Kirjasto Kotipalvelut Koulut Kulttuuri ja vapaa-aika perusopetus Päihdepalvelut Päivähoito ja koulutus Sivistyspalvelut Yleinen

Pandemian keskellä Riihimäellä syntyy uusia ideoita

Koronapandemia on pakottanut eri alojen toimijat miettimään uudenlaisia tapoja toimia ja nostanut esiin yllättäviäkin ilmiöitä. Kokosimme seitsemän ajatusta kaupungin työntekijöiltä, jotka kantavat hedelmää myös tulevaisuudessa.

Etäliikunta on tullut jäädäkseen

Koronaviruspandemia on saanut liikunta-alalla työskentelevät innovoimaan nopeasti uusia toimintatapoja: internetin kautta on tällä hetkellä tarjolla lukuisia liikuntaan opastavia palveluita. Tämä on toteutunut myös Riihimäen kaupungin liikuntapalveluissa.

”Liikunnanohjaajamme työskentelevät tällä hetkellä täysin etänä. Julkaisemme videoita ja tarjoamme henkilökohtaista etäneuvontaa”, kertoo Riihimäen kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki.

”Perinteiset liikuntapalvelut eivät katoa, mutta niiden rinnalle ovat tulleet jäädäkseen matalan kynnyksen etäpalvelut, joiden avulla palveluita voidaan tuottaa niin henkilökohtaisesti kuin ryhmillekin.”

Näiden palveluiden avulla esimerkiksi ruuhkavuosissa elävä vanhempi voi ujuttaa päiväänsä entistä helpommin pienen liikuntatuokion tai niitä voidaan hyödyntää vaikkapa kotipalvelussa tai nuorten kanssa työskentelyssä. Nyt palveluita on tarjolla muun muassa Riihimäen kaupungin liikuntapalveluiden Facebook-sivulla.

Kotihoidosta voisi tehdä henkilökohtaisempaa

Kotihoidossa on totuttu siihen, että yhden asiakkaan luona saattaa käydä kuukaudessa useita eri hoitajia. Tällä pyritään tehokkaaseen resurssien käyttöön ja joillekin työntekijöille jatkuva vaihtelu lisää työn mielekkyyttä.

Korona-aikana yhden asiakkaan luona käy lähtökohtaisesti 5–6 hoitajan hoitajarinki. Nyt kotipalvelun esimies Janne Yrjölä miettii, voisiko mallia toteuttaa koronan jälkeen.

”Tässä mallissa suhde asiakkaan ja hoitajan välillä on syvempi. Työntekijän ei tarvitse joka käynnillä perehtyä uuden asiakkaan elämään ja tarpeisiin, eikä asiakkaan perehdyttää työntekijää”, Yrjölä sanoo.

Nämä ovat asioita, joilla saattaa olla vaikutuksia muun muassa työtyytyväisyyden kasvuun – joka auttaisi hoitajapulassa – ja asiakkaiden lisääntyneeseen hyvinvointiin ja asiakastyön laatuun.

”Samalla hoitajista, jotka kaipaavat työhönsä vaihtelua, voisi kenties rakentaa ryhmän, joka tekee töitä siellä missä tarvetta milloinkin on”, Yrjölä visioi.

Siivous on vahvaa ammattitaitoa vaativa ala

Siivoojat taistelevat koronavirusta vastaan eturintamassa. Riihimäen kaupungilla avoinna olevissa yksiköissä tehdään tehostettua siivousta ja suljetuissa rakennuksissa siivotaan pois likaa, joka pinnoille kiinnittyy perussiivouksen jälkeen pikkuhiljaa, eli biofilmejä .

Tehostetussa siivouksessa siivouskertoja lisätään ja käytössä on desinfioivat aineet.

”Normaalistihan emme niitä joka päivä käytä, jottei niiden teho katoaisi”, kertoo kaupungin siivoustyönjohtaja Nina Hirsioja.

Biofilmien sisällä taasen asuu mikrobeja ja viruksia.

”Biofilmien siivous pitää tehdä oikein, jotta ne eivät hajoa ja mikrobit ja virukset leviä ympäriinsä”, Hirsioja kertoo.

Koronavirus on tehnyt näkyväksi sen, kuinka tärkeää ammattitaitoinen siivoushenkilökunta on kaupungin toiminnoille.

”Tämä on työtä, jossa pitää olla vahva ammattietiikka, sillä me huolehdimme ihmisten terveydestä”, Hirsioja sanoo.

Riihimäkeläiset nuoret eivät ole kadoksissa

Valtamediassa on viime viikkoina kirjoitettu paljon niin sanotuista kadonneista nuorista.  Tällä on viitattu nuoriin, jotka ovat olleet niin opettajien kuin sosiaalityönkin tavoittamattomissa. Luonnollisesti huoli näistä nuorista on kova.

Riihimäellä ilmiö ei ole saanut jalansijaa huolestuttavissa määrin. Lisäksi Riihimäen kaupungin ehkäisevä päihdetyöntekijä Katja Björnholm on huomannut yllättävän, mutta  myönteisen ilmiön korona-ajassa: Asiakkaat pitävät häneen yhteyttä säännöllisesti, joidenkin asiakkaiden kanssa yhteydessä ollaan monta kertaa viikossa.

”Usein nuoret eivät vastaa viesteihin tai jättävät tulematta vastaanotolle”, Björnholm kertoo.

”Nyt korona-aikana tätä ei ole käynyt, vaan nuoret vastaavat viesteihin ja kertovat kuulumisiaan aktiivisemmin.”

Epäselvää vielä on se, miksi näin nyt tapahtuu. Mutta kunhan ymmärrys ilmiön taustoista lisääntyy, anti on arvokasta tulevaisuuden nuorisotyölle.

Kirjaston palveluita Facebookin kautta

Riihimäen kaupunginkirjastossa on jo muutaman vuoden ajan järjestetty säännöllisesti novellikoukku-tilaisuus. Novellikoukussa on luettu ääneen novelleja ja neulottu.

”Osallistujia on ollut noin parikymmentä, ja he ovat kaikenikäisiä”, kertoo Riihimäen kaupunginkirjaston erikoiskirjastovirkailija Anna-Maija Ahola.

Kirjaston muiden lähipalveluiden tapaan novellikoukku joutui tauolle, kunnes kirjaston henkilökunta herätti tilaisuuden henkiin kirjaston omilla Facebook-sivuilla. Nyt ääneen luetun novellin voi käydä kuuntelemassa kuka tahansa, ja on tietysti kuuntelijasta kiinni kaivaako hän samalla esiin neulontapuikot.

Kevään mittaan novelleja on tarkoitus julkaista ainakin kuusi. Virtuaalinen novellikoukku on vain yksi esimerkki siitä, millaisia palveluita kirjastotoimi voi tulevaisuudessa kehittää ja olla näin yhä useamman kuntalaisen tavoitettavissa.

”Nämä vaativat kehitystyötä, mutta nyt tarve tällaiselle tuli akuutisti. Tässä on ollut sellainen nyt tai ei koskaan -hetki ”, Ahola sanoo.

Museon piha täyteen kukoistukseen

Riihimäen kaupunginmuseon pihapiiri on vuosien saatossa kehittynyt paikaksi, johon kaupunkilaiset kokoontuvat erilaisten tapahtumien pariin. Nyt tällaisia tapahtumia ei ole koronan vuoksi voitu järjestää, mutta pääsiäisenä kaupunginmuseon henkilökunta järjesti museon pihamaalle pääsiäiskorttinäyttelyn, joka on saanut paljon kiitosta .

Koronakevät on sulkenut museoiden sisätilat, mutta samalla se on vahvistanut ajatusta siitä, että museo voi levittäytyä myös ulos ja ympäröivään yhteiskuntaan. Sellaiselle toiminnalle koetaan olevan myös aiempaa enemmän kysyntää.

Yksi Riihimäen kaupunginmuseon amanuenssin Päivi Yli-Karhulan ajatuksista on, että kaupunginmuseon pihapiirin rakennukset ja kohteet voisivat olla osa näyttelyä entistä paremmin, jos ne kyltitettäisiin.

”Museolla paljon kysytään pihapiirin kohteista, ja korona on vahvistanut ajatuksia eri teemojen ulkonäyttelyiden tarpeesta. Tätä ajatusta kehitetään eteenpäin”, Yli-Karhula kertoo.

Koronakevät tarjoaa kouluille arvokasta tietoa

Koronapandemia on iskenyt kovalla kädellä koulumaailmaan. Oppilaat, opettajat ja vanhemmat ottivat käytännössä viikossa digiloikan, joka olisi normaalioloissa vienyt vuosia.

Ennakoitavaa oli, että toisille oppilaille etätyöskentelyyn siirtyminen on helpompaa kuin toisille. Yllätyksenä on kuitenkin tullut se, että osalla oppilaista, joille koulu on ollut aiemmin helppoa, etäopetukseen siirtyminen on takunnut. Heille onkin ollut haasteellista esimerkiksi opintojen itsenäisempi organisointi arjessa.

”Tässä on monella tapahtunut laajempi havahtuminen siitä, miten arki rytmitetään”, sanoo Riihimäen kaupungin opetuspäällikkö Virve Jämsen.

Samalla osa aiemmin koulussa alisuoriutuneista oppilaista on alkanut loistaa etäopetuksessa. Syitä saattaa olla monia; opiskelu on motivoivampaa, kun edetä saa omaan tahtiin, eikä ympärillä ole sosiaalista hälyä .

”Kokemusta tästä keväästä tullaan hyödyntämään ja on tärkeää, että oppilaat pääsevät kertomaan, mikä on ollut helppoa ja mikä haastavaa”, Jämsen sanoo.

Suunnitteilla onkin kysely aiheesta niin opettajille, vanhemmille kuin oppilaillekin, jotta ajatuksia päästään hyödyntämään koulumaailmassa jatkossakin.

 

 

 



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 1 Kyllä 0 Ei 1

Kommentit on suljettu.