Kotiseutukirjailijaksi katsotaan henkilö, joka on syntynyt, käynyt koulua tai elänyt huomattavan osan elämästään Riihimäellä. Lyhyemmän ajan paikkakunnalla asuneelta otetaan kotiseutukokoelmaan vain Riihimäellä kirjoitetut teokset.

Antologiat, joissa on mukana riihimäkeläiskirjoittajia.

Osasta riihimäkeläiskirjailijoista löytyy lisätietoja Junan tuomia Puputin kulmassa - Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivustolta.

Apila-aluetietokannasta löytyy kotiseutukirjailijoiden teokset, artikkeliviitteitä, verkkosivuja ja muuta kirjallisuutta.

---

 
Kuvan taulun on maalannut Samuli Paronen,
om. Päivi Seppälä, Helsinki

 

Airisto, Irma Aittonen, Susanna Alsta, Tuulikki Appelroth, Alli Arjavirta, Mauno Arola, Pirkko Attila-Hämäläinen, Ulla    Ehrnrooth, Pertti Gustafsson, Anja    Halonen, Väinö Hattula, Markku Hatva, Anja Helle, Teemu Herkman, Jarmo Hytönen, Risto Häkli, Merja Hämäläinen, Mirja Immonen, Erkki J. Immonen, Kyllikki Immonen, Tapani Järvelä Tuulikki M. Järvinen, Anneli Kaarne, Meri Kaartinen, Leena Kajander, Kalle Kallio, Reino Karjalainen, Matti = Virokannas, Juho Kaukomies, Sirpa-Leena Kemppi, Jaakko Kivimäki, Arto Koivu, Osmo Kokkonen, Ansa Kolbe, Pirkko Komonen, Liisa Korhonen, Inkeri = Mäkinen, Inke Korhonen, Tellervo Kurki, Juho     Lahdenperä, Matti Laine, Sinikka Laitasalo, Reino Larmola, Maija ks. Turunen, Maija  Latva, Tony Leskenmaa, Tarmo Likovuori, Jorma Liutta, Arja Lundán, Reko Löfberg, Metti Löyttyniemi, Leena Manninen, Kalle Mantere, Meri-Helga Martikainen, Jarkko Meri, Veijo Merikanto-Martikainen, Marjatta Mäkinen, Inke

Niiranen, Torsti Niittunen, Irma Nurmio, Hannu = Tuomari Nurmio Ojanen, Reima Ojonen, Lasse Paija, Jouko Palkkimäki, Laila Palokari, Sirkka-Liisa Paronen, Samuli Pellinen, Kyllikki = Immonen, Kyllikki Perttunen, Tuovi PII = Kolbe, Pirkko Pullinen, Eila Anneli Pynnönen, Ville Pölhö Elias Ranta, Kati Rantala, Jari Olavi Rasti, Kalervo = Ylänne, Kauko Valta Röning, Inga   Saajos, Ulla Saarimäki, Matti Saarman, Ossian Saarinen, Reijo Salmi, Risto Salomaa-Hillman, Maire Salovaara, Aaro Samuelsson, Jorma Santala, Hilja Sinnemäki, Jussi Sirkiä, Olli Sotkamo, Jussi = Arjavirta, Mauno      Taivainen, Risto Tavaststjerna, Karl August Tiilikka, Leena Tolmunen, Elsa Tuomari Nurmio Turunen, Maija Töyrylä, Kalervo    Vakkuri, Aaro Vakkuri, Juha Vammelvuo, Anja Varjoranta, Niilo Vilppo, Arja Virokannas,Juho Vuori, Helena    Ylänne, Kauko Valta

 

AIRISTO, IRMA

14.12.1920  -  31.3.1990
vanhemmat Toini os. Pätiälä ja Mauno Isola
kuvaamataidonopettaja

Hämäläinen ilta

Ole ääneti. Myös talo hiljaa on.
Ole hiljaa ja kuuntele, levoton.

Puut läsnä on, pellot. Kuten aina ne on.
Ole hiljaa. Rauhoitu, rauhaton.             (Runoja Riihimäelle, 1989)

Irma Airisto os. Isola kuului Isolan tunnettuun talonpoikais- ja taiteilijasukuun. Hänen maanviljelijä isänsä Mauno Isola sanoitti tunnetun joululaulun "Me käymme joulun viettohon". Sisarista vanhin Tuulikki Isola-Holmila toimi äidinkielen opettajana Riihimäen lyseossa. Nuorin sisar Maija Isola oli tunnettu Marimekon tekstiilitaiteilija ja taidemaalari.

Irma Airisto toimi kuvaamataidon opettajana Riihimäen lyseossa 1957 - 1984. Hän perusti lyseon näytelmäkerhon ja Kansalaisopiston Ermina-näyttämön. Molemmissa esitettiin myös hänen omia näytelmiään. Irma Airisto kirjoitti runoja, näytelmiä, pakinoita, kronikoita ja oli myös kuvataiteilija. Hänen runojaan julkaistiin vuonna 1945 ilmestyneessä runoantologiassa Nuori runo. Puputin kulmassa -runo on muodostunut riihimäkeläiskirjallisuuden klassikkorunoksi. Irma Airisto on maininnut kiinnekohdikseen kotikylänsä Arolammin, Riihimäen lukion ja Kansalaisopiston.

Hänen tekstejään on luonnehdittu sadun ja toden väliseksi symboliikaksi, jossa menneisyys ja nykyhetki ovat läsnä. Irma Airiston kotiseuturakkaus näkyy hänen tuotannossaan. Erityisesti hän oli kiinostunut kotikaupungin vanhojen rakennusten suojelusta. Runossa Linnunlaululle, pienelle vanhalle talolle hän tunnelmoi Riihimäen vanhimman rakennuksen, myöhemmin puretun, Linnunlaulun pihamaalla. Irma Airisto kertoo Riihimäkeläinen-lehden haastattelussa vuonna 1989, "Minun alaani ovat näytelmät ja runot, koska ihminen kiinnostaa minua. Näytelmiä minun on ehkä siksikin helppo kirjoittaa, kun kuvaamataidon opettajana näen visuaalisesti. Näin kuvallinen ilmaisu liittyy kirjalliseen."

Linnunlaululle,
pienelle vanhalle talolle

Pienen linnun ääntä
hiljaa kuuntelen.
Nojaan talon seinään
pienen, punaisen.

Kiire, melu, melske
Hetkeks´ unohtuu.
Kertoo tarinoitaan
portaat, kynnyspuu.

Katsoo ikkunasta
vuosikymmenet.
Katsoo lapsenkasvot,
katsoo vanhukset.

Näkee: ympärille
kasvaa kaupunki
kohottaen muurit
elon suojaksi.

Lähden talon luota
pienen, punaisen.
Samat ovat haaveet
ihmissydämen.            (Irma Airisto: Runoja Riihimäelle, 1989)   
                 

Teokset kotiseutukokoelmassa:
Nuori runo : antologia, 1945
Teinien näytelmiä, 1964
Musta kulmatalo : näytelmäkäsikirjoitus, 1969
Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille, 1975
Kapsäkki : näytelmäkäsikirjoitus, 1976
En etsi valtaa loistoa : näytelmäkäsikirjoitus, 1977
Sinua ei ole : näytelmäkäsikirjoitus, 1977
Albumin lehtiä : kuvaelmasarja Riihimäen koululaitoksen 100-vuotisjuhlaan Peltosaaren koulussa 11.9.1979
Joulunpunaista : näytelmäkäsikirjoitus, 1979
Lyöppijuusto ja kurjenkello : näytelmäkäsikirjoitus, 1988
Runoja Riihimäelle, 1989

Lue lisää Irma Airistosta

AITTONEN, SUSANNA
s. 1964
musiikin maisteri, pianonsoitonopettaja, pianisti
Teokset:
Toinen sen unohti : runoja, 2007

Takaisin kirjailijaluetteloon

ALSTA, TUULIKKI

s. 1946 Riihimäellä
vanhemmat Hilkka o.s. Åström ja Olavi Alsta,
FM 1973, äidinkielen lehtori
1.  palkinto WSOY:n lasten- ja nuortenkirjall.kilp., 1969

Teokset:
Vakavat leikit : romaani, 1966
Häilyvät suhteet : romaani, 1967
En tiedä kenen joukoissa seison : romaani, 1972
Tiedän paikan armahan : romaani, 1979
Kolme tuhatta sateista aamua : selkokirja, 1990

APPELROTH, ALLI

s. 1927
Teokset:
Hellästi ja päättävästi : runoja, 1991
Linnunradalla : runoja, 1991
Runoilija suojatiellä : runoja, 1991
Vain suunta eikä matkaa : runoja, 1991
Yli sen : runoja, 1991

Takaisin kirjailijaluetteloon

ARJAVIRTA, MAUNO (vuoteen 1936 Arffman)

s. 23.6.1918 Sotkamossa
k. 31.1.2012
vanhemmat Hilma o.s. Koskela ja Hemmi Arffman,
toimittaja

Mauno Arjavirta syntyi Sotkamossa Hilma ja räätäli Hemmi Arffmanin (myöh. Arjavirta) perheeseen. Perhe muutti 1920-luvun alussa Riihimäelle, jonne isä Hemmi perusti räätälinliikkeen Lasitehtaantien (nyk. Arjavirrankadun) varteen. Hilma Arjavirta oli kotoisin Kormun kylästä ja myöhemmin hän tuli tunnetuksi Riihimäen ensimmäisenä naispoliitikkona. Mauno Arjavirta tutustui kirjallisuuteen jo lapsena, sillä Riihimäen Kansalaisopiston kirjasto sijaitsi väliaikaisesti heidän kodissaan.

Mauno Arjavirran vanhemmat olivat mukana työväenliikkeessä ja tämä vaikutti voimakkaasti myös Maunon elämänkulkuun. Hän oli itsekin mukana sosiaalidemokraattisten lasten ja nuorten toiminnassa. Koulunkäynti jatkui Maamieskoulussa ja myöhemmin VR:n konepajakoulussa. 21-vuotiaana hän joutui Talvisotaan ja sotapalvelusta kesti yhteensä viisivuotta. Sota katkaisi Mauno Arjavirran siviiliuran ja syksyllä 1946 hän hakeutui Työväen akatemiaan Kauniaisiin, jossa opiskelutoverina oli toinen riihimäkeläinen Veikko Sinisalo.

Työväen akatemian jälkeen Arjavirrasta tuli toimittaja turkulaiseen päivälehteen ja myöhemmin työ jatkui Invalidiliiton lehden päätoimittajana eläkevuosiin saakka.

Mauno Arjavirta aloitti kirjailijanuransa Jussi Sotkamon nimellä vuonna 1955 ilmestyneellä romaanilla Silta yli kuilun. Riihimäkeen liittyi vuonna 1960 julkaistu Tuulinen paikka -romaani, jossa kuvaillaan elämää kotiympäristössä ase-, lasi- ja oluttehtaineen. Romaanin pääteemana on nuoren miehen elämän etsintä sodan jälkeisessä Suomessa. Hänen kirjailijantyönsä päättyi 1960-luvun puolivälissä nuortenkirjaan Ei välitöntä hengenvaaraa, mutta kirjoittaminen jatkui lehtimiehenä. Kirja kertoo liikenneonnettomuudessa vammautuvasta nuoresta pojasta.

Mauno Arjavirta on todennut tulleensa kirjailijaksi ja toimittajaksi äitinsä ansiosta. "Äidin sosiaalisuus tarttui minuunkin - tulin mukaan innostavaan vammaistyöhön." (Invalidityö-lehti 2008).

Teokset:
Silta yli kuilun (Sotkamo, Jussi) : romaani, 1955
Tuulinen paikka : romaani, 1960
Ei välitöntä hengenvaaraa : nuorisoromaani, 1964

Tietokirjoja:
Mauno-vaari kertoo lapsuudestaan, 1996

Lue lisää Mauno Arjavirrasta

AROLA, PIRKKO (os. Äikäs)
s. 1946 Luumäellä, vuodesta 1947 Mikkelissä,
asunut vuodesta 1974 Riihimäellä
sairaalateologi, rovasti

Teokset:
Itseään kysyvä kello : runoja, 2011

Tietokirjoja:
Askeleeni 3-6, uskonnon oppikirjasarja (myös opettajanoppaat ja työkirja) (Airikkala-Arola-Lahtinen)
Askeleeni juhlapäivät (Holm-Johansson-Ritzen-Arola)
Koululaisen katekismus (Airikkala-Arola-Lahtinen)
Pääsanoja (Arola-Sainio)
Seitsemän sanaa (Pauli Arolan kanssa)
Puu etsii varjoaan : mietelmiä, aforismeja, 2011

Laulukokoelmia:
Aamujen aamu (säv. Jukka Salminen)
Nousee ruohoon kukkanen (säv. Fridrich Bruk)
Tuulien teitä : Pirkko Arolan kauneimmat laulut (eri säveltäjiä)
Tänä aamuna aurinko nousu (säv. Jukka Salminen)
Voitko kuulla äänen sen (säv. Fridrich Bruk)

Pienoismusikaaleja:
Aamujen aamu (säv. Jukka Salminen)
Asserin laulu (säv. Elina Aho-Kuusama)
Hopealinnun maa (säv. Matti Nikunen)
Jouluilta Betlehemissä (säv. Jukka Salminen)
Juurtuneen puun laulu (säv. Mirjami Mäntymaa)
Kadonneen lampaan kukkula (säv. Mirjami Mäntymaa)
Kaikkien intiaanien päivä (säv. Mirjami Mäntymaa)
Poni Petronessan yömatka (säv. Jukka Salminen)
Rotta Remon Rodillac (säv. Jukka Salminen)
Sata muuta sydäntä (säv. Jukka Salminen)

ATTILA-HÄMÄLÄINEN, ULLA
s. 1924 Riihimäellä
vanhemmat Mandi o.s. Järvinen ja Valo Attila,
lausuntataiteilija, lausunnan opettaja
Teokset:
Satumylly : satuja, 1955
Uiperi Puiperon sadut, 1958

EHRNROOTH, PERTTI
Teokset:
Kanervankukka : eränovelleja, 2001
Kenttäpullolapaset : Pojan sota-ajan muistoja : novelleja, 2011

Takaisin kirjailijaluetteloon

GUSTAFSSON, ANJA
s. 5.2.1944
asui Riihimäellä v. 1948 - 1964
o.s. Ruuskanen, ent. Lehtinen
vanhemmat: Vilho ja Anna Ruuskanen
Fil.kand., ylitarkastaja
kirjoittanut 2 tietokirjaa nimellä Lehtinen, Anja

Teokset:
Antiikkilipasto : jännitysromaani, 2008
Mansikkatyttö : jännitysromaani, 2009
Uranaiset : jännitysromaani, 2011

HALONEN, VÄINÖ
s. 1920 Uusikirkko,
Ollut Riihimäen varuskunnassa vakinaisessa palveluksessa
Teokset:
Renki-Ierikka, 1992

HATTULA, MARKKU
s. 1950 Kestilässä, asunut Riihimäellä vuodesta 1984
Kirjailija, kirjallisuusterapeutti ja luovan kirjoittamisen ohjaaja

"Niinkuin nyt sekin, että ei elämä romua keräämällä miksikään muutu. Siihenhän
jäävät ruostumaan, kun käsky käy. Mutta jos jäisi vaikka joku ajatus kirjaan
kirjoitettu, pojalle luettavaksi. Että noita se miettii, se kaljupää."        (Kirjakauppalehti 10/89)

"Sotamiehenä menin rintamalle, myöhässä vielä, paikkaan, jonka herrat minulle osoittivat. Toukokuussa, kun sodan päättymisestä oli kulunut vasta viikkoja, sain Puolustusvoimilta kirjeen. Olin saanut ylennyksen. Pistin korpraalin natsat sotilaspassin väliin piironginlaatikkoon. Harras toiveeni on, ettei minua, passiani ja korpinnatsojani enää koskaan sotatoimissa tarvittaisi." (näyte kirjasta Eturintaman iskujoukko)

Markku Hattulan uusi teos Eturintaman iskujoukko kertoo talvisodan ratkaisun hetkistä Kainuun rintamalla. Arvo Hartikaisen talvisota alkoi metsätöissä saadun jalkavamman vuoksi vasta helmikuussa 1940. Hän joutuu suoraan etulinjaan taistelujen keskelle ja päätyy johtamaan pientä ryhmää, joka tekee sissi-iskuja vihollisen selustaan.

Teokset:
Hatullinen satuja : valikoima pöytälaatikkosatuja lapsille, 1978
Sama se : novelleja, 1989
Näytön paikka : romaani, 1992
Hurmuri ja muita kertomuksia, 1999
On kurkiaurat lentäneet, 2001
Kuusijuhla : joulunäytelmiä kouluille, 2003
Isät katsovat poikiaan, 2004
Rahat ja henki, 2007
Eturintaman iskujoukko : romaani talvisodan ratkaisun hetkistä, 2011

Takaisin kirjailijaluetteloon

HATVA, ANJA
s. 1947
ylioppilas Riihimäen tyttölyseo
Teokset:
Markku on yksin : lastenkirja, 1980
Toiveiden maassa : lastenkirja, 1984
Tietokirjoja:
Kuva - hyvä renki, huono isäntä, 1987
Kuvittaminen, 1993

HELLE, TEEMU

 

 

 

 

 

 

 

 

Teokset:
Kiss ash : runoja, 2009
Sorta vala : runoja, 2009
Oy : runoja, 2010
Mustat lehdet : poème noir : runoja, 2011

HERKMAN, JARMO

s. 1964 Riihimäellä

Tienviitat vieraita, talot kutistuneita
tai kadonneita, se 20 metriä korkea
pulkkamäkikin Pataistenmäen sillan
kupeessa on enää neljä metriä korkea.
Vain leikkitoverini ovat nyt suuria.           
            (runosta On ihmeen hyvä kotiin tulla taas, 2000)

Teokset:
Valon mykkä karnevaali, 2000
Pirun postia : runoja, 2002

HYTÖNEN, RISTO

Teokset:
Suon ja tehtaan välissä, 2012

HÄKLI, MERJA
kiinteistönvälittäjä
Teokset:
Niin liki varjoa, lähellä toista, 2005

HÄMÄLÄINEN, MIRJA
s. 17.6.1943 Kiteellä
kotitalousteknikko
asunut Riihimäellä vuodesta 1987

 

 

 

 

Teokset:
Elämisen riemuja : runoja, 2009
Muuta tuotantoa antologioissa:
Lähetti sanan, palan sydäntään : Janakin antologia 1997, 1997
Joskus tuuli hipaisi poskea : Janakin 15-vuotisantologia, 1998
Verbaalinen ilotulitus, Samuli Parosen seura, 1999
Kevyt kosketus : runoa ja proosaa Kanta-Hämeestä 2003, 2003
Sydämeeni joulun teen : Kanta-Hämeen joulu 2003, 2003
Tässä on tila : kuukauden runoja 1999-2003, 2003
Menneet tulevat : Kanta-Hämeen joulu 2004, 2004
Kevät, kesä, kissankäpälä : runoja Kanta-Hämeestä keväällä 2005, 2005
Vienosti tuoksuvat elämältä : runoa ja proosaa Kanta-Hämeestä syksyllä 2005, 2005
Sudenmarja : antologia, 2006
Kuuluuko varmasti! : Etelä-Hämeen kirjoittajayhdistys Janakin 25-vuotisjuhlakirja, 2008
Sinusta minuun minusta sinuun : runoja ja proosaa Kanta-Hämeestä joulun alla 2008, 2008
Ilovoimaa/Tarinat talteen, Riihimäen kansalaisopisto, 2009
Runoja sävelletty:
Aurinko nousee : trubaduurilauluja (1997-2004), nuotitettu laulukirja (Ilmo Häkkinen)
Aurinko nousee : trubaduurilauluja, cd-levy (Ilmo Häkkinen)
Runo soikoon, cd-levy (Kari Mäkiranta)

IMMONEN, ERKKI J.
s. 1921 Porissa, puoliso Laila Kyllikki Lihtamo
kirjailija, alkoholitutkija

"Viiniinkö pitäisi siirtyä? Kuin
vettä juovat sitä ranskalaiset
ja sairastavat kovin maksaansa.
- Ehkä olut riittää, se ramasee,
taltuttaa humalaisten riitoja."              (Kide, 2001)

Teokset:
Lumisade Afrikassa : kohelluksia 1938 - 1987 : runoja, 1987
Päivien ilo : romaani parisuhteesta, 1999
Bussi : muistoja ja runoja, 2000
Kide : muistoja ja runoja, 2001
Loma, 2003
Parvi : muistoja ja runoja, 2001
Raja : muistoja ja runoja, 2001
Ilta, 2003
Ero, 2004
Ylösnousemus, 2004
lisäksi muistelmateokset Elämäni, 1998, Myrsky, 1999, Kai, 2004, Marssi, 2005

Takaisin kirjailijaluetteloon

IMMONEN KYLLIKKI (PELLINEN, KYLLIKKI)
s. 1912 Tuusulassa
vanhemmat Ida o.s. Tallgren ja Aleksi Pellinen,
puoliso Lauri Immonen, poika Tapani s. 1945
ylioppilas Riihimäen yhteiskoulu, 1932
FM, opettaja
Teokset:
Pystykorvan muistelmat : romaani, 1944

IMMONEN, TAPANI

s. 1945 Helsingissä
vanhemmat Kyllikki o.s. Pellinen ja Lauri Immonen,
kansakoulunopettaja

Teokset:
Kissat ovat pimeässä harmaita : jännitysromaani, 1968
Kuolema kukkien aikaan : poliisiromaani, 1969
Kukkopilli ja kuolema : jännitysromaani, 197

JÄRVELÄ, TUULIKKI M.
s. 1936 Kärkölässä
puoliso Hannu Täppinen
Teokset:
Tulsatäti Järvelänä ja Täppisenä : runoja, 1995
Saturnuksenkadulta kajahtaa : kooste, 1998
Huomiointeja, 1999
Ilo ojentaa, muistojen tuiketta : kooste (& Hannu Täppinen), 1999
Tämä hetki : kooste nro 5 (& Hannu Täppinen), 2000

Takaisin kirjailijaluetteloon

JÄRVINEN, ANNELI
s. 1952
Teokset:
Ellun kana : romaani, 1996

KAARNE, MERI
o.s. Mykrä
s. 1943 Antrea
Teokset:
Mitä hää hänes haastaa? : murrepakinoita, 2004

KAARTINEN, LEENA
s. 1942
ylioppilas Riihimäen Tyttölyseo 1961, toiminut lääkärinä Suomen lisäksi myös Afganistanissa ja Etiopiassa
Teokset:
Olet vapaa, Johannes : romaani, 1984
Makai tyttö Afganistanista : romaani, 1989
Muut teokset:
Lääkärinä Afganistanissa : mutaklinikan arkea ja juhlaa, 1978
Sairaala sissisodassa, 1979
Matkaan taas : lääkärinä Etiopian vuorilla ja laaksoissa, 1985
Lastenlääkärin sotapäiväkirja Kabulissa..., 1996
Talebanien takana, 2002
Leena Kaartinen wikipediassa

Takaisin kirjailijaluetteloon

KAJANDER, KALLE
1862-1928 Hausjävellä (Riihimäen emäpitäjä)
Teokset:
Kunnanmiehiä, 1899
Valitut teokset, 1955
Kunnanmiehiä ; kun talonpojasta tuli herra, 1983
Kun talonpojasta tuli herra : romaani, u.p. 1984

KALLIO, REINO

Teokset:
Yht'äkkiä sieli onkin täysi : antologia, 2003
Taipaleella reissumies ja muita tarinoita, 2008

KAUKOMIES, SIRPA-LEENA
s. 1945
Asunut ja käynyt koulua Riihimäellä, muutti Ruotsiin 1964
Teokset:
Suruani kirjoitan : runoja, 2002

KEMPPI, JAAKKO
s.1930  Antreassa
Teokset:
Evakkotiellä, 2000

KIVIMÄKI, ARTO
s. 1963
Antiikin kirjallisuuden kääntäjä, tietokirjailija
Teokset:
Rakkaus ei koskaan lepää : antiikin runoja rakkaudesta, 2001
Ikivanha : antiikin vitsejä ja sukkeluuksia, 2002
Otollinen tilaisuus : antiikin faabeleita, 2002
Lainehtiva malja : antiikin runoja viinistä, 2004
Odysseia lapsille, 2005

Tietokirjoja:
Carpe Diem! : hauskaa ja hyödyllistä latinaa, 1997
Roomalainen kalenteri : Tempus fugit, 1998
Summa summarum : latinankielisiä termejä, 1998
Akilleen kantapäästä Zeuksen salamaan, 1999
Viive hodie! = Elä tänään!, 1999
Amor : latinaa rakkaudesta, 2000
Antiikin ajatuksia, 2000
Rooman keisarit, 2000, 2004
Suuri latinakirja, 2001
Verba volant : sanat lentävät, 2001
Primus motor : johtamistaidon latinaa, 2002
Sudenpentujen sanasolmuja, 2003
Nautintojen kirja, 2004

Muu tuotanto:
Hautojen lauluja : muistosanoja Antiikin hautakivista, 2008, suomentaneet ja selityksin varustaneet Arto Kivimäki et.al.

KOIVU, OSMO
s. 1926 Äänekoskella
k. 1980
Teokset:
Kun Koivisto tappeli, 1998

KOKKONEN, ANSA
s. 1915
k. 1997
Teokset:
Lumikello : runoja vuosilta 1932-1940, 1989

KOLBE, PIRKKO (PII)
s. 1932 Helsingissä
vanhemmat Anna o.s. Pohjola ja Lauri Heikkilä
ylioppilas Riihimäen lyseosta
toimittaja, pakinoitsija
Pirkko Kolbe Wikipediassa

Teokset:
Piin kovat : pakinoita, 1975
Sen pituinen se, 1975
Naurattais jos ei itkettäis : viisaita ja jälkiviisaita ajatuksia maailmanmenosta :
pakinoita, 2003
Ei aika eläen lopu : pakinoita, 2005

Takaisin kirjailijaluetteloon

KOMONEN, LIISA
s. 1938 Sakkolassa
vanhemmat o.s. Hedberg ja Erkki Komonen
käynyt koulu Riihimäellä
FM 1964, kääntäjä MTV 1963-
Teokset:
Viisaat sukset : lastenkirja, 1956

KORHONEN, TELLERVO
s. 1946 Parkanossa
o.s. Ollila
FM, äidinkielen lehtori Riihimäen kauppaoppilaitos
Teokset:
Kuin tuli tuulessa - kivun ja kasvun lauluja : runoja, 1999
Hattara ja Huttura : lastenkirja, 1983
Aaltoja jään alla : romaani, 1984

KURKI, JUHO
s. 1890 Jääskessä, k. 1984 Riihimäellä
Teokset:
Rakastettu maa : runoja, 1976

Takaisin kirjailijaluetteloon

LAHDENPERÄ, MATTI

s. 1943
Toiminut ylivartijana Riihimäen keskusvankilassa

Hei kuule!
                onko meillä aikaa,
                                      hetki aikaa?

Miksi?
Tutustutaan toisiimme.             (Yö etsii vankilaa, 1991)

Teokset:
Yö etsii vankilaa : kuva-runokirja, 1991
Kalterit ruostuvat : romaani, 1997
Tietokirjoja:
Sanoja sanottavaksi : aforismeja, 2001

LAINE, SINIKKA
s. 1944 Riihimäellä, asui nuoruusvuosinaan Hausjärvellä, muutti 1967 Ouluun.
myöhemmin Sinikka Laine-Törmänen
toimittaja, kirjailija
saanut useita kirjallisuuspalkintoja, Oulun kaupungin kulttuuripalkinto, Valtion kirjallisuuspalkinto
Teokset:
Ohari, 1982
Ei kenenkään, ei koskaan, 1984
Tyttö tuulesta, poika pimeästä, 1987
Silkkiuikku, 1988
Sininen ruoho, 1990
Jos et pelkää pimeää, 1991
Myrtti, yhden talven tyttö, 1994
Töyhtö, 1992
Kuujuhla, 1995
Hyvästi valkoinen, 1996

LAITASALO, REINO
s. 1928
taiteilija, runoilija

Riihimäkeläinen taiteilija Reino Laitasalon runoteos Potemkinin portaat sai alkunsa surutyöstä. Reino Laitasalo kertoo kirjan esipuhessa: "Vaimoni Ella-Maijan kuoltua äkillisesti 40 vuoden yhdessäolon jälkeen syntyi tarve ilmaista menetys. Koska en pystynyt ilmaisemaan sitä maalauksissa kuten olisin halunnut, ryhdyin kirjoittamaan runoja." Laitasalon runot ovat tunteenpurkauksia, muistoja matkoilta, muistikuvia lapsuudesta Pispalassa. Teoksen kuvituksena on Reino Laitasalon maalauksia. Kirjan viimeinen osa on nimetty riihimäkeläisen konditoria-kahvilan Ismon Pakarin mukaan, jossa taiteilija istuu kahvikupin ääressä.

Sataa. Menen Ismon pakariin kahville.
Istun alas niin kuin aina.
Ikkunan edessä, pöydän oikeassa laidassa
voi katsella ohikulkevia ihmisiä, autoja.
Ismo, seitsemänkymppinen,
mursunviiksinen, harmaatukkainen mies
käy välillä katsomassa uunia, palaa sitten.
Koetamme virittää keskustelua kahdestaan,
kun muita ei ole. Se ei tahdo lähteä käyntiin.
Juon kahviani ja syön karjalanpiirakkaani,
Jonka Ismo on vastentahtoisesti lämmittänyt.
Kun olen juonut ja syönyt, lakkaan yrittämästä.
Tänään ei ole keskustelupäivä.
Nousen tuolistani ja heilautan kättäni Ismolle.
Kävelen ulos ovesta, sateesta märälle kadulle. (Laitasalo, Reino: Potemkinin portaat, 2011 s. 102)

 

 

 

 

 

 

Teokset:
Potemkinin portaat : runoja, 2011

LATVA, TONY
s. 1969
Teokset:
Totuus Heinojen murhista : tositapahtumiin perustuva romaani vuonna 2001 tehdyistä murhista, 2003

LESKENMAA, TARMO
Teokset:
Kuiskauksia ristikon takaa : "kirjoitettu onni..." : runoja, 2000

LIKOVUORI, JORMA
s. 1937 Lahdessa
vanhemmat Ilma o.s. Vatanen ja Kaarlo Likovuori,
Teokset:
Seutu : novelleja, 1963
Enni ja mäyräpuhe : lastenkirja, 1981

LIUTTA, ARJA
s. 1950
lastenosastonjohtaja Riihimäen kaupunginkirjasto
Teokset:
Rautatieretki Riihimäellä, 2000
Muut teokset:
Kirjanäyttelyt kirjastossa / yhdessäMaikki Meriluodon ja Päivyt Ropposen kanssa, 2002

LUNDÁN, REKO

Reko Lundán, 2.4.1969 - 27.10.2006
Reko Lundán syntyi Janakkalan Tervakoskella ja vietti lapsuutensa ja osan nuoruuttansa Riihimäellä
Dramaturgi, teatteritaiteen maisteri vuonna 1994

"Upseerikerho oli metsän puolelta kuin telkkarikaupan näyteikkuna. Jokaisesta teeveestä tuli melkein samaa, mutta kuitenkin vähän erilaista ohjelmaa. Huoneissa oli kultakirjaillut kohotapetit ja hohtavan kiiltävät kalusteet. Yhdestä ruudusta näkyi huone täynnä everstien muotokuvia, seinällä oli lasivitriinissä koristeellisia miekkoja ja vanhoja aseita."
(Ilman suuria suruja, s. 44)

"Vappupäivänä Aki ja Liisa olivat tavanneet Irman ensimmäisen kerran. Puoli kymmenentä Jutta tuli hakemaan heidät kaikki varuskunnasta ja ajoit kaupungintalolle, jonka portailta mieskuoro kajautti Anttila ampaisi ja kaksi muuta laulua. 
(ilman suuria suruja, s. 162)

Reko Lundánin kasvuympäristö Riihimäellä oli lapsuudessa varuskunta ja myöhemmin Juppalan kaupunginosa. Perhe muutti varuskuntaan isän työpaikan myötä. Reko Lundán kävi Haapahuhdan koulua ja kirjoitti ylioppilaaksi Pohjolanrinteen lukiosta vuonna 1988. Nuorena hän ei harrastanut teatteria vaan mielenkiinnon kohteena olivat judo ja suunnistus. Myös kirjallisuus kiinnosti ja lapsuuden seikkailukirjat vaihtuivat myöhemmin klassikkokirjailijoihin kuten esim. Faulkneriin ja Dostojevskiin. Ylioppilaaksi tulon jälkeen hän hakeutui Teatterikorkeakouluun dramaturgilinjalle ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1994.

Reko Lundánin läpimurtoteos oli Suomen Kansallisteatterissa esitetty Ettemme harhaan kääntyis vuonna 1996. Hänen sekä kirjoittamiaan että ohjaamiaan menestysnäytelmiä olivat vuonna 1998 Kom-teatterissa esitetty Aina joku eksyy ja vuonna 2001 esitetty näytelmän jatko-osa Teillä ei ollut nimiä.

Näytelmien Rinteen perheen tarina jatkuu Lundánin esikoisromaanissa Ilman suuria suruja (2002). Kirja on kuvaus yhden perheen tarinan kautta avioerosta, alkoholismista ja elämästä 1980-luvun pikkukaupungissa Riihimäellä. Rinteen perheen kaksoset Aki ja Liisa varttuvat viisivuotiaista 20-vuotiaiksi. Kirjan perheen Akissa Lundán peilaa omaa tarinaansa, mutta romaani ei ole silti omaelämäkerta. Kirjan tapahtumapaikkoina ovat Riihimäen varuskunta, Haapahuhdan koulu, Hatlammin suo ja kaupungin keskusta Puputin kulmineen. Kirjassa on humoristisesti kuvattu mm. upseerikerhon illanviettoja, joihin Lundánilla olikin omakohtainen näköalapaikka isänsä kerhomestarin toimen vuoksi. Ilman suuria suruja voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana.

Kaiken kaikkiaan Reko Lundán kirjoitti ja ohjasi kymmenen kokoillan näytelmää. Omien näytelmiensä ohella Lundán ohjasi myös useita klassikkonäytelmiä. Viimeiseksi ohjaustyöksi jäi Svenska Teaternissa syyskuussa 2006 ensi-iltansa saanut Tanssiva pappi. Suomen näytelmäkirjailijaliitto myönsi Lundánille Lea-palkinnon sillä perusteella, että Lundán toi yhteiskunnallisen teatterin 1990- ja 2000-luvuille. Ennen muuta hänen Hyvinvointivaltiotrilogiansa (Tarpeettomia ihmisiä, 2003, Ihmisiä hyvinvointivaltiossa, 2003 ja Kutsumattomia vieraita, 2006) kuvasivat työttömyyttä, talouslamaa ja pankkikriisiä. Lundán on todennut kaikkien aiheidensa olevan jollakin tavoin sidoksissa yhteiskuntaan ja peräisin arkitodellisuudesta. Häntä on verrattu yhteiskunnallisen realismin kuvaajana Minna Canthiin.

Reko Lundán kirjoitti näytelmien ohella kolme romaania, joista vuonna 2004 julkaistu Rinnakkain käsitteli yhteiskunnallisia ongelmia kuten työttömyyttä ja suvaitsemattomuutta. Reko Lundánin viimeiseksi teokseksi jäi sairauden varjostamana yhdessä vaimonsa Tina Lundánin kanssa kirjoitettu Viikkoja, kuukausia (2006). Reko Lundán kirjoittaa kirjan viimeisillä sivuilla: "On ehkä tarpeen perustella, miksi minä haluan että tämä teksti julkaistaan. Minulla ei ole siitä pienintäkään epäilystä, toisin kuin Minnalla. Varmaan banaalein syy on, että ammattikirjailija kirjoittaa vain jukaistakseen. Toinen syy on se, että uskon tämän tekstin todistusvoimaan ja tärkeyteen. Ei minulla ole todistuhaluja rajan takaa, mutta uskon kirjallisuuteen, uskon ihmisten haluun samastua ja eläytyä." (Viikkoja, kuukausia s. 178)

 

Teokset:
Ettemme harhaan kääntyis : näytelmä 1996
Aina joku eksyy : näytelmä 1999
Teillä ei ollut nimiä : näytelmä 2001
Ilman suuria suruja : romaani, 2002
Ihmisiä hyvinvointivaltiossa : näytelmä, 2003
Tarpeettomia ihmisiä : näytelmä, 2003
Rinnakkain : romaani, 2004
Kutsumattomia vieraita, 2006
Viikkoja, kuukausia : romaani, 2006

Lisää Reko Lundánista

Sanojen aika

Takaisin kirjailijaluetteloon

LÖFBERG, METTI
s. 1987 Helsingissä
Teokset:
Julmaa rakkautta : romaani, 1998

LÖYTTYNIEMI, LEENA
s. 1938
Kotitalous-lehden päätoimittaja 1979-2000
julkaissut kolumneja Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa
Teokset:
Aivoituksia : Kotitalous-lehden pääkirjoituksia 1979-1999, 2007
Kannanottoja : kolumneja vuosilta 1978-1991, 2007 

MANNINEN, KALLE

s. 20.12.1977 Ristiinassa
Viettänyt lapsuutensa ja käynyt koulunsa Riihimäellä
Luokanopettajana Hämeenlinnassa
Kirjoittanut pakinoita Aamupostiin ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisiin
Oma luonnehdinta kirjoittamisestaan: "Kirjoittaa siitä, mitä mieleen päivän mittaan osuu - toisinaan hutejakin.
Elämä on melkein yhtä tärkeätä kuin kirjoittaminen."

Teokset:

 

Teokset:
Vessalukemista, 2008
Mies hatun alla, 2008
Elämäntyö, 2009
Näiltä kulmilta, 2009
Satunnaisiin vastaajiin, 2010
Rykmentti, 2011
Ratakylä, 2011

    

MANTERE, MERI-HELGA
s. 22.2.1939
kuvaamataidon opettaja, kuvataideopettajien opettaja (TAIK),
taiteen lisensiaatti, kuvataideterapeutti, sosionomi, kuvataiteilija
Teokset:
Päättäväinen valas : runoja, 2004
Hengästynyt keinu, 2004 (Samuli Parosen seuran runoantologia) 
Emännän tehtävänä on soittaa kypsää tuubaa : runoja, 2010

 

Tietokirjoja:
Maan kuva : kirjoituksia taiteeseen perustuvasta ympäristökasvatuksesta, 1995
Mielen kuvat : kuvallinen ilmaisu terapeuttisessa kontekstissa, 1991
Artikkeleita taidealojen lehdissä, osallistunut kirjoittajapiirien antologioihin
Rankanen, Mimmu: Taideterapian perusteet, 2007 (toisena tekijänä)

 

MARTIKAINEN, JARKKO
Jarkko Martikainen s. 1970
http://www.like.fi/kirjailija.php?id=127 
muusikko, säveltäjä, sanoittaja, toimittaja, tuottaja
asunut Riihimäellä vuodesta 2002

Teokset:
Pitkät piikit ja muita kertomuksia, 2005
9 teesiä : säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille, 2008, kirja ja äänikirja

 

MERI, VEIJO

s. 31.12.1928 Viipurissa
vanhemmat Anna o.s. Sallinen ja Väinö Meri
asui Riihimäellä 1941 - 1946
ylioppilas Hämeenlinna lyseosta v. 1948
opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa

"Hän puhuu hirveän kovalla äänellä,
mutta vain itsestään ja Laguksesta,
jota minä vuorostani pelkäsin jo
alkuvuonna neljäkymmentäyksi
Riihimäen kasarmilla, jossa hän
aktiivisesti asui."
(Minä kokoelmasta Lasiankeriaat : säkeistettyjä tekstejä, 1990)

Talvisodan aikaan Meren perhe asui isän sukutalossa Hausjärven Uittamossa ja muutti keväällä 1941 Riihimäen kasarmialueelle Väinö Meren saatua komennuksen Riihimäen varuskuntaan. Kararmialueella vietettyä lapsuuttaan Meri muistelee mm. runossa Minä.

Veijo Meri kävi oppikoulun alaluokkia Riihimäen Yhteislyseossa, josta jäi monenkirjavia muistoja ankarista sekä kannustavista opettajista. Erityisesti kirkkohistorian opettajan Kalevi Kajavan neuvo, että ainekirjoittajan on aineen valmiiksi saatuaan poistettava siitä kaikki tarpeeton oli tulevalle kirjailijalle merkityksellinen. Veijo Meri aloitti lukion Riihimäellä, mutta perheen muuttaessa kesällä 1946 Hämeenlinnaan hän jatkoi lukiota Hämeenlinnan lyseossa.

Syksyllä 1949 Veijo Meri lähti opiskelelmaan historiaa Helsingin yliopistoon. Meri harrasti kirjoittamista jo nuorena ja osallistui useisiin kirjoituskilpailuihin. Ensimmäinen novellikokoelma Ettei maa viheriöisi julkaistiin vuonna 1954. Veijo Meri siirtyi runoudesta proosaan 1950-luvun puolessa välissä. Meren läpimurtoteos klassikoksi muodostonut Manillaköysi ilmestyi vuonna 1957.

Hannes Sihvon mukaan Veijo Meren tuotannosta on erotettavissa neljä teemaa, jotka läpäisevät hänen tuotantonsa. Niissä kietoutuvat yhteen historia, sosiaalisuus, kieli ja käsitys kirjallisuudesta. Hausjärven - Riihimäen seutu esiityy tapahtumapaikkoina ja oma sukuhistoria usein viitekehyksenä Meren tuotannossa. Suuriin nälkävuosiin sijoittuva novelli Kalkki on eräs näistä sukutarinoista ja romaanissa Suku vuodelta 1968 Meri kuvailee lähisukuaan pikkupojan Reinon silmin.

"Kauppalaan oli matkaa toistakymmentä kilometriä. Neljän viiden kilometrin päässä siitä tie meni radan alitse ja kääntyi seuraamaan sitä. Kaksi mäkeä esti näkemästä tien yhtenä suorana perille asti. Ensimmäiseltä mäeltä näki toisen mäen juurella olevan opastinvalon tuikuttavan, nytkin keskellä päivää. Mäkien puolivälistä meni radan yli vasemmalle tie. Sitä myöten pääsi takakasarmille."
(Vuoden 1918 tapahtumat, 2007, s. 51)

Veijo Meri käyttää usein dokumentaarisia aineksia romaaneissaan kuten esim.  sisällissodan kuvauksessa Riihimäen - Hausjärven seudulla teoksessa Vuoden 1918 tapahtumat. Talvisodan aikaiseen Riihimäkeen liittyy myös komedia Sotamies Jokisen vihkiloma vuodelta 1965. Veijo Meren isä oli hyvä kertoja ja hänen tarinansa omasta suvusta siirtyivät usein Veijo Meren kirjoihin. Myös Hausjäven kylätarinoista Meri ammensi aineksia teksteihinsä. Veijo Meren 19-vuotiaana kirjoittaman ensimmäisen runon on kerrottu saaneen alkusysäyksen hukkumisonnettomuudesta Hausjärven Kolmilammilla. Riihimäkeläistä hukkunutta työmiestä oli naarattu tuloksetta koko illan. Vasta seuraavana aamuna ruumis löytyi, kun joku huomasi harjun laelta lammen pohjassa makaavan miehen.

Veijo Meri on jakanut kirjailijanuransa kahteen jaksoon. Ensimmäisessä vaiheessa hän kirjoitti romaaneja ja näytelmiä. Toisessa hän julkaisi runokirjoja sekä kirjoitti kieleen ja historiaan liittyviä teoksia. Veijo Meri on eräs Suomen tuottoisimmista ja arvostetuimmista kirjailijoista, jonka tuotantoa on käännetty yli 20 kielelle. Akateemikon arvonimen hän sai vuonna 1998. 

Veijo Meren kirjojen ihmisten ympäristönä ovat Hausjärvi, Riihimäki, Helsinki ja Hämeenlinna silloin kuin niissä on tunnistettavissa selkeä paikka. Näissä kaikissa hän on itsekin asunut.

Välitunti

Ajoi pyörällä lehmuksen alle,
tarttui oksaan, seisoi korkealla,
katsoi yli koulun pihan, jossa olimme
välitunnilla, kaikki neljäsataa.
Kuka oli, en muista. Pilvinen
lämmin päivä, sateen pehmittämä hiekka,
veturinsavun haju. Keskitaivas
harsoili, avautui pilvipeite.
Näkymättömiä varjoja. Tarkistin,
että oli, liikutin kättä.
Eilen olivat ranskalaiset
upottaneet laivastonsa Toulonissa.
Kaunis Mäen tyttö seitsemänneltä
nojasi seinään, haukotteli,
kaiveli haarojaan, siirsi saumaa.
Kun hän lähti, näin minkä
oli peittänyt kokonaan:
pitkän valkoisen seinän.
Sanantuojaa en nähnyt enää
enkä muita. Taivas tummui. Ja maa.
Lehmus alkoi puhua nopeasti
ja niin hiljaa kuin suinkin.
Kaksi viestiä riitti. Lintsasin
(Yhdessä ja yksin, 1986, s. 159)

Veijo Meren laajasta tuotannosta on kotiseutukokoelmaan valittu ne teokset, jotka liittyvät Riihimäkeen

Teokset kotiseutukokoelmassa:
Sotamies Jokisen vihkiloma : näytelmä, 1965
Goethen tammi : novelleja, 1978
Vuoden 1918 tapahtumat : romaani, 1981
Novellit, 1985. Novellit Ihan lähelle emme pääse, Komeita miehiä ja Sotavangit
liittyvät Riihimäkeen
Yhdessä ja yksin : runoja, 1986

Lisää Veijo Merestä

MERIKANTO-MARTIKAINEN, MARJATTA
s. 1940

Teokset:
Runoja : hypotenuusalla, 2010
Osallistunut useisiin kirjoittajapiirien antologioihin

Takaisin kirjailijaluetteloon

MÄKINEN, INKE (KORHONEN, INKERI)
s. 1928 Kuopiossa
vanhemmat Helmi o.s. Pykäläinen ja Lauri Korhonen
kansakoulunopettaja
Teokset:
Päivänpalo hyvä : runoja, 1991
Runoja myös Rautalammin kulttuuriseuran antologioissa

NIIRANEN, TORSTI
s. 1970 Riihimäellä
Teokset:
Itsemurhaaja sekä muita kertomuksia : sarjakuva, 1993?

NIITTUNEN, IRMA
s. 1931
Teokset:
Elämän kirjava kukka : runoja, 1999
Kirjoituksia myös useissa kokoelmissa

Takaisin kirjailijaluetteloon

OJANEN, REIMA
s. 26.3.1967 Riihimäellä
Myyntipäällikkö kustannusosakeyhtiö Otavassa
Teokset:
Herne tietää sen

OJONEN, LASSE
s. 1949 Kuusankoskella
Teokset:
Maruzzella ja muita muistoja : novelleja, 2009
Inhimillistä mosaiikkia : novelleja, 2011

PAIJA, JOUKO
s. 1955
Teokset:
Keltainen lehti : runoja, 1997
Punainen kieli : runoja, 1996

Takaisin kirjailijaluetteloon

PALKKIMÄKI, LAILA
s. 1932 Porvoossa
asunut Riihimäellä vuodesta 1984
Teokset:
Elämän polku : runoja, 2005
Lähdössä : kertomuksia, 2005
Osallistunut useiden kirjoittajapiirien antologioihin

PALOKARI, SIRKKA-LIISA
s. 1941 Laukaassa
toimistosihteeri
Teokset:
Hallanarkaa : romaani, 1997
Sallitut leikit : novelleja, 1996
Sydänlankoja : romaani, 2000
Valo tulee viistoon : kaksi pienoisromaania, 1995
osallistunut kirjoittajapiirien antologioihin

PARONEN, SAMULI

23.5.1917 - 26.8.1974
vanhemmat: Ida os. Tasa ja Väinö Paronen
asui koko kirjailijakautensa ajan Riihimäellä

On vapaussotaa ja talvisotaa ja jatkosotaa ja yleislakkoa, ja Topeliusta ja Sibeliusta ja Mannerheimia ja Nurmea, ja herra Sebaotia, mutta ihmisellä ei ole kohta, mihin sateella ja pakkasella menis yöks. Tää on petettyjen maa.       (Huone puutalossa)

Samuli Paronen syntyi Virolahdella vanhempiensa ainoana lapsena. Samuli Parosen isä menehtyi Tammisaaren vankileirillä Samulin ollessa vain yksivuotias ja myös äiti kuoli Samulin ollessa 14-vuotias. Kansakoulun käytyään hän työskenteli metsätöissä, merillä, rakennuksilla, kaivosporarina ja tehtaalla. Kirjoittaminen alkoi, kun Paronen joutui lasitehtaan kolmivuorotyöstä sairauslomalle ja sai tilaisuuden yhtäjaksoiseen kirjoittamiseen. Kolmessa viikossa syntyi noin viisisataa käsinkirjoitettua liuskaa, joista muodostui esikoisromaani Kesä Aataminkylässä 1964. Kirja kertoo isättömän pojan kesäisestä vaeltelusta ja elämän ihmettelystä. Paronen muutti 1960-luvulla Janakkalan Saloisten kylästä Riihimäelle, jossa hänen pitkä, tumma hahmonsa nähtiin katukuvassa niin rautatieasemalla, puistoissa kuin kirjastossakin.

Varsinainen läpimurto tapahtui sotaromaanilla Kuolismaantie 1967, joka kertoo sodan loppuvaiheista, miesten asenteista ja tunnelmista. Kirjoittamisen ohella Paronen jatkoi työntekoaan Riihimäen ja Lahden lasitehtaissa. Riihimäkeä ei mainita nimeltä Parosen tuotannossa, mutta Huone puutalossa 1971 sijoittuu asuntopulan vaivaamaan pikkukaupunkiin. Paronen keräsi aineistoa riihimäkeläisten puheista niin työpaikalla kuin kaupungilla kuljeskellessaan. Kerrotaan, että hän maksoi jopa pienen palkkion elämän laitapuolen kulkijoiden tarinoista. Parosen vuonna 1975 ilmestynyttä aforismikokoelmaa Maailma on sana pidetään yhä suomalaisen mietelmäkirjallisuuden huippuna. Parosen työläistausta on muovannut aforismeja kärkevän pureviksi ja selkeiksi.

Miettiessäni mitä sivistys on minusta tuntuu ettei se
ainakaan ole sitä mihin sitä käytetään              (Maailma on sana, 1974)

Samuli Paronen eli hiljaista ja syrjäänvetäytynyttä elämää Riihimäellä. Riihimäen kaupungilta Paroselle liikeni vain yksi ainoa tunnustus, tuhannen markan taideapuraha Riihimäen Sanomien edesauttamana. Paronen kantoi huolta nuorista kirjoittajista Riihimäellä ja halusi koota kirjoittavia nuoria ympärilleen. Riihimäellä huomioitiin Parosen elämäntyö nimeämällä 1986 valmistuneen kirjastotalon näyttelysali Samuli Parosen saliksi. Valtakunnan tasolla Samuli Paronen palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla kaksi kertaa ja hänen mietelausekokoelmastaan Maailma on sana on otettu lukuisia painoksia.

Samuli Paronen kirjoitti tekstinsä omasta elämänpiiristään pienten ja vähäväkisten ihmisten maailmasta. Kirjoittaessaan hän käytti omia kokemuksiaan, mutta toi myös samalla esille yleispätevää aineistoa ihmisten elämästä ja ahdistuksesta. Paronen on todennut, että kirjastot ja kirjojen lukemiseen käytetyt puistonpenkit ovat aina olleet hänelle mieleisiä paikkoja. Hän aforismikokoelmansa loppuu mietteseen:

Katselen maisemaa, se tulee minuun,
eikä mikään ole pois tulevilta, kun lähden.    (Maailma on sana, 1974)

 

Teokset:
Kesä Aataminkylässä : romaani, 1964
Kuolismaantie : romaani, 1967
Lallinkartanon leipä : romaani, 1968
Tämä on huone 8 : novelleja, 1969
Kaivos : romaani, 1970
Huone puutalossa : romaani, 1971
Laiva : romaani, 1972
Kapina : romaani, 1973
Kortteeri : romaani, 1974
Maailma on sana : mietteitä, 1974
Testamentti : mietteitä / toim. Hannu Mäkelä, 1999

Samuli Parosen seura

Samuli Paronen Wikipediassa

Suomen aforistimyhdistyksen blogi

Takaisin kirjailijaluetteloon

PELLINEN, KYLLIKKI ks. IMMONEN, KYLLIKKI
Teokset:
Ja mies oli minun makuuni : romaani, 1939

PERTTUNEN, TUOVI
1926 - 2003

"Kasvava puu
on aina enemmän
kuin tämä paperi
jolle piirrän
katoavat sanani."          (Talvimatka hiljaisessa huoneessa, 1999)

Teokset:
Ajasta ja valosta : runoja, 2002
Matkalainen - aikalainen : runoja, 1996
Mietteen majat : runoja, 1996
Olen sytyttänyt lampun : runoja, 1997
Talvimatka hiljaisessa huoneessa : runoja, 1999
Tuotantoa julkaistu useissa Samuli Parosen seuran antologioissa

Takaisin kirjailijaluetteloon

PII kts. KOLBE, PIRKKO

PULLINEN, EILA ANNELI
s. 1934 Riihimäellä
Teokset:
Aika palata : unia ja elettyä, 1999
Mielen maisemia : runoja, 1998
Miksi olisin vieras : runoja, 1995
runoja julkaistu useissa antologioissa

PYNNÖNEN, VILLE
s. 1974
Kuvataiteilija, graafinen suunnitelija
Teokset:
Unikurkiala : sarjakuvaromaani, 2000
Alinka : sarjakuva-albumi, 2004

PÖLHÖ, ELIAS
s. 1949
Teokset:
Pikku-Taneli käy katsomassa oikeita junia, 1995

Takaisin kirjailijaluetteloon

RANTA, KATI

 

 

 

 

s. 1971 Helsingissä
tiedottaja, KTM
Asunut Riihimäellä vuodesta 2006
Teokset:
Uni paras lääke on, 2009

RANTALA, JARI OLAVI
Jari Olavi Rantala, s. 1967 Porissa
kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, elokuvakriitikko
Jussi-palkinto 2005, paras käsikirjoitus, Paha maa

Teokset:
Varasuunnitelma, 2008
Premium bananas, 2010

RÖNING, INGA
s. 1974
mediatoimittaja, YLE
Inga Röning Tammen sivuilla

Teokset:
Kohti pystynyppyläin puhurivuoristoa, 2005

SAAJOS, ULLA
s. 18.4.1962 Helsingissä
toimittaja
asunut Riihimäellä vuodesta 1988

Teokset:
Linoruntu : runoja, 2010
Saippuakuplia keihäsruohossa : runoja, 2011

Muuta tuotantoa antologioissa:
Tässä on tila : kuukauden runoja 1999-2003, 2003
Unelmat ja naamiot : valikoima kilpailurunoja, 2003
Hengästynyt keinu, 2004
Sateenkaari, 2004
Liian iso karuselli : runoja lapsille ja lapsilta, 2005
Tuulihattu : Immi Hellénin lastenrunokilpailu 2009, 2009
Sinisiä hetkiä, 2009
Ajan mosaiikki : kuukauden runot 2004-2008, 2009


SAARIMÄKI, MATTI
s. 1949
"toimittajana pasteeraillut ja kouluttajana kukkoillut".
pakinoita mm. Helsingin Sanomissa
Teokset:
Työn äärestä pakinan pariin : pakinoita, 1996

SAARINEN, REIJO
s. 1948
myyntipäällikkö, toimittaja
Teokset:
Ei maata armaampaa : romaani, 1983

SAARMAN, OSSIAN (Olavi Saarinen)
Teokset:
Kuoleman talousalue ; Hyvinkää - Riihimäki : sarjakuvalehti, 1972
Rommikuja ; Kannas murtuu ; Rantamökin tyttö : sarjakuvalehti, 1974
Teräsliigan tuho : sarjakuvalehti

SALMELA, YRJÖ (= WAINIO, J.V.)
s. 1894 Prunkkala
Teokset:
Vääpeli Kempas : muistelmia Suomen Puolustuslaitoksen syntyajoilta, 1929

SALMI, RISTO
s. 1927
Teokset:
Sumuverho häviää : runoja, 1999

SALOMAA-HILMAN, MAIRE
s. 1911 Riihimäellä
k. 1991
vanhemmat Alma o.s. Haikkola ja Sulo Salomaa,
ylioppilas 1933 Riihimäellä, sanomal.tutkinto YKK,
kansalais- ja työväenopistojen johtaja, toimittaja,
kirjailija, opintomatkoja useisiin maihin
Teokset:
Lintutyttö : romaani, 1967
Melinda : romaani, 1973

Takaisin kirjailijaluetteloon

SALOVAARA, AARO
s. ? Hausjärvellä
Teokset:
Kukko ei muninut : lapsuuden muistoja Hausjärveltä 1924-1936, romaani, 1999
lisäksi hist. teoksia

SAMUELSSON, JORMA
s. 1941
liikuntasihteeri Riihimäen kaupunki
Teokset:
Uunikot vieraisilla : Kuku Kumelasta ja Humppi Humppilasta seikkailevat :
kuvakirja, 1976
kirjoittanut myös lehtiartikkeleita

Takaisin kirjailijaluetteloon

SANTALA, HILJA
1900-luvun  alussa
Teokset:
Tuulien tuttu : runoja, 1988
runoja myös antologioissa

SINNEMÄKI, JUSSI
s. 1895 Lapualla, Riihimäellä 1928 - 1930
Teokset:
Yli virran : romaani, 1930

SIRKIÄ, OLLI

s. 1.4.1965
Olli Sirkiä Liken sivuilla
Olli Sirkiän blogi: Helsinki - Riihimäki

Teokset:
Seuraavana Pasila : runoja, 2010

Muuta tuotantoa:
Useita runoja runokirjassa Kevät, kesä, kissankäpälä : runoja Kanta-Hämeestä keväällä 2005

SOTKAMO, JUSSI ks. ARJAVIRTA, MAUNO
Teokset:
Silta yli kuilun : romaani, 1955

TAIVAINEN, RISTO
s. 1941
Teokset:
Suukkopuu : runoja, 1997

Takaisin kirjailijaluetteloon

TAVASTSTJERNA, KARL AUGUST

s. 1860 Mikkelissä
k. 1898 Porissa

Teokset kotiseutukokoelmassa:
Kovina aikoina : romaani, 1891, 2. p. 1960
Uramon torppa : näytelmä : kopio käsikirjoituksesta, 1906
Valikoima runoelmia, 1904

TIILIKKA, LEENA (SUUTARLA)
1938 - 2006
pastori, seurakuntalehtori, sairaalateologi, perheneuvoja

Teokset:
Tirkistys todellisuuteen : Mikkelin kirjoittajaopiston lopputyö, 1984
Punaiset helmet ja muita rukouksia : runoja, 1996
Ruusun kosketus, 2004
Viimeiset helmet : runoja, 2006
Tuotantoa julkaistu useissa Samuli Parosen seuran antologioissa

Takaisin kirjailijaluetteloon

TOLMUNEN, ELSA
s. 1931 Rautalammilla
asui v. 1985 alkaen Riihimäellä n. 10 v.
Teokset kotiseutukokoelmassa:
Kampeaa suurelle selälle : romaani, 1985
Uudelleen juurtuneita : runoja, 1985
Oras asfaltin haavassa : runoja 1993
Rimahelvetin hehkusta huomiseen aattoon : romaani, 1994

TUOMARI NURMIO = (NURMIO, HANNU)
Teokset kotiseutukokoelmassa:
Karvainen sielu : runoja, 1994

TURUNEN, MAIJA (nyk. Larmola, Maija)
s. 1.3.1942 Helsingissä
Lapsuus Riihimäellä vuoteen 1953
Helsingin opettajankoulutuslaistosten äidinkielen didaktiikan lehtori 1968 - 2002, tietokirjailija, fil.tri 
Vanhemmat: Aimo Turunen (äidinkielen lehtori Riihimäen yhteislyseossa) ja Tuulikki Turunen (hammaslääkäri Riihimäellä)

Teokset:
Pyykkipäivä : runoja, 1961
Huvila : runoja, 1964
Tietokirjoja:
Äidinkielen oppikirjoja
Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa, 1987 (yhtenä tekijänä)
Väitöskirja: Opera secreta, P. Mustapään runokuvien kehitystä, 1990
Kesätukka, 1990 (toisena tekijänä)
Monosukka, 1992 (toisena tekijänä)
Jenkkikassi, 1998 (toisena tekijänä)
Isän huone : kulttuurivaikuttajien tyttäret kertova, 2008 (yhtenä kirjoittajana)

TÖYRYLÄ, KALERVO (PAULI KALERVO)
s. 1931 Hollolassa, k. 2002
toimittaja, Riihimäen Sanomien päätoimittaja, näytelmäkirjailija 1962-

"Mihkäs menet?
- Menen kattomaan sopivaa oksaa.
- Herrajestas, ook sä hulluks tullu?
- Tartteeks siin hulluks tulla jos
  oksia hakee."         (Heikan Jussi)

Teokset:
Erikoistarjouksia Karibialle : näytelmä, 1988
Heikan Jussi : näytelmä, 1983
Korpit ovat kylläisiä : näytelmä, 1970
Premenstruaalisyndrooma : näytelmä, 1988

Takaisin kirjailijaluetteloon

WAINIO, J.V. = (SALMELA, YRJÖ)
s. 1894 Prunkkala
Teokset:
Vääpeli Kempas, 1929

VAKKURI, AARO

s. 1943 Helsingissä, k. 2002
asui lapsuutensa Riihimäellä
vanhemmat Marja o.s. Laakso ja Eino Vakkuri
ylioppilas Riihimäen lyseo 1962, rakennusinsinööri,
kirjailija

"Fredan isä oli Lasitehtaan joku päällikkö.
Ne puhuivat kotona ruotsia, eikä Freda
päässyt koskaan mukaan perspalloon. Olin
kouluun menosta asti rakastunut Fredaan, mutta
siitä oli vain harmia."                                        (Elämäni Fredan kanssa)

Teokset:
12 tunnissa meneväksi mieheksi : romaani, 1973
Kreikkalainen lahja : romaani, 1975
Pikku Carina : romaani, 1975
Pelilauta : romaani, 1980
Ihan hyviä miehiä : romaani, 1986
Elämäni Fredan kanssa : kertomus, 1990
Sirocco : toimintaromaani, 1991
Totuuspeli : romaani, 1991
Vaihdettu oppilas : romaani, 1993

Tietokirjoja:
Kylä Provencen taivaalla : matkakuvaus, 1997

Takaisin kirjailijaluetteloon

VAKKURI, JUHA
s. 1946 Helsingissä
vanhemmat Marja o.s. Laakso ja Eino Vakkuri,
asui 9 esimmäistä vuottaan Riihimäellä
FK, dramaturgi, kirjailija
http://www.like.fi/kirjailija.php?id=40

     "Riihimäki herättää minussa
                       aina suuret nostalgiat.
                  Silloin 50-luvun alkupuolella siellä
                       oli kaikki mitä poika tarvitsi.
                   Lasitehtaan takana oli metsä, Laurilan
                       pellot olivat lähellä ja siellä oli
                   valtavasti muita pikkupoikia."              Riihimäen Sanomat 18.7.1993 

Teokset:
Veljet keskenään : romaani, 1971
Afrikkalainen iltapäivä : romaani, 1978
Jos puut puhuisivat : runoja, 1979
Neljän polven puu : romaani, 1980
Jään kääntöpiiri : romaani, 1982
Mies joka muuttui puuksi : romaani, 1982
Sundiata, voittaja : vanha malilainen runoelma, 1984 (kääntäjä ja kokoaja)
Päiväntasaaja : romaani, 1985
Ritari Yrjö : kertomus rajoista..., 1987
Räjähdyksen pelko ja kaipuu : romaani, 1985
Ritari Yrjö : kertomus rajoista..., 1987
Ikaros : romaani, 1989
Brysselin yö : romaani, 1990
Paratiisitango : romaani, 1993
Sirkuksen sydän : romaani, 1997
Henri, Adolf ja kohtalo, 1999
Kirjeitä 15-vuotiaalle maalivahdille : runoja, 2000
Keisari, tuhka, tulevaisuus : runoja, 2011

Tietokirjoja:
Mustavalkoinen Afrikka, 1973
Muutoksen tuuli : katsaus mustan Afrikan..., 1979
Kulta, islam ja pyhä käärme, 1983
Yhden miehen Unkari, 1986
Tonavalta tuulee : katsaus uuteen Unkariin, 1992
Afrikan poikki, 2009

Takaisin kirjailijaluetteloon

VAMMELVUO, ANJA(ent. Vuorenheimo) (Weseloff)

Anja Vammelvuo s. 7.10.1921 Riihimäellä
k. 30.6.1988 Tuusulassa
vanhemmat Hulda o.s. Selin ja Aake Vammelvuo (Weseloff),
puoliso Jarno Pennanen
ylioppilas 1941 Riihimäen Yhteislyseo
kirjailija, Valtion kirjallisuuspalkinto v. 1949, 1954 ja 1970

Auringon lasku

Murheeni silmillä näen:

Korkeita taloja, korkea taivas...
Palava, ihana aurinko sukeltaa sineen.
Korkeita puita, korkea taivas...

Minun murheeni on mitätön.
Se on sulava sineen auringon kera.
Se on ruskon punainen kauneus,
joka jää...
(Auringon tytär, 1943, s. 75)

Anja Vammelvuon isä kauppias Aleksei Jegorovits Weselow, sittemmin Vammelvuo oli aikansa tunnetuimpia riihimäkeläisiä. Vammelvuon perhe asui Riihimäellä useammassa paikassa esim. Keskuskadulla, Maantiellä ja Suvannontiellä. Anja Vammelvuo kävi kansakoulua Pohjoisella koululla ja jatkoi koulunkäyntiään Riihimäen yhteislyseossa kirjoittaen ylioppilaaksi vuonna 1941. Ylioppilaaksi tulon jälkee hän työskenteli kesätoimittajana ja kustannusvirkailijana Otavassa. 

Anja Vammeluvo harrasti kirjoittamista jo 12-vuotiaasta lähtien ja osallistui kirjoituskilpailuihin nuorena. Hänen ensimmäinen novellinsa julkaistiin 16-vuotiaana Nuoren Voiman Liiton kautta. Anja Vammelvuon kotona ei juuri kirjoja ollut, joten Riihimäen kauppalankirjaston avautuminen vuonna 1936 oli tulevalle kirjailijalle erityisen tärkeää. Riihimäen kauppalankirjastossa kohtasivat nuori kirjailija Anja Vammelvuo ja vasta kirjailijanurasta haaveileva ja häntä ihaileva koulupoika Veijo Meri.

Ensimmäinen runokokoelma Auringon tytär vuonna 1943 sai hyvät arvostelut. Arvostelussa kokoelmaa kuvattiin aistivoimaisen naisen elämän kuvaukseksi. Kirjailija oli silloin vain 22-vuotias, mutta ehkä nuorena koetun liikenneonnettomuuden seuraukset toivat tekstiin kypsyyttä. Esikoisromaan Muut ovat nuoria (1945) oli omaelämäkerrallinen nuorten ihmisten elämän kuvaus sotavuosina. Novellikokoelma Paratiisilintu sisältää myös Riihimäen Suvannontielle sijoittuvan novellin Hanski Hortensia. Novelleissaan Anja Vammelvuo käsittelee usein naisen elämän koko kaarta.

"Jouluaamuna Sinikka herää ilmahälytykseen. Pommisuojasta hän sitten rientää suoraan työhön. Kädet kohmeisina hän liimaa sytytystikkuja polttopulloihin, kun puutalorähjä äkkiä tärähtää hornamaisesta räjähdyksestä.
- Koneet ovat päällä. Ulos kaikki, huutaa nuori insinööri."
(Muut ovat nuoria, 1945, s. 208)

Talvisodan aikana Riihimäen kauppalaa pommitettiin ankarasti. Joulupäivän 1939 pommitus vaurioitti useita rakennuksia kauppalan keskustassa esim. Suojeluskuntatalon, jossa Anja Vammelvuon veli työskenteli vapaaehtoisena.

Anja Vammelvuo julkaisi kaikkiaan 17 teosta: kaksi romaania, novelli- ja runokokoelmia sekä näytelmän. Parhaiten hänet on tunnettu palkittuna lyyrikkona. Runoilijan tuotannossa näkyy hänen elämäkertansa kuten ensirakkaus, aviomiehen Jarno Pennasen kohtaaminen, pojan Jotaarkan syntyminen sekä kääntyminen vasemmistolaisuuteen. Neuvostoliitossa vietetyt vuodet 1957 - 1960 heijastuvat niin aiheissa kuin aatteellisellakin tasolla hänen tuotannossaan kuten runokokoelmissa Kuuma, kylmä 1960 ja Integer vitae 1964. Anja Vammelvuota on luonnehdittu sekä vasemmistolaisuuden tulkiksi että kriitikoksi.

Anja Vammelvuon viimeinen teos oli näytelmä Tulee aika toinenkin (1983), joka käsittelee Jarno Pennasen isän "näyttelijä-rosvopäällikkö" Aarne Orjatsalon elämää. Anja Vammelvuota on pidetty yhtenä sodanjälkeisen modernismin merkittävimmistä edustajista.

Teokset:
Auringon tytär : runoja, 1943
Muut ovat nuoria : romaani, 1945
Paratiisilintu ja muita novelleja, 1946
Muottiin tuntemattomaan : runoja, 1946
Loistohuoneisto : näytelmä, 1947
Viimeinen Kleopatra : romaani, 1950
Rakkauskertomus : novelleja, 1953
Kukkia sylissä : runoja, 1954
Torpankirjat : runoja, 1957
Kuuma kylmä : runoja, 1960
Valkoinen varis : novelleja, 1962
Inger vitae : runoja, 1964
Valitut runot, 1968
Lintu pieni : runoja, 1970
Totuuden iskut : runoja, 1973
Kuinka voitte : runoja, 1978
Tulee aika toinenkin : näytelmä, 1983

Lisää Anja Vammelvuosta

Takaisin kirjailijaluetteloon

VARJORANTA, NIILO
s. 1900 Viipurissa
lennätinteknikko, kirjailija
Teokset kotiseutukokoelmassa:
Ryhmä Hellman ei hellitä : poliisiromaani, 1980
Puukotetut  setelit : dekkari, 1986
Tietokirjoja:
Riihimäen Telegrafikonepajan ja VR:n sähköteknillisen linjahallinnon historiikki, 1976

VILPPO, ARJA
s. 1946
kanslisti Riihimäen kaupunki, kuvataiteilija, maalauksen- ja veistonopettaja Riihimäen
kansalaisopistossa
useita taidenäyttelyitä
Teokset:
Kristallipalloa etsimässä : kuvakirja, 1994

Takaisin kirjailijaluetteloon

VIROKANNAS, JUHO (= KARJALAINEN, MATTI)
s. 1907
vanhemmat Anni o.s. Kritz ja Eero Karjalainen,
FK, toimittaja, kirjailija, Nuorten kirj. Valistuksen palk., 1952
Teokset kotiseutukokoelmassa:
Levoton leiri : seikkailuromaani, 1952
Vanhaa hopeaa : seikkailukertomus, 1954
Nukutusnuolet : kertomus Kanadan intiaaneista, 1958

VUORI, HELENA
s. 1918
Riihimäen Kynäkisällien jäsen
Teokset:
Matka : runoja, 1992
Kaikki kuun kierrot : runoja, 1996

YLÄNNE, KAUKO VALTA (= RASTI, KALERVO)

s. 1927 Tuusulassa
k. 1990 Helsingissä
vanhemmat Linda o.s. Lindqvist ja Toivo Ylänne,
ylioppilas Riihimäen lyseo, opettaja
Suomen näytelmäkirjailijaliiton jäsen,
kirjoituksia useissa lehdissä

"Etkö kuullut, Pukke, minä lähden tieheni täältä. Mutta Pukke ei ole kuullut. Toisella
kädellään tukien jykevää, parroittunutta leukaansa, toisella käännellen hitaasti
paksun lainakirjan rasvaisia, tuhansissa vanginkourissa kuluneita lehtiä hän oli
istunut siinä tukevan sellipöydän ääressä koko ajan omissa ajatuksissaan."         
(Vankilan varjossa)

Teokset:
Vankilan varjossa : seikkailukertomus pojille, 1950
Noidat : yksinäytöksinen näytelmä, 1951
Aurinko nousee : pienoisnäytelmä, 1957
Huone 5 : pienoisnäytelmä, 195?
44 pikku näytelmää, 2.p. 1958
Oma näyttämö : 50 uutta pikkunäytelmää, 1961
Rajapappi : 3-näytöksinen näytelmä
Tynnyri-Tommi : 3-näytöksinen satunäytelmä, 1961
Liikennenäytelmiä lapsille, 1964
Ympyrä sulkeutuu : seikkailukertomus, 1964

Antologiat

AJAN MOSAIIKKI : kuukauden runot 2004 - 2008, Samuli Parosen seuran antologia, 2009
ALUE 93 : Hämeen läänin kirjoittajien antologia, 1993
ELÄMÄ ON LUSTII : antrealaisia ja vuoksenrantalaisia kaskuja ja sananparsia, 1989
ETELÄ-HÄMEEN KIRJOITTAJAYHDISTYS JANAKI RY : jäsenlehti, 1992 - 1994
HENGÄSTYNYT KEINU : runoja : Samuli Parosen seuran runorinki, 2004
HÄLLÄPYÖRÄ HÄRKÄTEILLÄ : Etelä-Hämeen kirjoittajayhdistys Janaki, 1984
IHMINEN AJASSA : Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -66 ry, 1983
JOSKUS TUULI HIPAISI POSKEA : Janakin 15-vuotisantologia, 1998
JÄLKITAUTINA INTO : pelkää patitusta kokosi Into-ryhmä, 1986
KAAMOKSESTA VALOON: uusia lauluja, Samuli Parosen seura ry., 1999
KESÄHEINÄ: runoja, Samuli Parosen seura, 1999
KEVYT KOSKETUS: runoa ja proosaa Kanta-Hämeestä, 2003
KEVÄT, KESÄ, KISSANKÄPÄLÄ: runoja Kanta-Hämeestä, 2005
KUKKIA MUISTOT KASVAA 2011 : Riihimäen Kansalaisopiston Ilovoimaa Tarinat talteen -ryhmän antologia, 2011
KYNÄ KISÄLLIN KÄDESSÄ: Riihimäen kansalaisopiston kynäkisällit 1981 - 1982, 1982
LAULA SATAKIELI : runoja, 2001
LÄHETTI SANAN, PALAN SYDÄNTÄÄN :Janakin antologia, 1997
MENNEET TULEVAT : Kanta-Hämeen joulu, 2004
MIKSI KIRJOITAN: Riihimäen kansalaisopiston kirjoittajat, 1988MILJOONA HILJAISUUTTA: 13 - 18 -vuotiaiden runoja, 1986
NÄTTIIN PINOON- JUTTUJA TYÖSTÄ, 1996
NÄYTELMIÄ YLÄ-ASTEELLE,1998
OITIN KIRJOITTAJAPIIRI: Aika ei pysähdy, antologia, 1999
OITIN KIRJOITTAJAPIIRI: ...jos en muistaisi, 1997
OLEN MATKALLA TAAS: uusia lauluja, 2000
OPTIMISTI: hämäläinen kirjallisuuslehti, 1980-
OVI: Etelä-Hämeen kirjoittajayhdistys Janaki, Janakin 4. antologia, 1991
PAKKASTA PITÄESSÄ: Samuli Parosen seuran Loppiaiskonsertin lauluja, 2003
PUSUJA POSKIIN: Janakin joulu, 1994
PÖYTÄLAATIKKO LAULAA: Samuli Parosen seura ry, 1997
PÖYTÄLAATIKKO LAULAA:uusia lauluja, 1998 : Samuli Parosen seura, 1988
ROHDINPAITA: antologia, runoja, proosaa : Etelähämäläinen kirjoittajayhdistys Janaki, 1988
RUNOMARATON: antologia : Suomea etsimässä : Lahden runomaraton ry, 1987
SADUN MAA : lauluja lapsille ja aikuisille / Samuli Parosen seura r.y., 2001
SANAN MAAILMA antologia: Samuli Parosen seura ry., 1992
SANOJEN SIIVET:  Samuli Parosen seuran Eino Leinon päivän konsertin lauluja, 2003
SANOJESI HILJAISUUS antologia: Janaki, 1994
SUUSTANI KARKAAVAT SANAT: runoja : Samuli Parosen seura ry., 1996
SYDÄMEENI JOULUN TEEN: Kanta-Hämeen joulu 2003 : runoja ja tarinoita, 2003
TAPAHTUISI JOTAIN SUURTA... ; Luovaa energiaa : antologia, 1998
TARINAPAJA: lehti : Samuli Parosen seura ry.,1995, 1997
TERVAKSIA: Etelä-Hämeen kirjoittajayhdistys ry., 1987
TUNNELIN KAUTTA NE JOIDEN PITÄÄ LÖYTÄÄ: Riihimäen kirjoittajien tekstejä koottu kirjaksi, 1989
TUOHUS : antologia : Riihimäen kansalaisopiston kirjoittajapiiri, 2000
TÄSSÄ ON TILA : Samuli Parosen seuran kuukauden runoja 1999 - 2003, 2003
UTU-PIIRI 2000 - 2001: antologia : Samuli Parosen seura r.y., Peltosaari-seura r.y., 2001
UUSI OPTIMISTI: hämäläinen kirjallisuuslehti, 1998
VALOA KOHTI- ohjema-aineistoa eläkeläisille / toim. Markku Hattula, 1995
VERBAALINEN ILOTULITUS : antologia, Samuli Parosen seura r.y., 1999/2000
YHT'ÄKKIÄ SIELU ONKIN TÄYSI: antologia : runoa ja proosaa : Etelä-Hämeen kirjoittajayhdistys Janaki, 2003

YLÖS JA LENTOON: antologia, runoja, proosaa : Etelähämäläinen kirjoittajayhdistys
JANAKI ry., 1988

Luettelo on laadittu  Riihimäen kaupunginkirjastossa. Alkuperäistiedot koonnut Leena Niemi ja täydentäneet Sirkku Seinä ja Ritva Kuisma

Takaisin kirjailijaluetteloon

• Tietokannat
• kirjastot.fi
• Nelli-portaali
• MusaRatamo-blogi