Kulttuuri Yleinen

Riihimäkeläiset näkevät museot tärkeinä kaupungin imagolle

Riihimäellä soitettiin kesäkuussa kaksi robottipuhelua, joiden avulla selvitettiin asukkaiden näkemyksiä kaupungin museoverkosta sekä paikallisten yrittäjien tilannetta koronaviruspandemian keskellä.

Torstaina 4. kesäkuuta robotti soitti noin 11 000 riihimäkeläiselle kysyäkseen näkemyksiä museoverkosta. Puhelu tavoitti noin 5000 vastaajaa, joista 1098 vastasi koko kyselyyn.

Vastaajista 73 prosenttia kertoi käyvänsä jossakin Riihimäen museossa vähintään kerran vuodessa. Muualla kuin Riihimäellä museossa kertoi käyvänsä vähintään kerran vuodessa 65 prosenttia. Suosituin Riihimäen museoista oli Lasimuseo, jonka itselleen tärkeimmäksi nimesi 49 prosenttia.

Kaupungin imagon ja houkuttelevuuden kannalta 88 prosenttia vastaajista näki museot joko erittäin tai melko tärkeinä. Vastaajista 55 prosenttia nimesi museoiden sijainnin kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi joko keskittämisen tai keskittämisen kahteen eri paikkaan. 45 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että museoita ei tulisi keskittää.

”On ilahduttavaa, että riihimäkeläiset kokevat museot tärkeiksi ja myös käyttävät niitä aktiivisesti. Puhelun tulokset on käyty läpi palveluverkon ohjausryhmässä. Koimme ne niin hyödyllisiksi, että harkitsemme parhaillaan toisen palveluverkkoon liittyvän puhelukierroksen toteuttamista”, kaupunginvaltuuston ja palveluverkon ohjausryhmän puheenjohtaja Riku Bitter sanoo.

Kyselyn vastaajista 74 prosenttia kannatti mahdollisesti erämuseoksi laajentuvan metsästysmuseon sijaintia Riihimäellä, vaikka se lisäisi kaupungin kuluja.

Yrittäjien tilanne verrattain hyvä

Tiistaina 16. kesäkuuta soitettu puhelu riihimäkeläisille yrittäjille tavoitti 258 yrittäjää, joista 53 vastasi kaikkiin kyselyn kysymyksiin. Vastaajista 43 prosenttia kertoi koronaviruspandemian vaikuttaneen yrityksensä toimintaan jossain määrin, 24 prosenttia paljon ja 33 prosenttia ei juuri ollenkaan.

Valtaosalla vastaajista ei ollut tarvetta neuvonnalle liittyen yritystukien hakuun (82 prosenttia) tai muuhun yritysneuvontaan (90 prosenttia). Myös tarpeet toimitilojen, työvoiman ja koulutuksen suhteen olivat vähäisiä.

”Voimme olla tyytyväisiä tuloksiin, sillä riihimäkeläiset yrittäjät vaikuttavat selvinneen koronaviruspandemiasta ainakin toistaiseksi verrattain hyvin”, elinvoimajohtaja Mika Herpiö toteaa.

Yrittäjistä 62 prosenttia uskoi liiketoimintansa palautuvan ennalleen koronaviruspandemian jälkeen. 23 prosenttia uskoi toiminnan heikkenevän ja 15 prosenttia sen kasvavan.

Niistä vastaajista, jotka ilmaisivat tarpeita joillekin palveluille, 32 prosenttia ilmoitti, että heihin voi olla yhteydessä puhelun jälkeen.

”Seuraavaksi alamme valmistelemaan yhteydenottoja kyseisille yrittäjille. Yhteydenotot toteutetaan viimeistään elokuun aikana”, Mika Herpiö sanoo.

Poikkeustila vaikutti etenkin ihmisten kanssakäymiseen, vapaa-aikaan ja työelämään

Ensimmäinen robottipuhelu toteutettiin Riihimäellä tiistaina 12. toukokuuta. Tuolloin lähes 1500 asukasta vastasi kyselyyn, jolla selvitettiin kaupunkilaisten kuulumisia ja jaksamista koronapandemian keskellä.

”Vastauksista kyselyn avoimiin kysymyksiin kävi ilmi, että merkittävimmät muutokset asukkaiden elämässä liittyivät ihmisten tapaamiseen ja yhteydenpitoon sekä vapaa-ajanviettoon ja työelämään”, sisäinen tarkastaja Niina Hiltunen kertoo.

Kunnallisten palveluiden puuttumisesta eniten vastaajien elämään oli vaikuttanut kulttuuripalvelujen, kirjaston, liikuntapalveluiden ja lähiopetuksen puute. Noin viidennes vastaajista kertoi, ettei ole kaivannut mitään kunnallisia palveluja koronaviruspandemian aikana.

Kysyttäessä sitä, minkä poikkeustilan aikaisen asian vastaaja haluaisi säilyttää yhteiskunnan palatessa normaaliin, eniten mainintoja saivat tartuntoja ehkäisevät toimet, ihmisten yhteisöllisyys ja avuliaisuus toisiaan kohtaan sekä etätyö. Useat vastaajat kertoivat myös, etteivät halua säilyttää mitään ja kolmannes vastaajista ei osannut vastata kysymykseen mitään.

Toukokuun puhelun tuloksista voi lukea tarkemmin täältä.

Riihimäen kaupunki soittaa kuluvan vuoden aikana vähintään kahdeksan robottipuhelukierrosta. Seuraavat puhelut soitetaan syksyllä ja niistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Robottipuhelut ovat osa Sitran käynnistämää, koordinoimaa ja rahoittamaa hankekokonaisuutta, jossa kokeillaan robottipuhelutekniikkaa kuntalaisten kuulumisten ja palvelutarpeen selvittämiseen Riihimäellä, Kuhmoisissa ja Loviisassa.

Lisätietoja:

Mika Herpiö
elinvoimajohtaja
040 500 3345

Niina Hiltunen
sisäinen tarkastaja
050 597 8033



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei 1

Kommentit on suljettu.