Ympäristö

Riihimäki suuntaa kohti päästötöntä ja jätteetöntä kaupunkia

Jätemäärästä ja kierrätyksestä koottu uutta tietoa

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta. Kotitalousjäte-selvityksessä mukana olevat kunnat on valittu Circwaste-edelläkävijäkunnista ja Fisu-verkostosta (Finnish sustainable communities). Riihimäki on Circwaste-edelläkävijäkunta ja osallisena Fisu-verkostossa.

Selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Näistä seitsemän kuntaseudun – Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen – jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä. Näiden seitsemän kuntaseudun kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.  Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia. Riihimäellä kotitalousjätteen määrä vuonna 2017 oli 330 kiloa asukasta kohden ja kierrätysaste 42 %.

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla. Syken tutkimuksessa nostettiin esille myös tiedon keräämisen haasteet ja tiedon laatuun vaikuttavat monet seikat. Alueellinen jätehuoltoyhtiömme Kiertokapula oli yksi niistä jätehuoltoyhtiöistä, joissa kotitalousjätteen määrästä tietoa oli hyvin saatavilla.

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia. Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä ja ne voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

 

Riihimäellä panostetaan vankasti kierrätykseen

Riihimäellä on uudistettu strategia vuonna 2017 ja ympäristöpolitiikka vuonna 2018. Ympäristöpolitiikan avulla varmistetaan Riihimäen kehittyminen strategian mukaisesti hiilineutraaliksi kiertotalouden esimerkkikaupungiksi. Kaupunki pyrkii toiminnallaan kohti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja luonnonvarojen kestävää kulutusta. Toimenpiteinä on kuluvalle valtuustokaudelle ympäristöpolitiikassa määritetty mm. kiertotalousklusterin kehittäminen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja jakamistalouden edistäminen, jätteiden syntymisen ehkäisy ja kertakäyttötuotteiden käytön lopettaminen. Muita tärkeitä asioita ovat myös tilojen yhteiskäytön lisääminen, ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa, kierrätyksen lisääminen ja uusiomateriaalien hyödyntäminen liikenneväylien rakentamisessa. Toimenpiteiden edistymistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja työstä raportoidaan vuosittain valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

Ympäristöasioihin panostaminen on ollut Riihimäellä strateginen valinta jo 1990-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Riihimäen ympäristön tilaa luonnehtivat tiivis ja eheä kaupunkirakenne, energiantuotannon päästöjen pieneneminen uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen myötä sekä säännöllinen ympäristön tilan seuranta. Kuntalaiskyselyn perusteella lähes kaikki riihimäkeläiset haluavat kantaa vastuuta ympäristöstä omalla toiminnallaan. Tulevaisuudessa kehitys kohti hiilineutraaliutta edellyttää ympäristövastuullisuutta ja vuorovaikutteista yhteistyötä kohti jätteetöntä, päästötöntä kaupunkia kaikilta toimijoilta, niin kaupungin organisaatioilta kuin yrityksiltä ja kaupunkilaisiltakin.

Lisätietoja:

Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija Jenni Takala, 019 758 4162, jenni.takala@riihimaki.fi

 


,


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0

Kommentit on suljettu.