Kestävän kehityksen indikaattorit

Kestävän kehityksen toimintaohjelmien toteutumisen ja ympäristön tilan seuraamiseksi tarvitaan erilaisia mittareita eli indikaattoreita. Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää ajankohtaista, luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa ympäristön tilasta.

Indikaattoreita tarvitaan

  • Mittaamaan kestävän kehityksen ohjelmien toteutumista.
  • Selvittämään, onko kunnan kehitys kestävällä pohjalla.
  • Antamaan tarvittavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.
  • Selvitetään elinympäristössämme tapahtuvia muutoksia.
  • Auttamaan ympäristöongelmien ennaltaehkäisyssä ja varautumisessa tuleviin ympäristöongelmiin.

Tällä sivulla esitetään sosiaaliset indikaattorit, ympäristöindikaattorit löytyvät ympäristön tila sivulta.

Sosiaaliset indikaattorit

Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa hyvän elämisen mahdollisuudet:

  • oman hyvinvoinnin luomiseen
  • perusoikeuksien toteutumiseen
  • elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä
  • tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuuseen

Edellyttää ekologisesti kestävää, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista, ja henki­sesti uudis­tu­vaa kehitystä joka lisää ihmisen omaa elämänhallintaa.

Kestävää kehitystä tukevia tavoitteita ovat syrjäytymisen ehkäisy, asukkaiden toimintakykyi­syy­den ja sosiaalisen turvallisuuden, omatoimisuuden, vastuullisuuden ja kuntalaisten osallistu­misen edistäminen. Kestävän kehityksen sosiaalisia indikaattoreita Riihimäellä.

Asunnottomat

Indikaattori kuvaa vakinaista asuntoa vailla olevien ihmisten määrän kehitystä. Asunnottomuuteen johtavat monet syyt, kuten asuntopula, korkeat vuokrat ja köyhyys sekä avioerot, työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat. Asunnottomia majailee paitsi asuntoloissa ja erilaisissa hoitopaikoissa, myös ulkona, yömajoissa ja erilaisissa tilapäissuojissa. Erityisesti naisten ja nuorten asunnottomuus on monesti piilevää: he majailevat tuttujen ja sukulaisten luona. Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Viime vuosina yhä useampi asunnoton on ollut nuori nainen, mutta tyypillinen asunnoton on edelleen yksinäinen keski-ikäinen mies.

Asunnottomien määrä on hieman vähentynyt Riihimäen kaupungissa 2000 luvun alkupuoliskolla kääntyen vuonna 2005 uudelleen nousuun, Vuonna 2011 asunnottomia oli Riihimäellä 6 edellistä vuotta vähemmän. Asunnottomien määrä Riihimäellä oli vuosina 2007-2011 noin kaksi kertaa maan keskitasoa korkeampi. Vuoden 1999 korkea asunnottomien määrä johtui poikkeuksellisen suuresta kaverin luona asuvien määrästä, joita tuolloin oli 66 henkeä. Vuosina 2007-2011 asunnottomia on ollut 84-92, ollen vuonna 2011 86 asunnotonta.

Asunnottomat

Toimeentulotuki

Yksi sosiaalista kestävyyttä mittaava indikaattori on toimeentulotukea saavien määrää prosenttia väestöstä. Toimeentulotuki turvaa toimeentulon, kun eläke, sairaus- tai työttömyysturva, palkka tai muut tulot eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Toimeentulotuki on aina viimeinen taloudellinen tukimuoto. Toimeentulotuen saajien määrässä tapahtuneet muutokset heijastavat osaltaan kunnan sosiaalista kestävyyttä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu heijastuu myös toimeentulotukea saavien määrän kasvuun. Toimeentulotukea saavien määrä on hieman laskenut viime vuosina Riihimäellä, mutta saajien osuus on vuodesta 2004 alkaen ollut hieman yli valtakunnallisen keskiarvon, ja huomattavasti suurempi kuin Kanta-Hämeessä.

Toimeentulotuki

Työttömyys

Sosiaalista kestävyyttä kuvaavana mittarina käytetäänkin yleisimmin työttömyyttä. Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Syrjäytymistä pidetään hyvinvoinnin kääntöpuolena. Syrjäytymisriskeistä yksi liittyy työllisyyteen. Vuonna 2011 työttömyys Riihimäellä oli maan keskiarvon tasolla.

Työttömyys

Työttömien kokonaismäärän lisäksi voidaan tarkastella erikseen pitkäaikaistyöttömien määrää eli niitä, jotka ovat olleet yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Vaikka työttömien määrä on 1990 -luvun loppupuolella vähentynyt, niin pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus kaikista työttömistä on puolestaan selvästi kasvanut. Pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2011 Riihimäellä oli koko maan kesiarvon tasolla.

Pitkäaikaistyöttömyys

Nuorisotyöttömyys on alentunut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli koko maassa runsaat 40 000 vuoden 1999 alussa. Syynä kehitykseen on ollut työllisyyden yleinen parantuminen Suomessa 1990 -luvun lopulla sekä lisääntynyt koulutustarjonta. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä Riihimäellä oli 1,2 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa enemmän.

Nuorisotyöttömyys

Rikokset ja turvallisuus

Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti omaisuusrikokset heijastavat yhteiskunnan yleistä kehitystä. Omaisuusrikoksilla on usein yhteys muihin ongelmiin, kuten työttömyyteen ja köyhyyteen. Omaisuusrikoksia tehdään eniten kaupunkimaisissa kunnissa. Omaisuusrikoksista suurin osa ilmoitetaan poliisille. Omaisuusrikoksia tehdään Riihimäellä jonkin verran koko maan keskiarvoa enemmän.

Omaisuusrikokset

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset on valittu indikaattoriksi, koska nämä rikokset heijastavat monessa suhteessa yhteiskunnan sosiaalista pahoinvointia. Rikoksilla on myös pitkäaikainen vaikutus uhrinsa ja hänen perheensä elämään. Osa rikoksista on sellaisia, että uhri joutuu kärsimään rikoksen seurauksista läpi elämänsä.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista vain murto-osa tulee poliisin tietoon, eli niitä tapahtuu paljon enemmän kuin tilastot osoittavat. Nämä rikokset yhdistetään helposti myös kaupunkimaiseen ympäristöön, missä monet sosiaaliset ongelmat kärjistyvät. Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia on Riihimäellä tehty viime vuosina koko maan keskiarvoa enemmän.

Henkirikokset

Väestö

Väestönmuutoksen komponentit kertovat syntyneiden, kuolleiden ja maahan sekä maasta muuttaneiden määrän kunakin vuonna. Väestön muutoksilla on monia vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen, talouteen ja sosiaalisiin oloihin. Syntyvyys, kuolleisuus sekä muuttoluvut heijastavat vallitsevia yhteiskunnallisia oloja. Suomen väkiluku vuoden 2011 lopussa oli runsaat 5,401 miljoonaa. Väestö on keskittynyt maan eteläosaan, erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa asuu noin viidesosa väestöstä. Vuonna 2011 Riihimäen kaupungissa oli 29 018 asukasta. Viime vuosina asukasluku on kääntynyt nousuun. Riihimäki sijaitsee edullisella paikalla, hyvien liikenneyhteyksien varrella pääkaupunki alueen vaikutuspiirissä, mikä osittain lisää työikäisten ihmisten muuttoa paikkakunnalle.

Lähde: Syke ja Tilastokeskus

Väestö

Väestön ikäjakauma

Väestönmuutos

Vaalit ja äänestysaktiivisuus

Kansalaisten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen ovat kestävän kehityksen kulmakiviä. Yleisten vaalien äänestysprosenttia käytetään kansalaisosallistumiseen nojautuvan edustuksellisen demokratian toimivuuden osoittimena. Vaalivilkkauden pitkän aikavälin kehitys kertoo kansalaisten muuttuvasta kiinnittymisestä poliittisiin puolueisiin ja osallistumista tukeviin sosiaalisiin normeihin. Lyhyen aikavälin vaihtelut kuvaavat enimmäkseen lyhytkestoisempia asennemuutoksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi politiikan arviointiin ja arvosteluun.

Eduskunta- ja kunnallisvaalien äänestysprosentit olivat 1970 -luvulla noin 80 prosenttia. 1990 -luvun alun vaaleissa kotimaan äänestysprosentit laskivat 70 prosentin tuntumaan ja vuosikymmenen loppupuolella tämäkin taso on alittunut. Kunnallisvaalien 1996 poikkeuksellisen alhainen taso johtui todennäköisesti eurovaalien järjestämisestä samaan aikaan. Silti eduskunta- ja kunnallisvaalien nykyosallistumistaso on jo alle 70 prosentin, mikä on selvästi alle Länsi-Eurooppalaisen vaaliosallistumisen keskitason.

Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuus on viime aikoina ollut alhaista. Alle 30-vuotiaiden äänestysprosentit ovat 1990-luvun lopulla olleet 10 -15 prosenttiyksikköä vaalien äänestystasoa matalampia. Sama pätee työttömiin ja muulla tavoin syrjäytyneisiin, joiden osallistumistaso voi tietyillä asuinalueilla olla vain alle puolet vaalien yleisestä äänestysaktiivisuudesta. Riihimäen kaupungin äänestysprosentit ovat koko maan keskiarvojen mukaisia.

Lähde: Syke

Eduskuntavaalit 2011

Eurovaalit

Kunnallisvaalit 2008

Presidentinvaalit


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0