Yleinen

Riihimäki uudistaa palveluverkkoa, uudella monitoimitalolla ratkaiseva rooli

Riihimäen kaupunki tiivistää tulevina vuosina palveluverkkoaan. Uuden palveluverkon keskiössä on kolme uutta tai peruskorjattavaa kiinteistöä, joista keskeisin on Peltosaareen rakentuva uusi monitoimitalo. Vuoteen 2025 mennessä valmistuva kiinteistö palvelisi varhaiskasvatuksen, opetuksen ja kaupungin hallinnon toimipisteenä. Tämän lisäksi taloon on ajateltu monikäyttöisiä liikuntatiloja kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön ja pysäköintiä, joka palvelisi talossa asioivien lisäksi myös työmatkaliikennettä.

Myös Kalevantalo, jonka riihimäkeläiset tuntevat entisenä kauppaoppilaitoksena, on tarkoitus peruskorjata vuoteen 2027 mennessä. Taloon on tarkoitus sijoittaa peruskorjauksen jälkeen kansalaisopiston ja musiikkiopiston toiminnot.

”Uuden palveluverkon ansiosta kaupunkiin syntyy nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavat tilat. Nykyistä tiiviimpi palveluverkko palvelee aiempaa paremmin kaupunkilaisia, joista yli 95 prosenttia asuu kolmen kilometrin säteellä asemasta”, kaupunginjohtaja Sami Sulkko sanoo.

Museokeskuksen sijainti selvitettävänä

Kolmas merkittävä kiinteistökokonaisuus on museokeskus, jonne on tarkoitus keskittää Suomen lasimuseon, Riihimäen kaupunginmuseon ja taidemuseon ja Suomen Metsästysmuseon toiminnat vuoteen 2028 mennessä. Keskuksen sijainti tarkentuu myöhemmissä selvityksissä. Tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat nykyisen lasimuseon ja metsästysmuseon kiinteistöt tai aseman seutu. Kumpikin vaatii investointeja ja peruskorjausta.

”Aseman seudulla vaihtoehtoina ovat veturitallit ja voimala. Kumpikaan kiinteistöistä ei ole kaupungin omistuksessa, joten tällainen ratkaisu vaatisi sitä, että kaupunki ja omistajat löytävät yhteisen näkemyksen. Aseman seudulle sijoittuessaan museon saavutettavuus paranisi merkittävästi”, kaupunginjohtaja Sami Sulkko sanoo.

Kaupungin kiinteistökanta pienenee

Riihimäen kaupungin nykyinen palveluverkko koostuu 60:sta eri puolilla kaupunkia sijaitsevasta toimitilasta, joista osa ei palvele nykyistä käyttötarkoitustaan tai niitä ei voi muuntaa tuleviin tarpeisiin. Esimerkiksi opetussuunnitelman vuoksi opetustiloilta vaaditaan uusia ominaisuuksia. Lisäksi kiinteistöissä on jatkuva korjaustarve.

Toteutuessaan palveluverkkouudistus vähentää kaupungin kiinteistökantaa noin kahdellakymmenellä. Bruttoneliöt vähenevät 25 000:llä. Vanhaa kiinteistökantaa poistuu noin 38 000 bruttoneliötä ja uutta tulee noin 13 000 bruttoneliötä. Tällä hetkellä kaupungilla on toimitiloja 150 000 bruttoneliön verran. Bruttoneliöihin lasketaan myös kerrosalan kuulumattomat tilat.

”Kaupunki joutuu lähivuosina investoimaan merkittävästi joko nykyisten tilojen saneeraamiseen tai ratkaisemaan tilanteen uusia tiloja rakentamalla. Uudet tilat on tarkoitus suunnitella monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi, jolloin ne vastaavat nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuden tarpeisiin”, kaupungininsinööri Toni Haapakoski sanoo.

Palveluverkkouudistukseen sisältyy myös kirjaston, uimahallin ja maauimalan peruskorjaukset. Kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen uusi käyttötarkoitus määritellään tänä vuonna valmistuvassa toimitilaohjelmassa.

Uudistus etenee päätöksentekoon

Palveluverkkouudistus etenee päätöksentekoon ensi viikolla. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina 27. tammikuuta ja kaupunginvaltuusto ottaa asiaan kantaa maanantaina 3. helmikuuta. Valtuuston päätöksen jälkeen kaupunki aloittaa toimitilaohjelman päivittämisen, uudistusten toteuttamisen ja yksityiskohtaisempien suunnitelmien tekemisen.

Päätöksentekoon etenevä esitys on syntynyt WSP Finland Oy:n tekemän palveluverkkoselvityksen pohjalta. Selvityksen kartoitettiin, millainen palveluverkko palvelisi riihimäkeläisiä parhaiten tulevaisuudessa. Selvityksessä on neljä vaihtoehtoista esitystä vuosien 2019–2035 palveluverkosta. Päätöksentekoon etenevä alustava toimintasuunnitelma pohjautuu malleihin, mutta siinä on huomioitu taloudellisten realiteettien lisäksi myös kiinteistöjen elinkaari. Tällä mahdollistetaan jo aikaisemmin tehtyjen investointien hyödyntäminen mahdollisimman täysimääräisesti.

”Varhaiskasvatusta ja opetusta koskevaa uudistusta suunniteltaessa on huomioitu lasten määrän merkittävä vähentyminen. Modernit ja samalla isommat yksiköt joustavat nykyistä paremmin asukas- ja lapsimäärän suhteen. Kulttuurin osalta uudistuksen lähtökohtana on nykyisen palvelutason säilyttäminen ja liikuntatilojen osalta tavoitteena on tulevien koulukiinteistöjen mahdollisimman laaja hyödyntäminen”, rakennuspäällikkö Hannu Mattila sanoo.

Selvityksessä on mukana kaikki kaupungin tärkeimmät palvelut sivistyspalveluista sosiaali- ja terveyspalveluihin ja liikunta- ja vapaa-aikapalveluista ympäristöpalveluihin. Selvityksessä on otettu huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kaupungin tulevaisuuden kasvusuunnat, väestönkehitys, olemassa olevat kiinteistöt ja niiden kunto ja kaupungin taloudellinen tilanne.

Kaupunkilaiset osallistuivat palveluverkon suunnitteluun syksyllä 2019. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 280 riihimäkeläistä. Lisäksi kaupunki järjesti asukastilaisuuden, jossa kaupunkilaiset pääsivät kertomaan mikä nykyisissä palveluissa on hyvää ja mikä vaatii kehittämistä.

Lisätietoja:

Sami Sulkko
kaupunginjohtaja
040 661 4010

Toni Haapakoski
kaupungininsinööri
050 560 8026

Hannu Mattila
rakennuspäällikkö
040 330 4872
Tilakeskus, V. O. Mäkisen katu 2

Virve Jämsén
opetuspäällikkö
040 330 4452
Eteläinen Asemakatu 4

Palveluverkkouudistus askel askeleelta
Vuosi 2020:
  • Nuorisotila Monarin kiinteistöstä luovutaan. Nuorisopalvelut aloittavat toimintansa syksyllä Harjunrinteen koululle ja Matkakeskuksessa. Uuden monitoimitalon valmistuttua osa toiminnasta siirtyy sinne. Lisäksi toimintaa on tulevaisuudessa muuallakin, muun muassa kirjastolla ja kouluilla.
  • Patastenmäen puukoulu poistuu käytöstä. Varhaiskasvatuksen oppilaat siirtyvät Kalevantaloon ja montessoriopetus Lasitehtaan kouluun.
  • Kutomon tilannetta selvitetään. Toiminnalle etsitään korvaavia tiloja kaupungin omista kiinteistöistä. Lisäksi kaupunki selvittää toiminnan siirtämistä jonkin yhdistyksen tai muun toimijan toiminnaksi. Mikäli kumpikaan vaihtoehdoista ei toteudu, toiminta lakkaa kesäkuussa 2020.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut keskittävät päivätoiminnan Riihikodille. Tässä yhteydessä kaupunki luopuu Rautatienpuiston kiinteistön käytöstä.
  • Vanha kaupungintalo laitetaan myyntiin.
Vuosi 2021:
  • Kirjastoa uudistetaan.
  • Kaupunginmuseon toiminta siirtyy taidemuseon tiloihin. Museon kiinteistöä on tarkoitus kehittää kaupunkilaisten yhteiseksi tilaksi.
Vuosi 2022:
  • Kaupungin vuokrasopimus kamppailukeskuksen kanssa päättyy vuoden lopussa.
Vuosi 2023:
  • Haapahuhdan koulusta, siellä olevista varhaiskasvatuksen toiminnoista ja liikuntahallin käytöstä luovutaan. Toiminta siirtyy muihin pohjoisen alueen kouluihin ja varhaiskasvatusyksiköihin.
  • Uimahalli ja maauimala peruskorjataan.
Vuosi 2025:
  • Patastenmäen (Jukola ja tiilikoulu), Lasitehtaan ja Herajoen koulut poistuvat käytöstä. Lasitehtaan ja Herajoen koulun oppilaat siirtyvät Eteläiselle koululle ja Patastenmäen oppilaat Peltosaareen valmistuvaan uuteen monitoimitaloon. Jukolan päiväkodissa toiminta jatkuu.
  • Junailijankadun ja Saturnuksen päiväkodit poistuvat käytöstä. Lapset siirtyvät Peltosaareen valmistuvaan uuteen monitoimitaloon.
  • Herajoen, Lasitehtaan koulun ja Patastenmäen (tiilikoulun) liikuntasalit poistuvat käytöstä, toiminta siirtyy Kalevantalon ja uuden monitoimitalon liikuntatiloihin.
  • Nykyiset Matkakeskuksessa ja Yritystalossa sijaitsevat kaupungin palvelut löytyvät jatkossa Matkakeskuksesta ja uudesta monitoimitalosta.
Vuosi 2025–2027:
  • Kansalaisopiston ja Musiikkiopiston toiminta siirtyy Kalevantalolle.
Vuosi 2028:
  • Kontiontien päiväkodin peruskorjaus.
  • Museokeskus valmistuu. Suomen lasimuseon, taidemuseon, kaupunginmuseon ja Suomen Metsästysmuseon tilat yhdistyvät.

Tutustu palveluverkkouudistukseen

 

 

 



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 5 Ei 4 Kyllä 5 Ei 4

Kommentit on suljettu.