Yleinen

Robottipuheluun vastanneet toivoivat palvelutason ylläpitämistä Riihimäellä

Riihimäen kaupunki soitti 29. joulukuuta 2020 robottipuhelun noin 10 000 kaupunkilaiselle. Puhelussa vastaajilta kysyttiin, mikä tekisi Riihimäestä paremman. Vastauksia saatiin noin 1000 kappaletta. Puhelun rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se oli luonteeltaan aiempia kaupungin robottipuheluja kokeilevampi; puhelun yhteydessä kokeiltiin tekoälyavusteista tulosten analysointia sekä tarkasteltiin automaattisen litteroinnin vaikutusta tuloksiin. Puhelu oli osa Riihimäellä vuoden 2020 aikana toteutettua yhdeksän robottipuhelun sarjaa. Puhelun tulosten saaminen vei aikaa litterointien tarkistamisen ja aiemmasta poikkeavan analysointiprosessin takia.

Moni vastaajista piti Riihimäkeä jo varsin hyvänä asuinpaikkana, jonka viihtyisyyttä voi nostaa entisestään joillakin parannuksilla. Moni vastaaja näki keskustan elinvoimaisuuteen panostamisen yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena. Toisena parannusehdotuksena esiin nousi hyvän palvelutason ylläpitäminen erityisesti lähikouluverkon säilyttämisen osalta. Myös teiden ja kevyen liikenteen väylien kunnosta huolehtiminen oli tärkeä asia monelle vastaajalle, samoin kuin liikunnan ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksista huolehtiminen jatkossakin. Tarkemmin tämän ja muiden robottipuheluiden tuloksiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla.

Vuoden 2020 aikana Riihimäen kaupunki soitti eriaiheisia robottipuheluita eri kohderyhmille. Robottipuheluihin vastattiin kaikkiaan noin 27 000 kertaa, ja niihin saatiin kokonaisia vastauksia vuoden aikana yhteensä yli 5000 kappaletta.

Puheluiden avulla kerättyä tietoa on hyödynnetty kaupungissa eri tavoin. Kummankin korona-aikaa käsitelleen puhelun tuloksia on hyödynnetty pohjatietona häiriötilanteen johtoryhmän päätöksenteossa. Yrityspuheluiden tulosten perusteella yrityksille tarjottiin kohdennettua henkilökohtaista apua. Museopuhelun ja nuorisopalvelupuhelun tuloksia hyödynnettiin pohjatietona palveluverkon ohjausryhmän työstäessä uutta palveluverkkoehdotustaan. Henkilöstöpuhelun tulokset puolestaan auttoivat kaupunkia hahmottamaan onnistumistaan työnantajana koronapandemian keskellä sekä valmistautumaan pandemian toiseen aaltoon. Liikunta- ja hyvinvointipuhelusta saatuja tietoja on hyödynnetty kaupungin liikunta- ja hyvinvointikeskuksessa muun muassa palveluiden tavoittavuutta pohdittaessa. Viimeisimmän robottipuhelun tuloksia käytetään pohjatietona kaupungin strategian päivitystyössä, mutta tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös laajemmin eri yhteyksissä.

”Kokemustemme perusteella robottipuhelut ovat näppärä tapa kartoittaa kaupunkilaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Toistaiseksi uusista robottipuheluista ei ole sovittu, mutta todennäköisesti Riihimäki tulee hyödyntämään tätä teknologiaa taas jossakin vaiheessa”, kertoo kokeilun aikaan vt. kaupunginjohtajana toiminut elinvoimajohtaja Mika Herpiö.

Rahoittajana toiminut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teettää auditoinnin Riihimäen kaupungin viimeisimmästä robottipuhelusta. Auditoinnin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä ovat robottipuhelujen vahvuudet ja heikkoudet, ja millaista potentiaalia robottipuheluilla on suomalaisen demokratian vahvistamisessa.

Lisätietoja:

Mika Herpiö
elinvoimajohtaja
040 500 3345

 



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0

Kommentit on suljettu.