perusopetus Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Yleinen

Vuoden opetus 2019 kunniamaininta Riihimäelle

Riihimäen robotiikan opetuksen uranuurtajille robotiikan kehittäjäopettaja Reetta Viitaselle ja kaupungin sivistysjohtaja Esa Santakalliolle on myönnetty Vuoden opetus 2019 -palkinnon kunniamaininta.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Messusäätiön järjestämän kilpailun kunniamaininta jaettiin Reetta Viitaselle ja Esa Santakalliolle Educa-messuilla perjantaina 24. tammikuuta. Kilpailussa etsitään vuosittain uusia, toimivia ja käytännössä kokeiltuja opetuksen ja kasvatuksen menetelmiä ja tekoja kaikilta koulutusasteilta varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Kunniamaininnan myöntänyt asiantuntijaraati arvosti sitä, että Riihimäellä robotiikan opetuksen mallissa korostuvat yhteisöllisyys, ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaidot sekä kokeilemalla oppiminen.

Vaikka kunniamaininta myönnettiin Viitaselle ja Santakalliolle henkilökohtaisesti, he näkevät sen tunnustuksena kaikille hankkeeseen osallistuneille ja sitä tukeneille.

”Ei sovi unohtaa muita mukana olleita henkilöitä tai tahoja. Se, että Riihimäen robotiikan opetuksessa on onnistuttu näin hyvin, ei ole kahden yksittäisen ihmisen ansiota. Ilman paikallista tukea esimerkiksi kunnalta ja elinkeinoelämältä tämä ei olisi onnistunut. Toki hanke on myös henkilökohtaisesti edellyttänyt sitoutumista eikä työtunteja ole laskettu”, Esa Santakallio sanoo.

Myös Reetta Viitanen näkee onnistumisen keskeisenä edellytyksenä muiden tahojen tuen ja sen, ettei hanke ole ollut sidottu yksittäisten henkilöiden kiinnostukseen.

”Meillä on alusta asti ollut sivistysjohdon tuki tehdä asiat parhaaksi kokemallamme tavalla ja myös rahoitus sille. Suuri merkitys oli silläkin, että robotiikasta tuli Riihimäen kaupungin kärkihanke.”

Riihimäellä robotiikka nähdään tulevaisuuden yleissivistyksenä, ja sitä opetetaan kaikille lapsille varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Robotiikkaa opiskellaan osana muita aineita.

Robotiikka vei mennessään

Robotiikan opetus on edennyt Riihimäellä huimaa vauhtia. Pilotti käynnistettiin keväällä 2014. Kaikille opettajille tarjottiin tuolloin mahdollisuutta tutustua uuteen oppimisympäristöön. Reetta Viitanen tarttui tilaisuuteen kollegansa kanssa, ja loppu on Riihimäen robotiikan opetuksen historiaa.

”Robotiikka vei mennessään sekä opettajat että oppilaat. Emme kuitenkaan osanneet kuvitella, mitä kaikkea tästä vielä seuraisi ja miten nopeasti asiat etenisivät. Edelleen yllätyn siitä, miten hurjaa kyytiä tässä mennään. Aina kun ajattelee, että olemme saavuttaneet jonkinlaisen välietapin, jossa tahti hieman hidastuu, seuraava harppaus on jo kulman takana.”

Onnistuneen pilotin jälkeen Harjurinteen koululla käynnistyi syksyllä 2015 robotiikan kerhotoiminta. Opetusta lähdettiin alusta asti viemään eteenpäin nimenomaan pedagogiikka edellä teknologian sijaan.

”Kun oppilailta kysyy, miksi he opiskelevat robotiikkaa, he mainitsevat usein tiimityötaitojen oppimisen, kielitaidon karttumisen ja ongelmanratkaisun. Meillä robotiikka ei ole pelkkää ohjelmointia, ja sillä on ollut suuri merkitys hankkeen onnistumisen kannalta”, Esa Santakallio sanoo.

Riihimäellä onkin onnistuttu luomaan toimiva malli, joka on helposti skaalattavissa muualle ja muille aloille.

”Jos jokin kunta haluaa panostaa esimerkiksi yrittäjyyteen tai kiertotalouteen, se voi katsoa mallia Riihimäen robotiikan opetuksesta”, Santakallio jatkaa.

Seuraavaksi ulkomaille

Kotimaisia samalla tasolla olevia sparraajia Riihimäen robotiikan opetukselle ei löydy, joten hanke keskittyy nyt kansainvälistymiseen. Kiinnostus ulkomailla on suurta, ja etenkin Euroopan ulkopuolella robotiikkaan panostetaan myös valtioiden tasolla.

”Euroopassa nukutaan robotiikassa ruususenunta. Riihimäki on tällä hetkellä maanosan ainoa kaupunki, jossa robotiikkaa voi opiskella systemaattisesti varhaiskasvatuksesta alkaen”, Esa Santakallio kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmia Riihimäen robotiikan opetuksessa on paljon. Yksi tavoite on saada kaupungin lukiolle robotiikan erityistehtävä. Toisen ja korkean asteen koulutusta kehitetään yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, ja ensimmäiset robotiikkaa käsittelevät pro gradu -tutkielmat valmistuvat vuonna 2020. Myös ensimmäistä väitöskirjatutkimusta ollaan parhaillaan aloittamassa, ja Hämeen ammattikorkeakoulu on avaamassa robotiikan opinnot Riihimäellä. Kaupungin tavoitteena on olla robotiikan pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Keskeinen osa tavoitetta on robotiikkakampus, jota rakennetaan Hyrian, Hämeen ammattikorkeakoulun, Riihimäen kaupungin, elinkeinoelämän ja palveluntarjoajien yhteistyönä.

Riihimäkeläiset nuoret ovat viime vuosina kunnostautuneet eri robotiikkakilpailuissa, ja lähitulevaisuudessa kilpailuja on luvassa lisää: ensin robotiikan SM-kisat Riihimäen urheilutalolla helmikuussa 2020 (5.–7.2.) ja vuonna 2021 MM-karsintakilpailut.

Koulujen robotiikan opetuksen osalta Reetta Viitanen toivoisi, että robotiikasta tulisi jossain vaiheessa aine aineiden joukossa.

”Toivon tavallaan robotiikan arkipäiväistymistä kouluissa. Olisi hienoa, jos robotiikka ei olisi enää ihmetyksen aihe vaan arkinen osa koulutyötä. Silloin jokainen askel eteenpäin ei olisi enää niin suuri numero, eikä niitä tarvitsisi aina erikseen perustella. Myös työskentelymallit eri kouluissa olisi hienoa saada yhtenäisemmiksi.”

Toki Riihimäen robotiikan opetus haluaa olla edelläkävijä myös tulevaisuudessa. Muut ovat kuitenkin tulossa takaa kovaa vauhtia.

”Jos vielä 10 vuoden päästä olemme samassa edelläkävijän asemassa, olemme tehneet jotain todella viisaasti”, Viitanen toteaa.

Lisätietoja:

Esa Santakallio, sivistysjohtaja, esa.santakallio@riihimaki.fi, 040 330 4450
Reetta Viitanen, robotiikan kehittäjäopettaja, reetta.viitanen@riihimaki.fi, 040 510 1239



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0

Kommentit on suljettu.